Elämmekö yli rajojemme? Jopa kolmannes suomalaisista kotitalouksista elää täysin ilman säästöjä

|Posted by | Kaikki artikkelit, VertaaEnsin selvittää, Vinkit
Tags: , ,

Suomalaiset ovat säästeliästä kansaa – vai ovatko sittenkään? Selvityksemme mukaan joka kolmas suomalainen elää ilman säästöjä.

Perinteisen käsityksen mukaan tavallinen suomalainen ei ole törsäilyyn taipuvainen. Mutta säästämmekö me pahan päivän varalle? Halusimme selvittää, kuinka monella suomalaisella on puskurirahasto ja kuinka suuria nämä rahastot ovat. Kyselytutkimuksessa puskurirahastolla tarkoitettiin rahamäärää, joka on säästetty pahan päivän varalle.

Merkki hyvästä talouden hallinnasta

Puskurirahasto on yksi oman talouden hallinnan peruspilareista ja ensimmäisistä suosituksista, joihin talousasioihin syventyvä törmää. Hyvästä talouden hallinnasta kertoo varautuminen yllättäviin menoihin. On hyvä olla puskurivaroja tai edes käyttämätöntä luottoa luottokortilla, niin ei ainakaan joudu turvautumaan kalliskorkoisiin lainoihin. Jos sinulla kuitenkin on perusteltu tarve lainalle, kilpailuta tarjoajat ennen kuin haet kulutusluottoa tai muuta lainaa.

Teettämämme tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannella suomalaisella (29,8%) ei ole puskurirahastoa. YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa toteutetussa kyselytutkimuksessa selvisi, että matalatuloisista (alle 26 999 vuositasolla tienaavista) 47%:llä suomalaisella säästöön ei jää yhtään ja yllättäviin menoihin ei ole yhtään varauduttu.

Suomessa on siis paljon kotitalouksia, joilla ei ole säästöjä tai niitä on hyvin vähän. Toimitusjohtajamme, Jussi Valsta, on huolissaan tuloksista ja kehottaa suomalaisia säästämään pahan päivän varalle.

Yleinen suositus

Usein suositellaan, että sivussa olisi ainakin muutaman kuukauden nettopalkkaa vastaava summa puskurina pahan päivän varalle. On hieman yllättävää, että suurin osa suomalaisista ei elä tämän suosituksen mukaan. Miten ihmiset pärjäävät yllättävistä menoista, jos ei puskurirahoilla? Pienikin vararahasto tuo taloudellista turvaa ja mielenrauhaa.

Jussi Valstan mukaan vararahaston avulla voidaan varmistaa, että jos jotain yllättävää tapahtuu, ei tarvitse heti ostaa velaksi tai turvautua kalliisiin kulutusluottoihin.

Tämän vuoden aikana mediassa on käsitelty monessa eri yhteydessä suomalaisten velkaantumista ja maksuhäiriöitä. Kuluttaminen vaikka velkarahalla tuntuu nimittäin houkuttavan suomalaisia enemmän kuin säästäminen. On myös tuotu esille, että oman talouden hallintaan liittyvät ongelmat eivät kosketa ainoastaan pienituloisia, vaan ovat läsnä kaikissa tuloluokissa.

Ongelmien laaja-alaisuus puhuu omaa kieltään siitä, miten merkittävällä osalla kuluttajista on puutteita talouslukutaidossa. Hyviä talouspäätöksiä on vaikea tehdä, jos tiedot, osaaminen ja arviointikyky eivät ole muuttuvien markkinoiden tasalla. Huonosta talouden hallinnasta voi kertoa juuri heikko varautuminen yllättäviin menoihin.

Miksi niin harva suomalainen säästää?

Oma talous saattaa olla tiukkaan viritetty, mikä toimii niin kauan, kun kaikki menee odotetusti. Jos tapahtuu jotain odottamatonta ja tulot esimerkiksi tippuvat tai menot kasvavat, niin se yleensä johtaa helposti esimerkiksi velkakierteeseen. Sen takia jo hyvinä aikoina varautuminen olisi tarpeen.

Jussi Valstan mukaan säästäminen kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa, niin voi elämänvaiheesta riippuen kasvattaa tai vähentää säästösummaa. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun siirtyy vanhempainvapaalle, voi ehkä hyödyntää niitä säästöjä ja sitä kautta tasoittaa kulutusta yli koko elämänkaaren.

– Toisaalta Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla tulot ovat kerta kaikkiaan niin pienet, ettei pakollisten kulujen jälkeen jää rahaa säästöön. On myös paljon ihmisiä, joilla periaatteessa pitäisi olla mahdollisuus varautua etukäteen ja säästää, mutta hyvä aikomus ei syystä tai toisesta toteudu. Säästämättömyydessä kyse on aloittamisen vaikeudesta sekä usein väärästä käsityksestä, että omat rahat eivät riitä säästämiseen.

Talouden budjetoinnin ja seurannan avulla on helpompi päästä kärryille omista turhista kuluista, jonka jälkeen on paljon helpompi muuttaa omia kulutustottumuksia. Näin säästöönkin jää enemmän rahaa. Säännöllinen kuukausisäästäminen on avain toimivaan puskurirahastoon. Säästämällä joka kuukausi tietyn summan kasvaa puskurirahasto kohtuullisessa ajassa merkittäväksi. Säästämisen voi aloittaa helposti, esimerkiksi automaattisen tilisiirron avulla. Kun tehdään tämänlaista etukäteisvarautumista, niin korkoa korolle – mekanismi toimii säästäjän puolella.

VertaaEnsin vinkit puskurirahaston määrään

Puskurirahaston suuruuden on hyvä kasvaa ikävuosien karttuessa, sillä tuloilla ja menoilla on taipumusta lisääntyä, kun ikää tulee lisää.

  • 20-30 vuotta 3 kuukauden menoja vastaava summa
  • 30-40 vuotta 3-6 kuukauden menoja vastaava summa
  • 40-50 vuotta 6-12 kuukauden menoja vastaava summa
  • 50-60 vuotta 12-24 kuukauden menoja vastaava summa
  • yli 60 vuotta 3-5 vuoden menoja vastaava summa hyvin sijoitettuna

Tutkimuksesta:

Kyselytutkimuksen VertaaEnsin.fi:lle toteutti tutkimusyhtiö YouGov. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä 1.-5.11.2018 välisenä aikana YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa. Kohderyhmänä olivat 18+ -vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä on 1012. Otos painotettiin iän, sukupuolen, maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.