Näin luottokelpoisuuden arviointi toimii

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat
Tags: , ,

Luottokelpoisuuden arviointiOsamaksu-, luottokortti- tai lainahakemusta täyttäessä voi joskus herätä kysymys siitä, miten oman luottokelpoisuuden arviointi tapahtuu. Lyhyesti, luottokelpoisuus arvioidaan monen tekijän summana, joista tärkeimpänä on usein tulojen ja menojen suhde. Jos luottolaitos arvioi menosi liian suuriksi tuloihisi nähden, ei luottoa myönnetä.

Perinteisesti luottokelpoisuuden arviointi on tehty tutustumalla jokaisen hakijan taloudelliseen tilanteeseen ja sen perusteella tehty päätös lainan tai luoton myöntämisestä. Digitalisaation myötä tarjolle on tullut yhä pidemmälle automatisoituja ratkaisuja, joiden avulla lainahakemusten käsittely on nopeutunut huomattavasti. Koska Suomessa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä, josta lainanmyöntäjä voisi selvittää lainanhakijan olemassa olevat luotot, käyttää jokainen luottolaitos hieman erilaisia menetelmiä.

Vertaile lainoja Tutustu eri lainantarjoajien lainoihin

Luottokelpoisuuden arviointi

Luotonmyöntäjät eivät kuitenkaan voi täysin vapaasti päättää, miten he luottokelpoisuuden arvioivat ja määrittelevät. Euroopan pankkiviranomainen EBA (European Banking Authority) on antanut ohjeistuksen luottokelpoisuuden arvioimisesta. Jokaisen maan valvova viranomainen on vastuussa näiden ohjeiden seuraamisesta ja Suomessa luottolaitoksia valvovan viranomaisen nimi on Finanssivalvonta. Suomessa luottokelpoisuuden arviointia sääntelee myös muun muassa kuluttajansuojalaki sekä Finanssivalvonnan luottoriskiä koskeva standardi.

Luottolaitosten tulee ottaa kolme seuraavaa asiaa huomioon luottokelpoisuuden arvioinnissa:

  • Hakijan tulojen selvitys
  • Väärien tietojen tunnistus
  • Kuluttajan kyky suoriutua maksuvelvoitteesta nyt ja tulevaisuudessa

Hakijan tulojen selvitys
Jotta luottolaitos pystyy tekemään hakijan luottokelpoisuudesta arvioinnin, tulee luottolaitoksen pyytää tarpeeksi tietoja hakijan ansiokyvystä. Jos hakijan tulot vaihtelevat, täytyy luottolaitoksen varmistaa, että lainan takaisinmaksu onnistuu myös tulojen vaihtelun myötä.

Väärien tietojen tunnistus
Jotta luottokelpoisuuden voi määritellä, tulee laina-asiakirjat muotoilla niin, että hakija, luotonantaja sekä mahdollinen lainanvälittäjä (esim. vertaislainat) voivat helposti tunnistaa väärät tiedot. Väärien tietojen antaminen ei ole eduksi kenellekään lainaprosessissa, joten väärien tietojen tunnistaminen ja ehkäisy lisää lainaamisen turvallisuutta kaikille osapuolille.

Kuluttajan kyky suoriutua maksuvelvoitteesta nyt ja tulevaisuudessa
Tulojen lisäksi lainanantajan tulee varmistaa lainanhakijan kyky suoriutua maksuvelvoitteestaan, eli lainan takaisinmaksusta. Maksukykyyn vaikuttavat sellaiset asiat kuten muut lainat, muiden maksujen laiminlyönti, maksusitoumukset, välttämättömät menot sekä mahdolliset verot ja vakuutukset, jotka voivat vaikuttaa maksukykyyn.

Luottokelpoisuuden arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon tulevaisuuden maksukyky: miten mahdollinen viitekorkojen nousu tai ennakoitavat tulojen muutokset, kuten eläkkeelle jääminen, vaikuttavat maksukykyyn ja näin luottokelpoisuuteen.

Vaikka kuluttajan tuleekin olla erittäin valppaana lainaa hakiessa, tarkkaillaan myös luotonantajien myöntämiä lainoja. Lait ja sääntely tekevät lainamaailmasta turvallisemman kaikille osapuolille.

Luottokelpoisuuden arviointi ei saa olla syrjivää

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi huhtikuussa 2018 luottolaitoksia tekemästä luottopäätöksiä perustuen syrjiviin tilastollisiin menetelmiin. Kyseessä oli tilanne, jossa verkkokaupan yhteydessä tehty luottohakemus oli hylätty tilastolliseen riskiin perustuen ilman, että lainanhakijan luottokelpoisuutta oltiin selvitetty henkilökohtaisella tasolla.

Luottolaitoksella oli käytössään automatisoitu luottokelpoisuuden määrittely, jonka toiminta perustui tilastolliseen riskiin. Luotonhakijan sukupuolta, äidinkieltä, ikää ja asuinpaikkaa verrattiin vastaaviin tilastoihin, jonka perusteella luottokelpoisuus arvioitiin. Jos hakija olisi miehen sijasta ollut nainen tai jos hänen äidinkielensä olisi ollut ruotsi, sama luottohakemus oltaisiin hyväksytty. Hakijalta ei myöskään oltu pyydetty tulo- tai varallisuustietoja, joten päätös luottohakemuksen hylkäyksestä perustui pelkästään tilastoihin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta näki juuri tämän ongelmallisena ja syrjivänä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei näe tilastojen ja tekoälyn käyttöä ongelmallisena, sillä niiden käytölle on usein perusteet, mutta tilastoja ei myöskään saisi käyttää syrjivästi. Kyseessä on ensimmäinen oikeudellinen ratkaisu, joka koskee syrjintää automatisoidussa luotonannossa. Koska määritelty uhkasakko on 100 000 euroa, voimme olettaa, että syrjintää ei tulla jatkossakaan näkemään luottokelpoisuuden arvioinnin yhteydessä.

Voit nähdä meillä myös arvion lainahakemuksesi hyväksymisen todennäköisyydestä vastaamalla muutamaan kysymykseen tai täyttää lainahakemuksen ja nähdä todelliset lainatarjoukset vertailussamme:

Lähteet:
Finanssivalvonta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta