Lainan korko – mistä se koostuu ja miten sen voi laskea?

|Pauliina Laitinen
Lainan korko

Haluatko tietää lisää lainan korosta ja sen määräytymisestä? Seuraavaksi kerromme, mistä palasista korko muodostuu, kuinka se määräytyy ja miten lainan koron laskeminen onnistuu hetkessä.

Vertaile vakuudettomia lainoja

Mistä lainan korko muodostuu?

Ennen kuin lähdetään laskemaan lainan korkoa on syytä tietää kaikki korkoon liittyvät termit, jottei vahingossakaan mene sekaisin eri termeissä tai laskuissa.

Yleisesti ottaen korko tarkoittaa rahan hintaa, eli korvausta joka maksetaan rahan lainaajalle siitä hyvästä, että hän lainaa omaa rahaansa muille. Kun puhutaan lainan korosta, tarkoitetaan tällä yleensä lainan nimelliskorkoa, joka on eri asia kuin esimerkiksi todellinen vuosikorko, johon sisältyy myös lainan muita kuluja.

Lainan nimelliskorko voi olla lainatyypistä riippuen joko vaihtuva tai kiinteä. Vaihtuvakorkoisen lainan korko vaihtelee kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, ja tämä korko koostuu kahdesta osasta: viitekorosta sekä marginaalikorosta.

Vaihtuvakorkoisen lainan korko

Vaihtuvakorkoisen lainan korko = Viitekorko (Euribor/Prime) + Marginaalikorko (asiakaskohtainen)

Viitekorko on markkinoiden yleistä korkotasoa ilmentävä korko, joka vaihtelee tietyin väliajoin vastaamaan vallitsevaa taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Käytännössä viitekorko on yleensä joko Euribor tai Prime. Euribor on Euroopan markkinoiden virallinen viitekorko, josta päättää Euroopan keskuspankki. Prime on jokaisen pankin tai rahoituslaitoksen itse määrittämä korko, joka seuraa yleistä talousmarkkinoiden korkotasoa.

Vastaavasti Marginaalikorko on se osa lainasta, josta pankki kerää tuottoa lainaamilleen rahoille. Marginaali on usein asiakaskohtainen, eli se määräytyy jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen luottotietojen, pankin tekemän arvion sekä aiemman maksuhistorian perusteella.

Kiinteäkorkoisen lainan korko

Kiinteäkorkoisissa lainoissa nimelliskorko on nimensä mukaisesti kiinteä, eli se pysyy samana koko lainan takaisinmaksuajan. Pankit usein asettavat kiinteäkorkoisille lainoille korkeamman koron kuin esimerkiksi vaihtuvakorkoisille lainoille, varsinkin jos ne odottavat yleisen korkotason nousua tulevaisuudessa. Korkeampi korko johtuu siis siitä, että pankki ulkoistaa korkotason mahdollisesta noususta koituvat riskit osittain asiakkailleen.

Kiinteäkorkoinen laina on etenkin vaihtelevien korkojen aikana turvallisempi kuin vaihtuvakorkoinen, sillä korkotason muutokset eivät nosta lainan kuukausierää yllättäen. Toisaalta tällaisen lainan korko ei välttämättä ole aina se kaikkein edullisin.

Lainalaskuri laskee lainan koron puolestasi

Lainan koron laskeminen eri lainasummille onnistuu helpoiten lainalaskurilla. Sen lisäksi, että lainalaskuri tekee laskutoimituksen puolestasi, se huomioi myös muut kustannukset, kuten tilinhoito- ja avausmaksut. Laskurin avulla voit myös helposti arvioida, kuinka suuri laina sopii omaan kuukausibudjettiisi.

Siirry lainalaskuriin

Asiakaskohtaisen koron määräytyminen

Pankin asettama marginaalikorko on useimmiten asiakaskohtainen, mikä tarkoittaa sitä, että korko määräytyy asiakkaasta pankille koituvan riskin perusteella. Karkeasti sanottuna pankki siis asettaa sitä korkeamman marginaalin, mitä riskialttiimmaksi se kokee yksittäisen asiakkaan.

Pankki määrittää asiakkaasta koituvan riskin yleensä tämän luottotietojen perusteella. Näihin tietoihin kuuluu olennaisena osana asiakkaan aikaisempi maksuhistoria, josta pankki näkee, kuinka asiakas on hoitanut esimerkiksi aiemmat laskunsa ja lainansa. Jos asiakkaalla on paljon myöhästyneitä maksuja, voi pankki saada sellaisen kuvan, että lainan myöntäminen asiakkaalle on riskialttiimpaa.

Asiakkaan luottotietoihin merkitään myös mahdolliset maksuhäiriömerkinnät, joita asiakas on aikojen saatossa saanut. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa huomattavasti lainan saantia, mutta ei kaikissa tapauksissa estä sitä kokonaan. Esimerkiksi Svea tarjoaa joissain tapauksissa lainaa myös maksuhäiriöisille. Ehdot ovat kuitenkin tiukat, eikä lainaa ole mahdollista saada ilman yhteisvastuullista hakijaa, joka on valmis vastaamaan lainan takaisinmaksusta, mikäli hakija ei itse siihen kykene.

Kolmas marginaalikorkoon vaikuttava tekijä ovat asiakkaan tulot. Luonnollisesti enemmän tuloja ansaitsevalla on myöskin korkeampi todennäköisyys saada alhainen marginaalikorko lainaansa. Toisaalta kuukausittaiset tulot eivät välttämättä loputtomasti vähennä lainan korkoa, vaan tietyn tulorajan jälkeen ei pankki kiinnitä niihin yhtä paljon huomiota asiakkaan korkoa määritellessään.

Edellisten ohella asiakaskohtaiseen korkoon voivat vaikuttaa myöskin töiden vakituisuus tai määräaikaisuus, vuokra-asunnossa tai itse omistamassaan talossa asuminen sekä esimerkiksi siviilisääty. Hakijan elämäntilanteen vakinaisuudesta kertovat asiat, kuten omistusasunto, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja avioliitto voivat auttaa edullisemman marginaalin saamisessa.

Voit halutessasi tarkistaa omat luottotietosi Suomen Asiakastieto Oy:stä tai Bisnodesta.

Lainan korkosumma riippuu lainatyypistä

Lainasta maksettava lopullinen korkosumma riippuu lainatyypistä, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä lainan lyhennystapaa. Lainan lyhennystapa vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä tasalyhennyslaina, tasaerälaina vai annuiteettilaina.

Annuiteettilainaa maksetaan oletusarvoisesti takaisin samansuuruisissa erissä, jotka sisältävät lainapääoman lyhennyksen ja korkokulut. Mikäli lainan viitekorko maksuaikana muuttuu, muuttuu myöskin maksuerän suuruus, mutta laina-aika pysyy aina samana. Annuiteettilainan miinuksiin lukeutuu se, että aluksi maksetaan enimmäkseen korkokuluja, eikä lainapääoma juurikaan lyhene. Toisaalta annuiteettilaina sopii hyvin tilanteeseen, jossa esimerkiksi asuntolainan haluaa maksaa tietyn laina-ajan puitteissa, eikä korkojen mahdollinen nousu vaaranna takaisinmaksua.

Tasaerälaina puolestaan eroaa annuiteettilainasta siinä, että viitekoron muuttuessa muuttuu maksuerän sijaan laina-aika. Maksat siis laina-aikana aina samansuuruista maksuerää, ja viitekoron laskiessa maksuerien määrä vähenee ja noustessa vastaavasti lisääntyy. Tasaerälaina muistuttaa kuitenkin annuiteettilainaa siinä, että lainasta maksetaan ensin enimmäkseen korkokuluja.

Tasalyhenteisessä lainassa lainapääomaa lyhennetään samansuuruisissa erissä, mutta lainasta maksettava korkosumma lasketaan aina uudestaan jäljellä olevalle lainapääomalle. Näin ollen lainasta maksettava korkosumma ja täten myös maksuerä vähenee jokaisen kuukausierän kohdalla, koska lainapääomaa on aina vähemmän maksettavana. Tasalyhenteinen laina on lyhennystapana asiakkaalle edullinen, koska lainapääomaa lyhennettäessä vähenevät aina myöskin lainan korkokulut.

Lähde: Wikipedia

Vertaile vakuudettomat lainat ilmaiseksi