Vertaile ja löydä halvin laina juuri sinulle. Saat tarjoukset heti

Lainan edullisuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta ehkä suurin vaikuttaja on lainan korko. Lainan nimelliskorko tarkoittaa lainan koron suuruutta yksinään, ilman muita lainaan lisättäviä kuluja. Lainan todellinen vuosikorko puolestaan kertoo lainan koron niin, että kaikki lainan lisäkulut on otettu huomioon. Lainoja kannattaa tämän takia vertailla aina keskenään todellisen vuosikoron, eikä nimelliskoron perusteella. Edullinen laina pitkällä maksuajalla ja matalalla korolla voi olla kuluttajalle paras vaihtoehto.

Useimmiten edulliseenkin lainaan lisätään puhtaan koron lisäksi muitakin erilaisia kuluja kuten avausmaksu, nostopalkkio ja tilinhoitomaksu. Avausmaksulla tarkoitetaan lainan avaamisesta perittävää maksua. Se voi kulkea joskus myös nostopalkkion nimellä, jolloin lainantarjoaja itse asiassa saa avausmaksun useampaan kertaan. Lainan avausmaksu vaihtelee tyypillisesti lainasumman mukaan. Isokokoisten lainojen avausmaksut ovat yleensä suurempia kuin pienten lainojen. Kaikkiin lainoihin ei kuitenkaan lisätä avausmaksua, vaan jotkut voivat olla kokonaan avausmaksuttomia.

Nostopalkkio liittyy yleensä joustoluottoihin. Joustoluotolle asetetaan tietty luottolimiitti, jonka sisällä lainaa voi nostaa itsellesopivissa osissa - koko summaa ei siis tarvitse nostaa kerralla. Lisäksi joustoluottoa vapautuu käyttöön aina, kun lainaa lyhentää. Jos siis on ottanut 2 000 euron joustoluoton ja nostanut siitä 500 €, luottoa on jäljellä 1 500 €. Jos lainaa lyhentää 500 eurolla, luottoa tulee käytettäväksi 2 000 €. Nostopalkkio on sidottu jokaiseen yksittäiseen nostoon, eli aina kun lainaa nostaa tililleen käytettäväksi, lainan myöntänyt taho voi periä erillisen nostopalkkion. Jos siis tekee pieniä nostoja, saattaa nostopalkkion koko suhteessa lainamäärään kasvaa kohtuuttoman suureksi. Tämä kannattaa huomioida joustoluottoa valitessa.

Tilinhoitomaksu taas on lähes jokaisen lainan kuukausierään lisättävä kulu. Tyypillisesti tilinhoitomaksu on muutamia euroja. Vaikka summa ei suurelta tunnu, pitkän laina-aika voi kasvattaa tilinhoitomaksuista kertyvän potin huomaamatta isoksi. Jos lainassa on esimerkiksi 8 euron kuukausittainen tilinhoitomaksu, viiden vuoden laina-ajalla pelkistä tilinhoitomaksuista ehtii kertyä lisäkuluja lainaan 480 euroa!

Koska lainoihin siis lisätään monia erilaisia kuluja, kannattaa lainan todellisen vuosikoron lisäksi laskea lainan kokonaiskustannukset ja miettiä, onko se siltikin halpa laina. Lainan kokonaiskustannuksista käy yksinkertaisesti ilmi, paljonko laina tulee yhteensä kaikkine kuluineen maksamaan laina-ajan puitteissa. Vaikka kaikenlainen laskeskeleminen voi tuntua tylsältä, kannattaa aina lainaa hakiessa kuitenkin laskea lainasta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Lainojen kustannuksissa on suuria eroja, jotka pyritään usein piilottamaan vivahde-erojen ja vertailemalla voi suurten lainasummien ollessa kyseessä säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Kysymykseen, mikä laina on halvin, ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Halvinta lainaa etsiessä kannattaakin lähteä liikkeelle kysymyksestä millaista lainaa hakee. Lainan tyyppi vaikuttaa yllättävänkin paljon siihen, mikä on halvin laina.

Eri lainatyyppejä erottavat esimerkiksi lainasumman suuruus, laina-ajan pituus ja jossain määrin myös lainan korkotaso ja muut lainaehdot, esimerkiksi se hakeeko lainaa ilman vakuuksia. Yleisiä lainatyyppejä ovat esimerkiksi pikavipit,kulutusluotot ja joustoluotot.

Kulutusluottojen suuruudet vaihtelevat 1 000 ja 50 000 euron välillä. Vakuudellinen kulutusluotto tarkoittaa, että lainantarjoajalle annetaan lainasta vakuudeksi omaisuutta, esimerkiksi auto tai kesämökki. Vakuus takaa lainantarjoajalle, että tämä saa lainatun summan varmasti takaisin. Tästä syystä vakuudellisten kulutusluottojen korko saattaa usein olla matalampi kuin vakuudettomien. Nimensä mukaisesti vakuudettomissa kulutusluotoissa lainantarjoajalle ei tarvitse antaa mitään vakuutta lainaa vastaan, minkä vuoksi laina ilman takaajia saattaa olla hieman korkeakorkoisempi kuin vakuudellinen luotto. Vakuudettomuuden aiheuttamaa riskiä siis ikään kuin pyritään kompensoimaan korkeammalla korkotasolla.

Kulutusluottojen kohdalla halvin laina on korkoprosentiltaan jotain aivan muuta kuin pikavippien tapauksessa. Tällä hetkellä vakuudettomien kulutusluottojen korot alkavat noin 5 prosentista ja ne saattavat kohota useisiin kymmeniin prosentteihin. Alle 10 prosentin korkoja voi kuitenkin vakuudettomien kulutusluottojen kohdalla pitää kohtuullisen halpoina lainoina.

Usein kulutusluotoissa käytetään riskiperusteista hinnoittelua. Riskiperusteinen hinnoittelu tarkoittaa, että lainantarjoaja määrittelee lainan koron asiakkaasta tehdyn riskiarvion perusteella. Matalan riskin asiakkaille voidaan luonnollisesti tarjota pienempää korkoa kuin korkean riskin asiakkaille. Osa vakuudettomien kulutusluottojen tarjoajista puolestaan käyttää kiinteää hinnoittelua, mikä tarkoittaa, että lainan korko on kaikille hakijoille sama maksukyvystä riippumatta.

Pikavipeille tyypillistä on lyhyt laina-aika ja suhteellisen pienet lainasummat. Useimmiten pikavipit ovat suuruudeltaan noin 100 – 2 000 euroa. Monet pikavipintarjoajat ovat tosin pikavippejä koskevan lakimuutoksen jälkeen siirtyneet tarjoamaan pelkästään joustoluottoja, joita lakimuutos ei koske, mutta silti näitä joustoluottoja mainostetaan edelleen pikavippeinä. Mitä pikavippeihin tulee, laki määrää, että niiden todellinen vuosikorko ei saa ylittää 50 prosenttia. Useimpien pikavippien todellinen vuosikorko pyöriikin hieman alle 50 prosentissa. Joidenkin pienten pikavippisummien kohdalla korko saattaa kuitenkin olla reilustikin alle 50 prosenttia.

Pikavippien tapauksessa halvaksi lainaksi voi siis tituleerata lainaa, jonka todellinen vuosikorko on mielellään reilusti alle 50 prosenttia. Pikavippien kohdalla korko ei käytännössä koskaan laske yksinumeroisiin lukuihin.

Jos tahtoo löytää halvimman mahdollisen luoton, kannattaa pyytää useita lainatarjouksia eri lainantarjoajilta ja vertailla tarjouksia keskenään. Parhaimmassa tapauksessa saatuja lainatarjouksia vielä kilpailutetaan eri pankkien kesken. Lainatarjouksia voi pyytää turvallisin mielin useista eri pankeista, sillä tarjouksen pyytäminen ei sido hakijaa lainanottamiseen. Tarjouksia voi siis pyytää eri pankeilta ja vertailla rauhassa eri lainojen kokonaiskustannuksia ennen lainapäätöksen tekemistä.

Halvinta luottoa etsiessä kannattaa myös ottaa huomioon, että monia lainasummia voi saada eri lainatyyppeinä. Esimerkiksi 1 000 euron lainan voi saada pikavippinä tai joustoluottona, kulutusluottona perinteisestä pankista (esimerkiksi Osuuspankki tai Nordea) tai kulutusluottona netissä toimivalta pankilta tai rahoitusyritykseltä (esimerkiksi Bank Norwegian, Komplett Bank). Usein kulutusluotot ovat kustannuksiltaan reilustikin halvempia kuin joustoluotot, mikä on syytä pitää mielessä lainaa hakiessa.

Jos lainaa tarvitsee enemmän kuin 2 000 euroa, lainan tyyppi on todennäköisesti kulutusluotto. Halvinta lainaa etsiessä kannattaa tarkistaa, tuleeko oman pankin laina vai netistä haettu laina halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Moni tekijä vaikuttaa lainan hintaan, mutta eniten vaikutusta lainan edullisuuteen on yleensä lainan korolla. Lainan nimelliskorko kertoo, paljonko lainan korko ja pankin marginaali yhdessä ovat. Nimelliskorko ei siis sisällä koron lisäksi mitään muita lainaan lisättäviä kuluja.

Lainan todellisessa vuosikorossa taas on lainan kaikki sivukustannukset muutettu ikään kuin koroksi. Niinpä todellinen vuosikorko onkin paljon luotettavampi mittari lainojen edullisuutta vertaillessa kuin pelkkä nimelliskorko.

Lainaan tyypillisesti lisätään pelkän koron lisäksi monia muita sivukuluja. Yleisiä lainoihin liittyviä lisäkuluja ovat avausmaksu, nostopalkkio ja tilinhoitomaksu. Avausmaksu tarkoittaa nimensä mukaisesti lainan käyttöönotosta perittävää maksua. Lainan avausmaksun suuruus vaihtelee yleensä lainasumman mukaan; suurten lainojen avausmaksut ovat usein korkeampia kuin pienten lainojen. Kaikissa lainoissa ei kuitenkaan ole avausmaksua, vaan myös täysin avausmaksuttomia lainoja on olemassa.

Nostopalkkio on yleensä erityisesti joustoluottoihin liittyvä termi. Joustoluotto on laina, jota voi nostaa käyttöön osissa aina tarpeen mukaan, koko lainasummaa ei siis tarvitse ottaa käyttöön yhdellä kertaa. Joustoluoton lyhentäminen vapauttaa käyttöön lyhennyksen verran lisää lainaa, eli joustoluotto toimii pitkälti luottokortin tavoin. Esimerkiksi, jos on ottanut 5 000 euron joustoluoton ja ottanut siitä käyttöön 1 000 €, luottoa on jäljellä 4 000 €. Jos lainaa maksaa takaisin 500 eurolla, luottoa on käytössä 4 500 €. Nostopalkkiot ovat siis joustoluoton erissä nostamiseen liittyviä kuluja. Aina kun lainaa ottaa käyttöön, lainantarjoaja voi periä erillisen nostopalkkion. Joustoluottoa valitessa kannattaakin kiinnittää huomiota nostopalkkion kokoon, sillä etenkin pienten lainasummien kohdalla nostopalkkion koko suhteessa lainan määrään voi kohota kohtuuttoman suureksi. Nostopalkkio on joko kiinteä euromääräinen summa tai tietty prosenttiosuus nostetusta lainasummasta.

Tilinhoitomaksu puolestaan on tyypillinen lainan kuukausilyhennykseen lisättävä maksu. Yleensä tilinhoitomaksun suuruus on muutaman euron luokkaa. Vaikka muutama euro ei suurelta summalta tunnukaan, pitkän laina-ajan aikana tilinhoitomaksuista ehtii kertyä suuria summia. Jos lainan kuukausittainen tilinhoitomaksu on esimerkiksi 8 euroa, viiden vuoden laina-ajan aikana pelkistä tilinhoitomaksuista ehtii kertyä lisäkuluja 480 euroa.

Paras tapa lainojen vertailuun on kuitenkin todellisen vuosikoron ja lainan kokonaiskustannusten vertailu. Vaikka tilinhoitomaksut, avausmaksut tai nostopalkkiot vaihtelisivatkin kovasti eri lainojen välillä, kokonaiskustannukset paljastavat lainojen todellisen hinnan.

Halvin laina löytyy helpoiten vertailemalla lainojen ominaisuuksia ja kokonaiskustannuksia. Vertailemalla lainojen kustannuksia voi säästää isojen lainasummien kohdalla helposti jopa tuhansia euroja. Vertailun tärkeyttä korostaaksemme laskimme muutamille lainasummille kokonaiskustannukset ja niiden välisen erotuksen kalleimman ja halvimman lainan välille. Kaikki esimerkkilaskut on laskettu nettisivujemme vertailutyökalulla.

6 000 euron kulutusluoton kokonaiskustannukset kahden ja puolen vuoden maksu-ajalla ovat halvimmillaan 7 050,0 €, ja kalleimmillaan 8 048,33 €. Erotusta halvimman ja kalleimman summan välillä on siis 998,33 euroa. Kallein laina on kustannuksiltaan lähes kaksi kertaa kalliimpi.

Edullisimman 20 000 euron kulutusluoton kokonaiskustannukset viiden vuoden maksu-ajalla ovat vertailumme mukaan 27 540,0 €, ja kalleimman 32 542,66 €. Eroa kalleimman ja halvimman lainan kokonaiskustannuksilla on siis peräti 5 002,66 euroa.

Halvinta lainaa etsivän kannattaa siis ehdottomasti vertailla lainoja ennen lainapäätöksen tekemistä. Jos lainoja ei vertaile, voi päätyä maksamaan järjettömän suuria korkoja lainasta ja pahimmassa tapauksessa kalliin lainan ottaminen voi johtaa pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Lainalaskuri auttaa lainojen vertailussa.