Kryptovaluutta on esiintynyt mediassa paljon viime aikoina, mutta kuinka moni tietää, mitä se tarkalleen on? Kryptovaluutta on kansainvälinen digitaalinen valuutta, joka toimii lohkoketjuteknologian avulla.
Maailman tunnetuin kryptovaluutta on Bitcoin, jolla voi maksaa jo useassa verkkokaupassa Suomessa. Erilaisia valuuttoja on kuitenkin jo yli tuhat.
Kryptovaluutta ei ole minkään keskuspankin sääntelyn alaisena ja sen omistavat ihmiset. Valuutta toimii täysin verkossa, eli siitä ei ole olemassa fyysistä rahamuotoa netin ulkopuolella. Kryptovaluutat tunnetaan myös nimillä digivaluutta ja virtuaalivaluutta. Kryptovaluutta on kuitenkin nimenomaan aidosti digitaalinen valuutta, eikä termi siis käsitä perinteisten valuuttojen digitaalista käyttöä.
Mitä kryptovaluutta käytännössä on?
Digitaaliset valuutat käyttävät lohkoketjuteknologiaa maksutapahtumien turvaamiseen, varmentamiseen, ja salaamiseen. Lohkoketju on lyhyesti selitettynä prosessi, joka on hajautettu useaan osaan.
Virtuaalivaluutat siis käyttävät avointa lohkoketjua maksutapahtumissa, jolloin maksutapahtuma on jaettu useisiin osiin ja maksutapahtumaa on todentamassa tuhansien tietokoneiden verkosto. Tämän takia kryptovaluuttojen väärennys on erittäin vaikeaa.
Mihin kryptovaluuttaa voidaan käyttää?
Kryptovaluutta on yleisesti laillinen maksuväline ympäri maailmaa. Kryptovaluuttoja ja varsinkin Bitcoinia voi käyttää myös Suomessa, tosin enimmäkseen verkkokaupoissa. Ensimmäinen Bitcoin-siirto tapahtui jo vuonna 2008, joten mistään aivan tuoreesta asiasta ei enää ole kysymys.
Digitaalisena valuuttana kryptovaluutta sopii verkossa asioimiseen, mutta sillä tehtyä rahansiirtoa ei voi peruuttaa. Tämän takia muun muassa nettishoppailuun sopii paremmin luottokortti. Jos ostettu tuote ei ikinä saavu perille, on viallinen tai ei vastaa kuvausta, luottokorttiyhtiöltä on mahdollista saada rahansa takaisin.
Kryptovaluuttoja, kuten Bitcoineja, voi myös nostaa sen mahdollistamilla automaateilla. Käytännössä näillä automaateilla voi ostaa Bitcoineja käteisellä, mutta myös myydä niitä ja nostaa automaatista käteistä.
Rahansiirtoja varten tarvitaan virtuaalivaluutoille tarkoitettu mobiililompakko, kuten Electrum tai Mycelium, jotka ovat kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita. Näiden avulla bitcoinin nosto onnistuu myös automaateilta.
Yksi virtuaalivaluuttojen yleistymistä hidastava asia on ollut se, että kaupankäyntinopeus on huomattavasti perinteisempiä tapoja hitaampaa. Esimerkiksi Visa prosessoi 24 000 maksutapahtumaa sekunnissa, mutta samassa ajassa Bitcoin suoriutuu vain seitsemästä. Kaupan kassajonolla se voisi laajassa käytössä aiheuttaa melkoisen ruuhkan.
Kryptovaluuttojen markkina-arvo
Kryptovaluutat ovat nousseet suosituksi sijoituskohteeksi viime vuosina, vaikka osake- ja rahastosijoittamisen suosioon on toki vielä matkaa. Valuutan markkina-arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan suhteen, eikä valuuttaa valvota virallisesti ollenkaan. Arvo voi siis vaihdella huomattavasti lyhyenkin ajan sisällä.
Kryptovaluutta, kuten vaikkapa Bitcoin, kuuluu kuitenkin suomalaisen pääomaverotuksen alle. Kryptovaluutan verotus tapahtuu sen arvonnousua verottamalla, käytännössä siis silloin, kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan “oikeaan” rahaan tai toiseen virtuaalivaluuttaan tai sillä ostetaan hyödykkeitä tai palveluita. Lisäksi kryptovaluuttojen pörssit ja kauppapaikat siirtyvät valvonnan alle tulevan EU:n rahanpesudirektiivin myötä.
Kuitenkaan digitaaliselle valuutalle itsessään ei ole minkäänlaista valvontaa. Tulevaisuudessa, jos virtuaalivaluutat haluavat virallisen aseman maksuvälineenä, nämä digivaluutat tulisi asettaa jonkinlaisen sääntelyn alaisiksi.
Se, halutaanko kryptovaluutoille sääntelyä, ja miten se vaikuttaisi niiden arvoon, on kuitenkin toinen asia. Kryptovaluutat nimittäin syntyivät aikanaan juuri ratkaisuksi siihen, ettei kaupankäynnissä tarvitsisi turvautua luotettuun kolmanteen osapuoleen, kuten valtioon tai keskuspankkiin.
Kryptovaluuttojen kilpailuvaltti on nimenomaan yksityisyys ja anonymiteetti, eikä valtion takaama virallinen maksuväline voi koskaan turvata tällaista yksityisyyttä.
Toisaalta yksityisyys mahdollistaa myös sen, että kryptovaluuttaa voidaan käyttää laittomuuksiin. Sääntelyn tarvetta onkin perusteltu juuri sillä, että kryptovaluuttoja käytetään esimerkiksi huumekauppaan, rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen.
Kryptovaluutan synty
Kryptovaluutta syntyy louhimalla. Tämän louhinta tapahtuu tietokoneiden avulla: tietokoneet ratkaisevat yhä vaikenevia algoritmeja, ja joka kerta kun tehtävä ratkaistaan, syntyy lisää kryptovaluuttaa. Tätä samaa louhintaa ja algoritmeja käytetään kryptovaluutan prosessien ja toiminnan turvaamiseen.
Uuden digitaalisen valuutan syntymiseen menee yhä enemmän aikaa, koska tietokoneiden ratkaistavat tehtävät vaikeutuvat jatkuvasti.
Eniten valuuttaa siis syntyy louhinnan alkuvaiheessa, kun tehtävät ovat helppoja.
Digitaalista valuuttaa on kuitenkin yleensä vain rajallinen määrä, ja kun koneista loppuvat laskentatehot, myös kryptovaluutan louhiminen loppuu. Arvoa ei siis voida yleensä heikentää louhimalla loputtomasti lisää valuuttaa.
Kryptovaluuttoja on paljon
On vaikea sanoa, mikä on paras kryptovaluutta, mutta tunnetuin digitaalinen valuutta on varmasti Bitcoin.
Vuoden 2017 alussa Reuters arvioi, että kryptovaluuttoja olisi noin 17 miljardin dollarin edestä ja että 90 % tästä olisi Bitcoin-valuuttaa. Bitcoin oli pitkään markkinoiden johtavin kryptovaluutta.
Syyskuussa 2017 Reuters arvioi, että kryptovaluuttoja on olemassa 180 miljardin dollarin edestä, josta Bitcoinin osuus on vain alle puolet. Uusilla kryptovaluutoilla on siis jo merkittävää jalansijaa digitaalisten valuuttojen markkinoilla.
Esimerkiksi Dogecoin perustettiin aikanaan kryptovaluuttoja pilkkaavaksi vitsiksi, mutta on nyt yksi merkittävimpiä virtuaalivaluuttoja. Dogecoinin kurssi hilautui ylös merkittävästi tänä vuonna – ja teki taas monesta rikkaita.
Toisen sukupolven kryptovaluutaksi kutsuttu Ethereum on niin ikään noussut viimeisen vuoden aikana yli 1 000 prosenttia.
Bitcoin ja muut kryptovaluutat sijoituskohteena
Kryptovaluutta on myös suosittu sijoituskohde, koska sen arvo voi seilata melkoisesti, ja suosiota saavan kryptovaluutan arvo voi nousta todella paljon.
Esimerkiksi Bitcoinin arvo on vuoden 2017 alusta noussut noin 6 000 %. Kryptovaluutoissa sijoittaminen houkuttelee siis varmasti myös äkkirikastuminen. Oikeaan aikaan kryptovaluuttaan sijoittaneet ovat voineet tehdä ison tilin, mutta sama pätee tietysti esimerkiksi osakekauppaan.
Kysyntään ja tarjontaan perustuva hinta on herättänyt maailman sijoittajien houkutuksen käymään kauppaa virtuaalivaluutoilla. Bitcoin on kuitenkin kryptovaluuttojen joukossa oikeastaan melkoisen vakaa, ja vaihtelua on monien muiden valuuttojen kohdalla vielä paljon enemmänkin.
Toisaalta tällainen hintojen heilahtelu eli volatiilisuus vaikuttaa myös osaltaan siihen, miksi moni epäröi niihin sijoittamista. Rahastoihin tai osinkoyrityksiin sijoittaminen on yleisesti ottaen vähemmän riskialtista, kunhan sijoituksia muistaa hajauttaa riittävästi eri kohteisiin.
Ajankohtaiset kryptovaluuttojen kurssit löytyvät helposti verkosta.
Käytännössä kryptovaluuttaa ostetaan louhimisen sijaan erilaisten palvelujen kautta. Yksi tällainen on esimerkiksi Coinmotion. Coinmotion on suomalainen yritys, joka tarjoaa kaupankäyntialustan kryptovaluutoille. Coinmotionissa voi joko ostaa, myydä tai säilyttää virtuaalivaluuttaa.
Arvo määräytyy suosion mukaan
Kuka tahansa voi perustaa kryptovaluutan, mutta koska kryptovaluuttojen arvoon vaikuttaa kysyntä ja tarjonta, arvokas valuutta tarvitsee paljon käyttäjiä ja suosiota.
Näiden valuuttojen sääntelyn puute myös lisää riskiä joutua huijauksen kohteeksi. Kryptovaluutoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua huolella vaihtoehtoihin ennen digitaalisten valuuttojen käyttöönottoa.
Esimerkiksi suomalaiset löivät aikanaan paljon rahaa kiinni OneCoiniin, joka paljastui lopulta pyramidihuijaukseksi.
Tämä ei varmasti tehnyt hyvää kryptovaluuttojen maineelle, mutta toisaalta se opetti ihmiset olemaan varovaisempia uuden valuutan suhteen.
