Miten velka periytyy?

|Nita Joutsen

Omaisen menetykseen liittyy monia ikäviä kysymyksiä, joista osa kytkeytyy talouteen.

Vainajan velkojen periytyminen ja velkavastuun hoitaminen huolettaa usein perillisiä. Kenen vastuulla ovat hautaus- ja perunkirjoituskulut, ja kuka maksaa kuolinpesän maksamattomat laskut? Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä tapahtuu veloille, kun ihminen kuolee.

Kuka perii velat, kun omainen kuolee?

Vainajan perinnön jako perustuu perintökaaren lainsäädäntöön. Perintäjärjestys määräytyy parenteelien mukaan. Parenteeli on sukulaisuuden läheisyyden mukaan tehty lakisääteinen ryhmäluokittelu. Sen mukaan ensisijaisia perijöitä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja muut jälkeläiset.

Perinnönjakoon vaikuttaa kuitenkin myös se, oliko vainaja naimisissa ja oliko vainajalla testamentti. Toissijaisia perijöitä ovat vainajan vanhemmat, sisarukset ja testamentissa ilmoitetut henkilöt.

Perillisestä tulee vainajan kuolinpesän osakas. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan omaisuutta – sekä varoja, että velkoja. Samaan aikaan kuolinpesästä tulee vainajan velkasuhteiden toinen osapuoli. Perillisen tehtäväksi jää velan maksaminen kuolinpesän varoista.

Periytyykö velka automaattisesti perillisille?

Lähtökohtaisesti vainajan velat eivät periydy perilliselle, mutta osa kuolinpesän veloista saattaa jäädä perillisten maksettavaksi. Vainajan veloilla tarkoitetaan vainajan eläessä syntyneitä velkoja, kuten tämän asunto- tai autolainaa.

Kuolinpesän velka on kuoleman jälkeen syntynyttä velkaa kuten perunkirjoituskulut tai kuoleman jälkeen erääntyneet laskut. Vainajan velka ja kuolinpesän velka sekoitetaan helposti keskenään. Usein kuolinpesän veloista puhuttaessa, sillä viitataan molempiin velkatyyppeihin yhteensä. Näiden kahden termin ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.

Velallisen henkilön kuoltua tämän velkoja ei yleensä automaattisesti lakkauteta, ja velkojen ehdot pysyvät samoina. Lain mukaan vainajan velat eivät kuitenkaan voi pääsääntöisesti periytyä perilliselle. Perillisen tulee kuitenkin toimia seuraavasti välttääkseen velkojen periytymisen:

  • Mikäli vainajalla on velkaa, tulee perillisten maksaa velat joko vainajan tilillä olevilla rahoilla tai myymällä vainajan jäljelle jäänyttä omaisuutta. Velkaa tulee maksaa tasapuolisesti kaikille velkojille.
  • Perillisen tulee järjestää perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on selvitys vainajan varallisuudesta ja suvusta.
  • Perukirja tulee toimittaa verohallintoon kuukauden sisällä perunkirjoituksesta. Perukirjassa annettujen tietojen tulee olla totuudenmukaisia.

Perintöverotus arvioidaan perukirjan pohjalta. Perunkirjoitukseen kutsutaan kuolinpesän osakkaat, mahdollinen leski ja toissijaiset omaisuuden saajat. Perinnönjakoa ei aloiteta ennen, kun kuolinpesän velka on maksettu.

Perillisillä on oikeus maksaa hautaus- ja perunkirjoituskustannukset vainajan omaisuudesta ennen muiden velkojen maksamista. Jos kyseessä on varaton kuolinpesä, jää näiden kustannusten maksaminen yleensä perillisen vastuulle.

Osakkaiden vastuu jatkuu myös sen jälkeen, kun pesä on selvitetty ja perintö jaettu. Joskus perityn velka voi tulla ilmi vasta reilusti perinnönjaon jälkeen. Näin voi käydä esimerkiksi takaukseen perustuvien lainojen kohdalla.

Periytyykö vanhempien velka lapsille?

Vanhempien velkojen periytymisestä lapsille keskustellaan välillä mediassa. Esiin nostetaan poikkeustapauksia, joissa lapsi on joutunut maksamaan edesmenneen vanhempansa velkaa.

 Lähtökohtaisesti lapset eivät kuitenkaan joudu maksamaan vanhempiensa sellaista velkaa, joka on vanhemman itse ottamaa. Edesmenneen vanhemman mahdolliset varat tulee kuitenkin käyttää tämän lainan maksamiseen yllä olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Velkojen periytyminen voi langeta lapsille ainoastaan silloin, jos kuolinpesän varat on jaettu lapsille jo ennen velkojen maksua. Lapset voivat joutua velkavastuuseen myös velasta, joka on tehty kuolinpesän lukuun. Esimerkiksi vanhempansa kuolinilmoituksen kuluista voi joutua velkavastuuseen.

Lapset voivat myös joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen, jos he ovat antaneet väärää tietoa perukirjaan tai muuten laiminlyöneet joko perunkirjoituksen ehtoja tai muita velkavastuujärjestelmän sääntöjä.

Velan perintä ylivelkaantuneesta kuolinpesästä

Joskus vainajan kuolinpesä on ylivelkainen. Tämä tarkoittaa sitä, että vainajan varallisuus on pienempi kuin velka. Tässä tapauksessa velka, jonka maksamiseen vainajan varat eivät riitä, jää yleensä velkojien tappioksi.

Velkojen periytyminen perillisille ei siis ole mahdollista, vaikka kuolinpesä olisi ylivelkaantunut, kunhan perijä toimii velkavastuujärjestelmän sääntöjen mukaisesti.

Perijän kannattaa kuitenkin miettiä pesänselvittäjän hakemista käräjäoikeudesta, jos velka on hyvin suuri. Pesänselvittäjän tehtävänä on neuvotella velkojen maksamisesta velkojien kanssa. Velkojilla tarkoitetaan niitä toimijoita, joille vainaja on velkaa. Pesänselvittäjän palkkio jää perijän maksettavaksi.

Varattoman kuolinpesän voi myös luovuttaa konkurssiin, jos perijä ja velkojat eivät pääse velkojen maksusta sopimukseen. Tällöin kuolinpesän osakkaat vapautuvat velkavastuusta, ja kuolinpesästä tulee konkurssipesä. Kuolinpesä tulee luovuttaa konkurssipesäksi viimeistään kuukauden päästä perunkirjoituksen toimittamisesta.

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen on työskennellyt VertaaEnsin.fi:llä vuodesta 2019 alkaen. Hänen erikoisosaamistaan ovat rahoitusalan trendit, sekä oman talouden hallinta.