Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi selvitti omasta datastaan eläkeläisväestön kulutusluoton hakemista ja myöntämistä. Otoksen koko oli noin 100 000 lainanhakijaa, joista reilut 18 000 oli eläkkeensaajia. Lainaa hakeneista eläkeläisistä yli 60 % sai vanhuuseläkettä ja vajaat 40 % sai muuta eläkettä.
Lukujen perusteella eläkeläiset hakevat vakuudetonta kulutusluottoa huomattavasti harvemmin kuin muu väestö. Suomen aikuisväestössä eläkeläisiä on noin 35 %, otoksessamme lainaa hakeneiden eläkeläisten osuus oli kuitenkin vain 18 %.
Eläkeläisten on myös huomattavasti hankalampi saada kulutusluottoa kuin muun väestön. Kulutusluottoa hakevista eläkeläisistä vain 22,5 % saa myönteisen lainapäätöksen. Muussa väestössä vastaava lukema on 37,2 %. Muiden hakijoiden mahdollisuudet saada kulutusluottoa ovat siis 65 % paremmat kuin eläkeläisillä.
Eläkeläisille myönnetään kulutusluottoa muuta väestöä niukemmin tuloista riippumatta
Yleisessä tiedossa on, että kun henkilö siirtyy työelämästä eläkkeelle, hänen kuukausittaiset tulonsa laskevat vähintään reilulla kolmanneksella ja mahdollisesti jopa yli puolella. Vuonna 2021 mediaanieläke oli Suomessa 1 782 euroa kuukaudessa. Koska luotonsaanti korreloi suoraan tulojen kanssa, on muuta väestöä alhaisempi tulotaso yksi syy sille, että eläkeläiset saavat luottoa muita hakijoita epätodennäköisemmin.
Alla oleva taulukko osoittaa, että sekä eläkeläisen että palkansaajan tuloilla on selvä korrelaatio luotonsaannin todennäköisyyteen. Pääpiirteissään korkeammat kuukausittaiset tulot tarkoittavat todennäköisemmin hyväksyttyä luottopäätöstä. Tulotaso ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka selittää eläkeläisten muita huonompaa luotonmyöntöprosenttia. Taulukon datasta nähdään, että eläkeläisen on vaikeampi saada luottoa kuin samassa tuloluokassa olevan työssäkäyvän hakijan aivan alimpia tuloluokkia lukuun ottamatta.
| Kuukausitulot bruttona (€) | Eläkeläiset | Muu väestö |
| 4 001 – 5 000 | 28,2 | 52,4 |
| 3 001 – 4 000 | 31,8 | 47,2 |
| 2 501 – 3 000 | 27,9 | 42,5 |
| 2 001 – 2 500 | 26,3 | 38,4 |
| 1 501 – 2 000 | 23,8 | 29,5 |
| 1 001 – 1 500 | 20 | 18,2 |
| – 1 000 | 12,9 | 6,3 |
| Kaikki | 22,5 | 37,2 |
| Molemmat yhteensä | 34,8 |
Eläkeläisväestön mahdollinen velkaantuminen tapahtuu jo ennen eläkevuosia
Mediassa on usein nostettu esille eläkeläisten ylivelkaantumisen yleistyminen kulutusluottojen vuoksi. Otoksessamme lainaa hakevien mediaanivelka pienenee huomattavasti eläköitymisen myötä:
- 51–60-vuotiailla mediaanivelka on 6 700 euroa (ilman asuntolainaa).
- 61–70-vuotiailla palkansaajilla mediaanivelka on 7 800 euroa (ilman asuntolainaa).
- 61–70-vuotiailla eläkeläisillä mediaanivelka on 5 000 euroa (ilman asuntolainaa).
Myös Suomen Asiakastiedon julkaisema tilasto maksuhäiriöisistä eri ikäluokissa tukee tätä löydöstä. 60–64- ja 65–69-vuotiaiden ikäluokissa maksuhäiriöt ovat jopa puolta harvinaisempia kuin nuoremmissa ikäluokissa.
Edellä mainittujen tilastojen perusteella vaikuttaa, että eläkeläiset eivät velkaannu lisää eläkkeellä ollessaan, vaan mahdollinen velkaantuminen on tapahtunut jo aiemmassa vaiheessa.
Suomen Pankki on määrittelee ylivelkaantuneiksi sellaiset taloudet, joissa velat ovat viisinkertaiset käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna. Otoksessamme 2 501–3 000 euron ja 1 501–2 000 euron kuukausituloluokissa ylivelkaantumisen rajapyykki lähenee, mutta muutoin kyseinen raja ei ole kovinkaan lähellä mediaanitasolla.
| Kuukausitulot netto (€) | Velan mediaanimäärä (€) |
| 3 001 – 5 000 | 4 469 |
| 2 501 – 3 000 | 10 100 |
| 2 001 – 2 500 | 6 520 |
| 1 501 – 2 000 | 6 100 |
| 1 001 – 1 500 | 3 645 |
| Alle 1000 | 2 000 |
| Kaikki tuloluokat yhteensä | 4 000 |
3 001–5 000 euron kuukausituloluokka on tilastokummajainen ja on mielenkiintoista huomata, että tässä tuloluokassa eläkeläisten velan mediaanimäärä on suhteellisesti pienin kaikista.
Vertailimme tilastoja myös maakuntakohtaisesti ja tarkastelimme, onko eläkeläisten aiemmassa velkaantumisessa maakuntakohtaisia eroja. Lisäksi vertasimme velanottoa maakuntakohtaiseen bruttokansantuotteeseen. Ohessa eläkeläisten mediaanivelka maakunnittain, kun siitä on vähennetty mahdollinen asuntolaina:
| Maakunta | Mediaanivelka (€) (asuntolainaa ei huomioitu) | Bruttokansantuote (€) henkilöä kohden (2019) |
| Keski-Pohjanmaa | 7 800 | 38 242 |
| Kanta-Häme | 5 000 | 34 990 |
| Uusimaa | 4 800 | 56 858 |
| Päijät-Häme | 4 400 | 33 213 |
| Etelä-Karjala | 4 200 | 39 127 |
| Etelä-Pohjanmaa | 4 200 | 34 357 |
| Pohjois-Karjala | 4 000 | 34 051 |
| Kymenlaakso | 4 000 | 41 785 |
| Varsinais-Suomi | 4 000 | 40 622 |
| Etelä-Savo | 3 900 | 33 462 |
| Pohjois-Savo | 3 700 | 36 484 |
| Pohjanmaa | 3 500 | 41 392 |
| Keski-Suomi | 3 500 | 36 314 |
| Pirkanmaa | 3 300 | 40 088 |
| Lappi | 3 200 | 39 022 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 3 000 | 36 058 |
| Kainuu | 3 000 | 34 082 |
| Satakunta | 3 000 | 36 899 |
| Koko Suomi | 4 000 | 43 483 |
Näiden tilastojen väliltä on vaikea löytää korrelaatiota. Maakunnan yleisellä vauraudella ei näyttäisi olevan vaikutusta eläkeläisten velkaantumiseen. Keski-Pohjanmaalla eläkeläisten mediaanivelka on silmiinpistävästi korkeampi kuin muissa maakunnissa.
Eläkeläisten hakemat lainasummat vaihtelevat suuresti, mutta reilu kolmannes mainitsee käyttötarkoitukseksi lainojen yhdistämisen
Alla oleva taulukko kertoo, minkä kokoisia lainoja eläkeläiset hakevat, ja mikä on erisuuruisten lainasummien myöntöprosentti.
| Haetun lainan määrä | Osuus eläkeläisten lainahakemuksista | Luotonmyöntöprosentti |
| Yli 30 000 € | 4,3 % | 19,8 % |
| 20 001 – 30 000 € | 4,7 % | 24,7 % |
| 10 001 – 20 000 € | 18,0 % | 20,5 % |
| 5 001 – 10 000 € | 19,5 % | 26,1 % |
| 2 501 – 5 000 € | 17,3 % | 26,1 % |
| 1 001 – 2 500 € | 14,5 % | 23,2 % |
| Max. 1 000 € | 21,8 % | 17,9 % |
| Kaikki | 100 % | 22,5 % |
Taulukosta on mielenkiintoista huomata, että keskisuurten lainasummien osalta luotonmyöntöprosentti on korkeampi kuin aivan pienimpien summien kohdalla.
Yleisin vakuudettoman lainan käyttökohde eläkeläisten keskuudessa on yhdistelylaina. Yhdistelylainan avulla eläkeläinen voi yhdistää aiempia velkojaan yhdeksi edullisemmaksi lainaksi, ja sitä kautta luoda merkittävän positiivisen vaikutuksen omaan taloudelliseen asemaansa.
| Maakunta | Yhdistelylaina (%osuus) | Laskut (%osuus) | Remontti (%osuus) | Kodinelektroniikka (%osuus) | Auto/vene (%osuus) | Muu (%osuus) |
| Uusimaa | 37,6 | 11,3 | 9,8 | 8,7 | 4,7 | 27,9 |
| Varsinais-Suomi | 37 | 11 | 10,1 | 8,2 | 6,4 | 27,3 |
| Pirkanmaa | 36,2 | 11,1 | 10,5 | 8,7 | 6 | 27,5 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 37,9 | 10,9 | 8,5 | 8,6 | 7,3 | 26,8 |
| Pohjois-Savo | 33,9 | 14,2 | 9,6 | 7,7 | 6,4 | 28,2 |
| Keski-Suomi | 38,3 | 12,6 | 8,2 | 7,3 | 5,5 | 28,1 |
| Lappi | 39,8 | 12,2 | 9,7 | 10,3 | 4,5 | 23,5 |
| Kymenlaakso | 31,5 | 12,7 | 11,9 | 14,6 | 7,7 | 21,6 |
| Satakunta | 36,1 | 12 | 11,8 | 11,3 | 5,9 | 22,9 |
| Päijät-Häme | 35,6 | 10,3 | 9,3 | 11,3 | 5,9 | 27,6 |
| Kanta-Häme | 35,8 | 11,2 | 10,3 | 10,2 | 5,5 | 27 |
| Etelä-Savo | 35,5 | 16,5 | 8,9 | 8,6 | 4 | 26,5 |
| Etelä-Pohjanmaa | 42,3 | 12,1 | 12,6 | 7,1 | 5,6 | 20,3 |
| Pohjois-Karjala | 39,4 | 13 | 7,1 | 8,2 | 5,7 | 26,6 |
| Etelä-Karjala | 32,8 | 15,8 | 7,1 | 13,5 | 7,4 | 23,4 |
| Pohjanmaa | 26,6 | 11 | 14,1 | 11,3 | 11,9 | 25,1 |
| Kainuu | 42,3 | 10,5 | 10,2 | 5,9 | 7,5 | 23,6 |
| Keski-Pohjanmaa | 44,1 | 7,2 | 20,2 | 7,6 | 6,1 | 14,8 |
| Koko Suomi | 36,7 | 11,9 | 10,1 | 9,1 | 5,9 | 26,3 |
Huomionarvoista on, että eniten yhdistelylainaa haetaan Keski-Pohjanmaalla, jossa on myös eniten aiempaa velkaa. Suhteellisesti seuraavaksi eniten yhdistelylainaa haetaan Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Kainuussa on tilastojemme mukaan Suomen pienimmät mediaanivelat (asuntolainaa ei huomioitu), mutta toisaalta siellä on myös yksi matalimmista bruttokansantuotteista, joka kielii maakunnan köyhyydestä. Etelä-Pohjanmaa on puolestaan mediaanivelassa kärkikastia, ja maakunnan bruttokansantuote on suhteellisen matala.
Tietoa tilaston tarjoajasta
Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi on vertaillut taloustuotteita ja -palveluita maksutta vuodesta 2015. Vuosittain yli miljoona kuluttajaa käyttää palveluamme. Vertailutyökalujen (esim. lainavertailu ja sähkön kilpailutus) lisäksi sivustomme sisältää laajan valikoiman talousaiheisia vinkkejä, vertailuja ja tilastoja. Missiomme on yksinkertainen: Autamme kuluttajia tekemään fiksumpia päätöksiä talousasioissa. Me vertaamme – sinä säästät!
