Väliaikainen korkokatto päättyy 30.9.2021 – Mitä siitä seuraa?

|Pihla Pietiläinen
Korkokatto päättyy

Kun koronapandemia iski Suomen talouteen kesällä 2020, päätti eduskunta suojata kuluttajia ylivelkaantumiselta väliaikaisen kulutusluottojen korkokaton avulla. Tuolloin jo voimassa ollut, pysyvä 20 prosentin korkokatto puolitettiin 10 prosenttiin 1.7.2020 alkaen. Sittemmin lakimuutosta jatkettiin 1.1.2021–30.9.2021 väliselle ajalle. Korkokaton mahdollisesta jatkosta on käyty keskustelua kuluvan vuoden aikana, mutta näillä näkymin matalampi korkokatto päättyy suunnitellusti syyskuun lopussa.

Yksittäiselle kuluttajalle korkokaton päättyminen voi tarkoittaa lainakustannusten nousua, joten oman lainasopimuksen ehdot kannattaa tarkistaa ennen syyskuun loppua. Jos laina on nostettu vuonna 2021 ja sopimukseen merkitty korko on yli 10 prosenttia, astuu tämä korko voimaan 1. lokakuuta alkaen.

Väliaikaisen korkokaton vaikutukset ulottuvat kuitenkin huomattavasti yksittäistä velallista pidemmälle. Lainasta perittävän enimmäiskoron tiukka rajoittaminen on heikentänyt monien luotottajien toimintamahdollisuuksia, sillä etenkään pieniä lainoja ei usein kannata myöntää alle 10 prosentin korolla. Tiukentuneet luotonmyöntökriteerit ovat heijastuneet myös pienituloisten kuluttajien mahdollisuuksiin saada tarvitsemansa laina.

Tätä artikkelia varten on haastateltu Takuusäätiön ja Suomen Asiakastiedon asiantuntijoita, jotka kertovat näkemyksensä väliaikaisesta korkokatosta ja sen päättymisen vaikutuksista velallisiin. Lisäksi otimme yhteyttä Nordean mediaosastoon, josta kommentoitiin lyhyesti korkolainsäädäntöön lähivuosina kaavailtuja muutoksia.

Lainakustannukset voivat nousta

Yksittäisen lainanottajan näkökulmasta katsottuna korkokaton päättyminen voi näkyä konkreettisesti lainan korkeampana kuukausieränä tai pidentyneenä takaisinmaksuaikana. Jos lainan on ottanut viimeisimmän korkokaton voimassaoloaikana, eli 1.1.2021 jälkeen, voi lainasta perittävä korko nousta 1.10.2021 alkaen.

Näin korkokaton päättyminen vaikuttaa lainan korkoon:

  • Jos nykyisen lainasopimuksen korko on korkeintaan 10 %, pysyy korko ennallaan.
  • Jos lainasopimukseen merkitty korko on yli 10 % ja laina on otettu viimeisimmän korkokaton voimassaoloaikana (1.1.-30.9.2021), astuu sopimuksessa määritelty korko voimaan 1.10.2021 alkaen.
  • Jos laina on otettu ennen vuoden 2021 alkua, mutta kuitenkin 1.9.2019 jälkeen, ei nykyinen väliaikainen korkokatto koske lainaa. Korko pysyy samana pysyvän korkokaton ylärajan puitteissa (max. 20 %).
  • Jos lainasopimus on solmittu ennen syyskuuta 2019, se ei ole väliaikaisen eikä pysyvän korkokaton piirissä. Tällöin luoton korko voi olla jopa yli 20 %.

Korkokaton päättyminen voi siis tilanteesta riippuen joko nostaa lainasta maksettavaa korkoa tai olla vaikuttamatta siihen lainkaan. Viime vuosien korkolainsäädäntöä onkin arvosteltu siitä, että muutoksia on tehty usein, eikä tavallinen kuluttaja siksi välttämättä ole pysynyt lainsäädännön perässä.

Kuluttajien puutteelliset tiedot on huomattu Takuusäätiössä, joka tarjoaa maksutonta neuvontaa omasta tai läheisen velkatilanteesta huolestuneille. Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiatuntija Henri Hölttä kertoo sähköpostihaastattelussa, etteivät monet säätiön asiakkaista ole olleet lainkaan tietoisia korkolainsäädännön muutoksista – eivätkä aina lainojensa koroista ylipäätään.

“Yleinen tietämys omien lainojen koroista ja niiden vaikutuksesta lainan hintaan käytännössä on monille hankalaa hahmottaa. Akuutissa lainan tarpeessa oleva henkilö ei välttämättä kiinnitä korkoon edes erityisen suurta huomioita, jos lainan jostain sattuu samaan. Chattimme asiakkailta kysymme palautelomakkeessa tietävätkö he lainojensa korot sekä takaisinmaksuajan. Vain noin puolet vastaajista ovat näistä tietoisia, mikä on kovin hälyttävä tieto.”

Henri Hölttä, Takuusäätiö

Lainan saaminen on vaikeutunut tarjonnan vähentymisen seurauksena

Kun väliaikaista korkokattoa päätettiin jatkaa 30.9.2021 asti, todettiin Valtioneuvoston sivuilla julkaistussa tiedotteessa, että lakimuutoksen “tarkoituksena on helpottaa koronavirustilanteen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa sekä vähentää velkaongelmia.” Korkokaton käytännön toteutuksessa on kuitenkin useita ongelmakohtia, joiden takia näihin tavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy.

Ensinnäkin lainasta perittävän enimmäiskoron äkillinen puolitus on vaikuttanut etenkin pienituloisten ja jo entuudestaan velkaantuneiden asemaan lainamarkkinoilla. Takuusäätiön Hölttä kertoo, että väliaikainen korkokatto on näkynyt neuvonnan asiakkaille vaikeuksina saada uutta lainaa, jolla maksaa pois aiempia velkoja.

“Neuvonnassamme olemme huomanneet, että aiempaa useampi tuo esille sitä, että lainaa ei ole enää saanut. Etenkin velalla aiempien velkojen maksaminen on hankaloitunut. Yhteydenoton kimmokkeena usein onkin se tilanne, että kun lainaa ei mistään saa lisää aiempien maksamiseksi, niin vasta siinä vaiheessa moni ottaa neuvontaamme yhteyttä ja tiedustelee ratkaisukeinoista,” Hölttä toteaa.

Ongelmat lainan saamisessa ovat seurausta kulutusluottojen vähentyneestä tarjonnasta, joka puolestaan johtuu tiukan korkosääntelyn vaikutuksista luotottajien toimintaedellytyksiin. Luottotietorekisteriä ylläpitävän Suomen Asiakastiedon mediavastaava Ville Kauppi kertoo sähköpostitse, että korkokaton vaikutukset kulutusluottojen saatavuuteen voivat hyvinkin jäädä pysyviksi.

“Asiakastiedon tuntuman mukaan kuluttajaluottojen tarjonta väheni olennaisesti, kun korkokatto laskettiin 10 prosenttiin. Kaikki kuluttajaluototuksen keskeyttäneet rahoittajat eivät ehkä enää palaa markkinoille,” Kauppi ennakoi.

Koska rahoituslaitosten rajallinen riskinottokyky heijastuu suoraan pienituloisten luotonsaantimahdollisuuksiin, ei liian tiukka korkosääntely välttämättä hyödytä kuluttajaa. Suomen Asiakastiedon näkemyksen mukaan 10 prosenttia on liian matala yläraja korolle, jos pienituloisten mahdollisuudet saada lainaa vapailta markkinoilta halutaan turvata.

“Hieman korkeampi korkotaso varmasti mahdollistaa rahoittajille hiukan korkeamman riskin ottamisen liiketoiminnallisesti järkevällä tavalla, jolloin pienituloinenkin ehkä voi helpommin luottoa saada. Maksuvaraa tietysti täytyy silloinkin olla,” Kauppi toteaa.

Korkokatto ei ole auttanut ennen sen voimaantuloa velkaantunutta kuluttajaa

Jo aiemmin velkaantuneiden tilannetta väliaikainen korkokatto ei ole juuri parantanut, sillä vain vuoden 2021 puolella otetut lainat ovat korkokaton piirissä. Tämä nousee esille myös Takuusäätiön neuvontaan tulleissa yhteydenotoissa, joista suurin osa tulee henkilöiltä, joilla velkaa on ollut runsaasti jo ennestään.

Henri Höltän mukaan monet neuvonnan asiakkaista eivät ole olleet lainkaan tietoisia väliaikaisesta korkokatosta. Myöskään useat siitä kuulleet asiakkaat eivät ole nähneet suoraan hyötyvänsä lakimuutoksesta. Moni on toivonut, että korkokatto olisi ulotettu koskemaan myös aiemmin otettujen lainojen korkoja, jolloin siitä olisi voinut olla enemmän hyötyä.

Korkokatolle asetetut tavoitteet velkaantumisen ehkäisemisen suhteen eivät siis näytä ainakaan Takuusäätiön asiakaskunnan kohdalla täysin toteutuneen. Toisaalta koronapandemia ei ole näkynyt pelätysti myöskään maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvuna, mikä saattaa ainakin osittain olla korkokaton ansiota. Vaikutuksia on tosin vaikea arvioida, sillä mahdollisia selittäviä tekijöitä on lukuisia.

“On vaikea sanoa, mikä merkitys nimenomaan korkokatolla on ollut, mutta ainakin maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Joukko ei siis ole kasvanut, kuten pelkäsimme pitkäaikaisen kehityksen ja pandemian kasvattaman taloudellisen epävarmuuden perusteella.”

Ville Kauppi, Suomen Asiakastieto

Korkokaton käyttö markkinointikikkana huolettaa

Edellä mainittujen ongelmakohtien lisäksi Takuusäätiön neuvonnassa nostetaan esille väliaikaisen korkokaton yleinen käyttö markkinointikeinona. Korkokaton siivellä on Höltän mukaan pyritty houkuttelemaan kuluttajia ottamaan “edulliselta kuulostava laina”. Huolena on, että asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä lainan kustannusten nousevan tulevaisuudessa.

Korkokaton säätämisen yhteydessä vaadittiin, että markkinoinnissa on esitettävä selkeästi tieto koron mahdollisesta noususta lain voimassaolon päätyttyä. Edullista lainaa lupaileva otsikko jää kuitenkin lainanhakijan mieleen todennäköisemmin kuin koron yksityiskohdista kertova tarkennus. Hölttä pelkää, että korkokaton innoittamina uutta lainaa ottaneet päätyvät Takuusäätiön neuvonnan piiriin tulevaisuudessa.

“Vaikka siis osa ei nyt ole enää saanut uutta lainaa korkokaton aikana, voi se jopa lisätä velkaongelmia pitkässä juoksussa, kun korot väliaikaisuuden jälkeen nousevat ja halvan lainan markkinointi on purrut osaan ihmisistä, jotka eivät ole tulleet ajatelleeksi lainan lyhentämisen hintaa pitkällä aikavälillä,” Hölttä arvelee.

Myös väliaikaisen korkokaton kanssa samanaikaisesti säädetty lainojen suoramarkkinointikielto nähdään Takuusäätiön neuvonnassa yksistään riittämättömänä keinona markkinoinnin ylilyöntien hillitsemiseen. Sen rinnalle kaivattaisiin lisää työkaluja, joilla muitakin markkinointikeinoja saataisiin tarkemman valvonnan alle.

“Pelkkä suoramarkkinoinnin kieltäminen ei tänä päivänä välttämättä isossa kuvassa auta, kun markkinointiin on jatkuvasti lisää uusia keinoja esimerkiksi sosiaalisen median ja nettikäyttäytymisen perusteella kohdentaen. Myös näihin pitäisi puuttua,” Hölttä linjaa.

Pysyvästi matalampi korkokatto voisi korjata osan ongelmista – mutta vaikeuttaisi toisaalta lainan saamista

Osa väliaikaiseen korkokattoon liitetyistä ongelmista liittyy Takuusäätiön Höltän mukaan juuri lakimuutoksen väliaikaisuuteen, joka “voi aiheuttaa ongelmia, jos jatkossa velan alkuun sovittu pienempi korko ei enää päde.”

Lainaa korkokaton aikana ottanut kuluttaja ei välttämättä hahmota sitä, että kymmenen prosentin korko on voimassa vain syyskuun loppuun asti. Tällöin suurin osa esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden ajaksi otetusta lainasta maksetaankin takaisin korkeammalla korolla, mikä voi johtaa maksuvaikeuksiin tulevaisuudessa.

Pysyvä kymmenen prosentin korkokatto toisi Höltän mukaan “taloudenhallinnan kannalta tärkeää ennakoitavuutta lainojen kulun kehitykselle, mikäli pysyvän koron myötä lainan tulevat kulut olisi helpompi määritellä ilman monia muuttujia.” Hölttä kuitenkin toteaa samalla, että monelle pienituloiselle hakijalle pysyvästi matalampi korkokatto näkyisi todennäköisesti vaikeuksina saada lainaa.

Nordean asiantuntijoilta kulutusluottojen korkokaton pysyvä madaltaminen saa varovaista vihreää valoa. Tarkempia kommentteja saadaan tosin odottaa siihen asti, että Oikeusministeriön selvitys korkokaton mahdollisesta pysyvästä madaltamisesta valmistuu.

“Lähtökohtaisesti on hyvä, että ylivelkaantumista yritetään hillitä ja siihen puututaan. Hallitus linjasi kevään kehysriihessään, että kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista arvioidaan kuluttajaluottosääntelyn kokonaistarkastelun yhteydessä. Ennen kuin tuon linjauksen yksityiskohdat ovat tarkemmin tutustuttavissa, niin asiaa on vaikea vielä kommentoida täsmällisemmin.”

Nordean mediaosasto

Nordean kaltaisille kivijalkapankeille pysyvä 10 prosentin korkokatto ei välttämättä aiheuttaisi mittavia seurauksia, sillä suuri osa pankkien kulutusluottotarjonnasta keskittyy jo nyt suhteellisen matalakorkoisiin remontti- ja ajoneuvorahoituksiin. Muiden rahoituslaitosten toimintaan pysyvästi matalampi korkokatto kuitenkin heijastuisi, sillä vakuudettoman lainan myöntäminen alle 10 prosentin korolla ei usein ole liiketoiminnallisesti kannattavaa.

Suomen Asiakastiedon Kauppi näkee 10 prosentin pysyvässä korkokatossa riskin sille, että entistä useampi hakija jäisi ilman lainatarjousta. Kauppi ei pidä näin tiukkaa korkosääntelyä perusteltuna.

“Mielestäni ei pitäisi noin matalalle rajata korkoja. Kulutusluotto on vastuullisesti myönnettynä ja otettuna turvallinen tapa esimerkiksi selvitä tilapäisistä rahoitustarpeista, joita meillä kaikilla saattaa silloin tällöin olla. Jotta rahoitusta on tarjolla, sen täytyy olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Riittävän väljä korkosääntely mahdollistaa tämän,” Kauppi toteaa.

Positiivinen luottotietorekisteri auttaa luottopäätöksen tekijää arvioimaan riskejä

Niin Takuusäätiön Hölttä kuin Asiakastiedon Kauppi kokevat tärkeäksi, että luotonantajalla on mahdollisimman todenmukainen kuva hakijan taloudellisesta tilanteesta luottopäätöstä tehdessään. Yleisimmin tähän on nähty ratkaisuna positiivinen luottotietorekisteri, jonka on kaavailtu tulevan käyttöön huhtikuussa 2024.

Kauppi tosin huomauttaa, että Suomen Asiakastiedon järjestelmästä lainanhakijan avoimet luotot voi tarkistaa tälläkin hetkellä, eikä uuden luottorekisterin käyttöönottoa siksi tarvitse odotella.

“Tietoa luotonhakijoiden avoimista luotoista ja niiden hoitamisesta on ollut kauttamme tarjolla vuodesta 2013 lähtien ja tämän tiedon perusteella on tehty jo yli 22 miljoonaa vastuullista luottopäätöstä. Ei ole syytä jäädä odottamaan uutta rekisteriä, vaan alkaa käyttää tätä tietoa luottopäätöksissä jo nyt,” Kauppi sanoo.

Sen lisäksi, että avoin tiedonkulku auttaa rahoittajaa luottopäätöksen tekemisessä, se voi myös välillisesti vaikuttaa lainojen korkoihin.

“Jos positiivisen luottotietorekisterin käyttöönoton jälkeen luotonantajat voivat paremman tiedon varassa myöntää luottoja ja hallita riskejä paremmin niin näkisin, että sen tulisi näkyä myös pienempinä korkoina,” Takuusäätiön Hölttä toteaa.

Pihla Pietiläinen

Pihla Pietiläinen

Pihla Pietiläinen työskentelee VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnin ja sisällöntuotannon parissa. Pihla on opiskellut valtiotieteitä ja tarkastelee rahoitusalaa mielellään yhteiskunnallisesta näkökulmasta.