Näin paljon suomalaiset maksavat veroja verrattuna muihin maihin

|Posted by | Kaikki artikkelit
Tags: ,

veronmaksu oecd maissa

Suomessa maksetaan paljon veroja

OECD:n julkaisee vuosittain listan jäsenmaidensa veroista suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Listalta on kiinnostavinta bongata tietenkin maat, jotka ovat lähimpänä sydäntä. Suomi oli listalla kärkipäässä sijalla 4, sillä veromme ovat 43,85 prosenttia BKT:stä. Luku on jopa enemmän kuin melkein yhtä rakkaassa naapurissamme Ruotsissa mutta vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa.

Jos et suorastaan rakasta maksaa veroja, voit aina maksimoida hyötyjäsi hyödyntämällä verovähennyksiä. 

Lue siis: Muistathan tehdä nämä verovähennykset?

Verojen suhde bruttokansantuotteeseen eri maissa:
MaaVerot suhteessa BKT:hen
Tanska50.88 %
Ranska45.22 %
Belgia44.66 %
Suomi43.85 %
Italia43.64 %
Itävalta42.99 %
Ruotsi42.70 %
Norja39.07 %
Islanti38.67 %
Unkari38.48 %
Luxemburg37.79 %
Alankomaat36.68 %
Slovenia36.55 %
Saksa36.13 %
Kreikka35.90 %
OECD – Keskiarvo34.44 %
Portugali34.44 %
Tsekki33.47 %
Espanja33.20 %
Viro32.87 %
Iso-Britannia32.57 %
Uusi-Seelanti32.37 %
Puola31.93 %
Israel31.12 %
Slovakia31.01 %
Kanada30.82 %
Japani30.31 %
Irlanti29.90 %
Turkki28.72 %
Australia27.50 %
Sveitsi26.65 %
Yhdysvallat26.00 %
Korea24.61 %

(Lähde: OECD)

Suomessa valtion keräämät verotulot koostuvat pääasiassa tuloveroista (30,6 % osuus kaikista veroista v. 2014), erilaisista sosiaalimaksuista (28,9 %) sekä tavaroiden ja palveluiden veroista (32,8 %), kuten mm. arvonlisäverosta.

Yhteisöveron tuotto valtiolle on puolestaan suhteellisen pieni: Vuonna 2014 kaikista veroista yhteisöveron osuus oli vain n. 4,4 prosenttia. Yhteisöveron määrä on pienentynyt tasaisesti talouskriisin jälkeen vuodesta 2008, jota ennen se oli 8 prosentin tasolla.

Tutustu myös helppoihin säästövinkkeihimme!

Hyvä vai paha verotus?

Suomessa tuloverot sekä sosiaaliturvamaksut ovat pitkään olleet suhteellisen korkeita. Korkea veroaste on haaste globaalissa maailmassa, kun yritykset sekä taitava työvoima voivat suhteellisen helposti siirtyä maasta toiseen pienempien verojen perässä.

Täytyy tietysti muistaa että korkean verotuksen vastineeksi saamme nauttia hyvinvointiyhteiskunnan positiivisista puolista, kuten ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta.

Jos koulutukseen, infrastruktuuriin ja muihin talouskasvua tukeviin hankkeisiin investoidaan järkevästi, voivat verot pitkällä aikavälillä lisätä talouskasvua. Monet meille ilmaiset, tai valtion ja kuntien tukemat palvelut ovat useissa maissa maksullisia. Esimerkiksi päivähoito on Suomessa  edullista verrattuna moniin maihin, joissa tulotaso on paljon alhaisempi.

Lue myös miten veronpalautukset ja mätkyt voivat muuttua uuden tulorekisterin myötä!

Koska suomalaiset maksavat paljon veroja, monien ei tarvitse ottaa lainaa selviytyäkseen jokapäiväisistä askareista, eikä sellainen lainanotto ole useinkaan myöskään hyväksi.

Lainaa kannattaakin ottaa mieluummin esimerkiksi pitkäaikaisen unelman toteuttamiseksi. Jos sinua kiinnostaa esimerkiksi lomamatka keskellä talvea tropiikissa tai uusi vene, kannattaa tutustua lainavertailuumme. Siinä voit ilmaiseksi vertailla eri lainojen ominaisuuksia näppärästi:

Voit vertailla lainavertailussamme lainoja aina 50 000 euroon saakka. Tällaisia lainoja tarjoavat esimerkiksi Bank Norwegian ja Santander. 

Budjettiehdotuksen vaikutukset talouteen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa suunnitellaan palkansaajien verotusta keventämistä vuonna 2017. Keskituloisen (3 305 euroa kuussa ansaitsevan) veroprosentti alenee 0,5 prosenttiyksikköä 31,1 prosentista 30,6 prosenttiin. Nettopalkan ostovoima paranee, ja tämä tarkoittaa ostovoiman kohentumista.

Lisäksi eläkkeensaajien verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla ja pienituloisimmille suunnataan 30 miljoonan euron erityishuojennus.

Lisäksi kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee ehdotuksessa 45 prosentista 50 prosenttiin. Vastaavasti valmisteverot kiristyvät kokonaisuutena. Polttoaineveroja ja tupakkaveroa korotetaan, mutta toisaalta makeisverosta luovutaan. Nähtäväksi jää, miten tulevat muutokset vaikuttavat Suomen talouteen.

Lähteet:

 OECDVeronmaksajatVeronmaksajat: ajankohtaista