Ansiotulovero voi olla progressiivinen tai tasavero
Suomessa yksityishenkilöltä peritään kahdenlaista tuloveroa: ansiotuloveroa sekä pääomatuloveroa. Ansiotuloveroa maksetaan esimerkiksi palkasta tai eläkkeestä. Pääomatuloveroa taas peritään sellaisista tuloista, joita varallisuus on kerryttänyt, kuten säästötilien tai sijoitusten korkotuotoista.
Ansiotulovero on Suomessa usein tapetilla, sillä meillä on käytössä progressiivinen veromalli, jossa veroprosentti kasvaa ansiotulojen myötä. Toisaalta progressiivisesti kiristyvä verotus mahdollistaa laajan hyvinvointivaltion ylläpitämisen, mutta se voi myös toimia kannustinloukkuna, kun työmäärän ja vastuun lisääminen ei johdakaan samassa suhteessa kasvavaan nettopalkkaan.
Progressiivisen verotuksen lisäksi maailmalla on käytössä tasaveromalli, jossa veroprosentti on sama tuloista riippumatta. Tasavero on käytössä esimerkiksi Virossa ja Venäjällä. Verotus voi myös olla regressiivistä, jolloin veroprosentti pienenee tulojen kasvaessa. Regressiivistä verotusta ei kuitenkaan tyypillisesti ole kirjattu lakiin, vaan se voi olla seurausta esimerkiksi verolainsäädännön porsaanrei’istä tai verosuunnittelusta.
Mistä veroprosentti koostuu?
Suomessa yksityishenkilön veroprosentti koostuu kolmesta osasta:
- Valtion ansiotulovero
- Kunnallisvero
- Kirkollisvero
Valtion ansiotulovero on progressiivinen vero, jossa vero nousee asteittain tulojen mukaan. Vuonna 2023 valtion ansiotulovero on 0–44 prosenttia.
Kunnallisvero vaihtelee paikkakunnittain ja määräytyy kotipaikkakunnan mukaan. Vuonna 2023 on kunnallisveroprosentti on 4,36–10,86 prosenttia.
Kirkollisvero on Suomen ortodoksisen ja evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten maksama vero. Vero vaihtelee seurakunnittain ja on vuonna 2023 1–2,1 prosenttia.
Lisäksi ansiotuloista tulee maksaa muita maksuja kuten työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu.
Korkein ansiotuloveroprosentti Suomessa ja maailmalla
Kun kunnallisvero, valtion ansiotulovero ja kirkollisvero lasketaan yhteen, korkein mahdollinen ansiotuloveroprosentti on Suomessa 56,96 %. Tämä on kansainvälisessä vertailussa hyvin korkea lukema, mutta toisaalta korkein veroprosentti koskee progressiivisen verotuksen ja vaihtelevien kunnallis- ja kirkollisverojen ansiosta harvaa suomalaista.
KPGM:n tilastoissa on Suomen lisäksi muutama muu Euroopan maa, joissa ansiotulovero voi olla yli 50 prosenttia tuloista. Alla oleva kartta tarjoaa yleiskuvan Euroopan maiden veroprosenteista. Mitä korkeampi vero, sitä vihreämpänä maa näkyy kartassa.
Kuten kartasta nähdään, Suomessa ja muualla läntisessä Euroopassa ansiotulojen verotus on ylimmissä tuloluokissa hyvin tiukkaa. Vastaavasti Itä-Euroopassa suurituloisten verotus on huomattavasti matalampaa, sillä kaikkia koskee sama, noin 10–20 prosentin tulovero. Valitettavasti KPMG:n tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon tavallinen keskituloinen palkansaaja maksaa tuloistaan veroa eri maissa.
Korkein tuloveroprosentti vaihtelee huomattavasti maittain myös Euroopan ulkopuolella. Seuraavaan taulukkoon on poimittu esimerkkejä ylimmän tuloluokan ansiotuloveroprosenteista ympäri maailmaa.
Veroprosentti maailmalla
| Maa | Korkein ansiotuloveroprosentti |
| Argentiina | 35,0 % |
| Australia | 45,0 % |
| Brasilia | 28 % |
| Etelä-Afrikka | 45,0 % |
| Etelä-Korea | 50 % |
| Intia | 31 % |
| Japani | 55,97 % |
| Kanada | 33,0 % |
| Kiina | 45,0 % |
| Meksiko | 35,0 % |
| Saudi Arabia | 0,0 % |
| Singapore | 22,0 % |
| Thaimaa | 35,0 % |
| Yhdysvallat | 37,0 %* |
Suomessa maksetaan verrattain paljon veroja
Korkeimpaan mahdolliseen tuloveroprosenttiin pohjautuva vertailu ei anna täyttä kuvaa eri maiden verotuksen tasosta, sillä suuri osa progressiivisen verotuksen maissa asuvista palkansaajista maksaa veroja huomattavasti pienemmällä prosentilla. Siksi vertailtavuuden kannalta on hyvä tarkastella myös kerättyjen verojen osuutta valtion bruttokansantuotteesta.
OECD julkaisee vuosittain listan jäsenmaidensa verokertymästä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Viimeisimmät tilastot on kerätty alta löytyvään taulukkoon tuoreimman selvityksen mukaisesti, joka on päivätty marraskuulle 2022. Luvut ovat vuodelta 2021.
Verojen suhde bruttokansantuotteeseen eri maissa
| Maa | Verot suhteessa BKT:hen |
| Tanska | 46.9 % |
| Ranska | 45.1 % |
| Itävalta | 43.5 % |
| Italia | 43.3 % |
| Suomi | 43 % |
| Ruotsi | 42.6 % |
| Norja | 42.2 % |
| Belgia | 42 % |
| Alankomaat | 39.7 % |
| Saksa | 39.5 % |
| Kreikka | 39 % |
| Luxemburg | 38.6 % |
| Espanja | 38.4 % |
| Slovenia | 37.4 % |
| Puola | 36.8 % |
| Slovakia | 35.8 % |
| Portugali | 35.8 % |
| Islanti | 35.1 % |
| Unkari | 34 % |
| Tsekki | 33.8 % |
(Lähde: OECD)
Suomessa verotus on OECD-maiden keskiarvoa tiukempaa, sillä 43 prosentin lukema oikeuttaa 20 maan listalla sijaan viisi. Pohjoismaiden joukossa Suomi on sen sijaan veronmaksun kärkikastia: Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa veroja maksetaan vähemmän, kun taas Tanskan verojen osuus bruttokansantuotteesta on jopa Suomea korkeampi.
Hyvä vai paha verotus?
Suomessa tuloverot sekä sosiaaliturvamaksut ovat pitkään olleet suhteellisen korkeita. Korkea veroaste on haaste globaalissa maailmassa, sillä yritykset sekä taitava työvoima voivat suhteellisen helposti siirtyä maasta toiseen pienempien verojen perässä.
Samalla täytyy tietysti muistaa, että korkean verotuksen vastineeksi saamme nauttia hyvinvointiyhteiskunnan positiivisista puolista, kuten ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta.
Jos koulutukseen, infrastruktuuriin ja muihin talouskasvua tukeviin hankkeisiin investoidaan järkevästi, voivat verot pitkällä aikavälillä lisätä talouskasvua. Monet meille ilmaiset tai valtion ja kuntien tukemat palvelut ovat useissa maissa maksullisia. Esimerkiksi päivähoito ja terveydenhuolto ovat Suomessa verrattain edullisia. Matalamman verotuksen maissa suuri osa palkansaajien tuloista ohjautuukin verojen sijaan näiden palveluiden asiakasmaksuihin.
Jos et kuitenkaan suoranaisesti rakasta verojen maksamista, voit aina hyödyntää verovähennyksiä ja välttyä näin maksamasta ylimääräistä.
Mikäli olet kiinnostunut verotusaiheisesta sisällöstä laajemmin, löydät sivuiltamme useita aihepiiriin liittyviä artikkeleja. Käy lukemassa esimerkiksi jäännösveroa, veronpalautuksia ja varainsiirtoveroa käsittelevät kirjoituksemme.
