Yli miljoona suomalaista maksaa vuosittain liikaa tuloveroa veronpalautuksen toivossa. Ovatko veronpalautukset kuitenkaan taloudellisesti se järkevin ratkaisu? Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi selvitti, kannattaako veronmaksajan maksaa enemmän veroja suurempien veronpalautuksien toivossa, vai kannattaisivatko mätkyt.
Alla olevien laskelmien tavoitteena on selvittää euromääräinen voitto tai tappio, jos veronmaksaja maksaa tarkoituksella liian vähän veroja ja sijoittaa nämä veroilta säästyneet varat muuten. Laskimme, kuinka paljon veronpalautus ja vaihtoehtoiset sijoitukset teoreettisesti tuottavat verovuoden aikana.
Avainlöydökset
Taloudellisesti kannattavin vaihtoehto on ottaa alle 1 000 euron mätkyt. Tällöin jäännösverosta ei täydy maksaa huojennettua viivästyskorkoa, jota Verohallinto perii vasta 20 euron yli menevältä osalta. Näin veronmaksaja saa käytännössä korotonta lainaa valtiolta ja voi sijoittaa verotukselta väliaikaisesti välttyneet varat haluamaansa kohteeseen.
Alle tuhannen euron summilla rahastot ovat kannattavin sijoituskohde. Vastaavasti suoran osakesijoittamisen kustannukset ovat pienillä sijoitussummilla liian korkeat tuotto-odotukseen nähden.
Varojen sijoittaminen osakkeisiin muuttuu kannattavaksi vasta 1 000 euron panostuksella. Kaupankäyntikulujen takia sijoittaminen osakkeisiin tulee kannattavaksi vasta kun sekä pääoma että aikajana ovat riittävän suuret.
Veronpalautusten ottaminen ei lähtökohtaisesti ole järkevää, sillä palautuksille maksettu 0,5 %:n korko ei kata inflaation vaikutuksia.
Kuinka paljon veronpalautuksen korko on todellisuudessa?
Verohallinto maksaa 0,5 % vuosittaista hyvityskorkoa veronpalautuksille. Korkoa maksetaan helmikuun alusta aina veronpalautuspäivään asti. Hyvityskoron todellinen suuruus on 0,21 % ja 0,42 % välillä henkilöverotuksen päättymisajankohdasta riippuen.
Veronpalautusten todellinen vuosikorko:
| Palautusten päivämäärä | Koron kertyminen päivissä (d) | Todellinen vuosikorko (0,5 %) |
| 3.7.2023 | 153 | 0.21 |
| 3.8.2023 | 183 | 0.25 |
| 4.9.2023 | 216 | 0.3 |
| 3.10.2023 | 244 | 0.33 |
| 3.11.2023 | 275 | 0.38 |
| 4.12.2023 | 307 | 0.42 |
Edellä mainittuja korkoja tarkastellessa on hyvä huomioida myös inflaation vaikutus. Vuonna 2022 inflaatio oli 7,1 %. Inflaatiosta johtuen veronmaksaja jää rahan ostovoimaa tarkasteltaessa aina tappiolle saadessaan veronpalautuksia.
Milloin mätkyjen ottaminen kannattaa?
Vaihtoehtona liialliselle veron maksamiselle ja veronpalautukselle on tietysti monen inhoama jäännösvero eli tuttavallisemmin mätkyt.
Jotta mätkyjen ottaminen kannattaa, tulisi varoille saada parempi vuosituotto kuin Verohallinnon maksama 0,5 % vuosikorko. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että jos veronmaksaja on maksanut vuoden aikana liian vähän veroja, hänen tulee maksaa maksamattomista veroista 2 %:n huojennettu viivästyskorko.
Viivästyskoron määrästä vähennetään kuitenkin aina joko 20 euroa tai koron määrä, jos tämä jää alle 20 euroon. Käytännössä korkeintaan 1 000 euron jäännösverosta ei siis peritä viivästyskorkoa lainkaan. Myös tätä suuremmat mätkyt voivat säästyä viivästyskorolta, jos koron kertymisaika on riittävän lyhyt.
Mihin veroilta säästyneet rahat voi sijoittaa?
Veronmaksajalla on tässä tapauksessa yleisesti ottaen kolme eri sijoitusvaihtoehtoa:
- Säästötilit
- Rahastot
- Osakkeet
Säästötilit
Suurin osa säästötileistä tarjoaa talletuksille 0–0,75 % korkoa. Jos säästötilille onnistuu löytämään yli 0,5 %:n koron, on se veronpalautuksia kannattavampi säästökeino pienten summien kohdalla. Suurempien mätkyjen kohdalla viivästyskorko tekee säästötilistä kannattamattoman vaihtoehdon.
Säästötilin todellinen vuosikorko
| Koron kertyminen päivissä (d) | Todellinen korko (0,75 % vuosikorko) |
| 153 | 0.31 |
| 183 | 0.38 |
| 216 | 0.44 |
| 244 | 0.50 |
| 275 | 0.57 |
| 307 | 0.63 |
Rahastot
Toisena sijoitusvaihtoehtona ovat erilaiset rahastot. Näissä laskelmissa vähäisen riskin rahastoille on annettu 2 % tuotto-odotus, normaalin riskin rahastoille 4 % ja korkean riskin rahastoille 6 %. Alla olevassa taulukossa ei ole huomioitu rahaston juoksevia kuluja tai pääomaveroa.
Rahastojen todellinen vuosikorko
| Koron kertyminen päivissä (d) | Todellinen korko (2 % vuosikorko) | Todellinen korko (4 % vuosikorko) | Todellinen korko (6 % vuosikorko) |
| 153 | 0.84 | 1.68 | 2.52 |
| 183 | 1 | 2.01 | 3.01 |
| 216 | 1.19 | 2.37 | 3.55 |
| 244 | 1.34 | 2.67 | 4.01 |
| 275 | 1.51 | 3.01 | 4.52 |
| 307 | 1.68 | 3.36 | 5.05 |
Osakkeet
Osakesijoittamisen tuottoprosenttia pidetään pitkässä juoksussa näistä vaihtoehdoista parhaimpana – noin 7 % edellisen sadan vuoden aikana. Osakesijoittamisen tuotto-odotukseen liittyy kuitenkin muita vaihtoehtoja suurempi riski.
Oheinen taulukko ei pidä sisällään kaupankäyntikuluja tai pääomaveroa. Niiden vaikutus huomioidaan kuitenkin myöhemmissä laskelmissa.
Osakkeiden todellinen vuosikorko
| Koron kertyminenpäivissä (d) | Todellinen korko (7 % vuosikorko) |
| 153 | 2.93 |
| 183 | 3.51 |
| 216 | 4.14 |
| 244 | 4.68 |
| 275 | 5.27 |
| 307 | 5.89 |
Yhteenveto – Mätkyt ovat laskennallisesti veronpalautusta kannattavammat
Laskelmat osoittavat, ettei liian tunnollinen veronmaksu ja veronpalautusten odottaminen ole laskennallisesti kannattavaa. Koska mätkyistä ei peritä viivästyskorkoa niiltä osin, kun korko alittaa 20 euroa, voi verot maksaa myöhässä “rangaistuksetta” yli tuhanteen euroon asti.
Pienempiin mätkyihin tähdätessä ennakonpidätykseltä säästyneet varat kannattaa sijoittaa rahastoihin, sillä osakesijoittamisen kaupankäyntimaksut tekevät pienistä osakesijoituksista kannattamattomia. Mitä suuremmiksi sijoitukset kasvavat, sitä kannattavampaa osakesijoittaminen on.
On hyvä pitää mielessä, että sijoittaminen pitää aina sisällään riskin – etenkin lyhyellä aikavälillä. Jos riskit toteutuvat, sijoituksen tuotto ei riitä kattamaan jäännösveron määrää, mikä voi etenkin suurempien mätkyjen kohdalla johtaa maksuvaikeuksiin. Riskienhallinnan kannalta paras vaihtoehto onkin verojen sovittaminen täydellisesti, jotta maksettavaksi ei tulisi mätkyjä eikä palautuksia.
Tietoa vertailun tarjoajasta
Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi on vertaillut taloustuotteita ja palveluita maksutta vuodesta 2015. Vuosittain yli miljoona kuluttajaa käyttää palveluamme. Vertailutyökalujen (esim. lainavertailu ja sähkön kilpailutus) lisäksi sivustomme sisältää laajan valikoiman talousaiheisia vinkkejä, vertailuja ja tilastoja. Toimintaideamme on yksinkertainen: Me vertaamme – sinä säästät!
