Osa kotitalouksista on pulassa, jos sähkön hinta nousee 1 €/kWh

| | Aihe: Sähkö ja ympäristö
Mies yllättynyt sähkölaskun suuruudesta.

Sähkön hinta on kohonnut vuoden mittaan paljon, mutta huippu saattaa olla vasta horisontissa. Talven tullen erityisesti sähkölämmitteisten kotitalouksien sähkölasku voi nousta huomattavasti. Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi selvitti kuinka korkeaksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan nelihenkisen perheen sähkölasku voi nousta eri leveyspiireillä ja miltä kotitalouksien selviämismahdollisuudet näyttävät ensi talvea silmällä pitäen, jos sähkön hintana olisi 1 €/kWh. Samalla tarkasteltiin kuinka paljon Suomen hallituksen kaavailema sähkön kotitalousvähennys pienentää kotitalouksien sähkölaskuja.

Selvityksen tärkeimmät löydökset

  • Eri skenaarioissa talven sähkölasku voi nousta niin korkeaksi, että palkkatulot eivät riitä kattamaan laskun loppusummaa. Tulojen pitää olla erityisen korkeat, jotta sähkölaskuista voisi selvitä.
  • Jos kotitaloudella on aikaisempia säästöjä, voi säästöjen avulla selvitä talvikuukausien sähkölaskuista. Talvikuukausien aikana aloitettu säästäminen on pääsääntöisesti liian  myöhäistä.
  • Sähkön kotitalousvähennys pienentää kotitalouksien sähkölaskuja, mutta tuki kohdentuu pitkälti etelässä asuviin. Pohjoisessa asuvien lämmityskustannukset ovat etelässä asuvia suurempia ja heillä on yleisesti matalampi bruttopalkka, jolloin tuen suhteellinen osuus jää etelässä asuvia pienemmäksi.

Näin valtio tukee kotitalouksia energiakriisin keskellä

Valtio on ryhtynyt tukemaan kotitalouksia sähkön kohonneen hinnan seurauksena. Yksi jo päätetyistä keinoista on sähkön arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin. Se on voimassa 1.12.2022-30.4.2023 välisenä aikana. Tämän vaikutus kotitalouden sähkölaskuun on joitain satoja euroja kotitaloudesta riippuen.

Uusina toimina valtio on suunnitellut sähkön kotitalousvähennystä ja sähkötukea. Kotitalousvähennyksen määrä on 60 % sähkölaskusta. Kotitalousvähennystä voi saada, kun sähkölaskun loppusumma (ilman sähkönsiirtoa) on yli 2 000 € (maksimissaan 6 000 €) 1.1.-30.4.2023 välisenä aikana. Sitä maksetaan kaikesta 2 000 € ylittävästä osuudesta eli esimerkiksi 1 900 € suuruisella sähkölaskulla ei voi saada tukea. Kotitalousvähennyksen omavastuu on yleisesti 100 €.

Sähkötuki puolestaan on valtion kaavailema tuki kotitalouksille, joilla on alhaisempi sähkönkulutus. Sähkötuen määrä on 60 % sähkölaskusta, eikä se sisällä omavastuuta. Sähkötukea voi saada, kun sähkölaskun kuukausittainen loppusumma (ilman sähkönsiirtoa) on yli 400 € (maksimissaan 1 500 €) 1.1.-30.4.2023 välisenä aikana.

Näin paljon sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus on

Selvityksessä esiintyvä kotitalous on nelihenkinen perhe, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Esitetyt sähkönkulutukset perustuvat vuoden alussa tehtyihin selvityksiin sähkönkulutuksen määrästä ja leikkaamistapojen vaikutuksista. Selvityksissä havainnollistettiin sähkölämmitteisen omakotitalon energiankulutusta eri leveyspiireillä.

Esimerkkien kotitalouksien keskimääräiset sähkönkulutukset ovat:

  • Helsinki: 19 420 kWh, josta lämmityksen osuus on 14 740 kWh.
  • Jyväskylä: 22 790 kWh, josta lämmityksen osuus on 18 110 kWh.
  • Oulu: 24 715 kWh, josta lämmityksen osuus on 20 035 kWh.
  • Sodankylä: 29 530 kWh, josta lämmityksen osuus on 24 850 kWh.

Sähkön kotitalousvähennys pienentää kotitalouksien sähkölaskuja jopa 2 300 euroa

Sähkön kotitalousvähennyksestä voi olla merkittävä apu osalle kotitalouksista. Alla olevat laskelmat kuitenkin osoittavat, että tuki ei huomioi eri alueiden erisuuruisia lämmityskustannuksia. Näin esimerkiksi Sodankylässä asuva perhe saa suhteellisesti vähemmän tukea kuin Helsingissä asuva perhe. Tilannetta ei myöskään helpota palkkojen alueelliset erot, sillä esimerkiksi Lapissa on pienempi keskipalkka kuin Uudellamaalla. 

Toiseksi ongelmaksi saattaa muodostua tuen maksimimäärän suuruus, joka on 6 000 € neljältä kuukaudelta eli käytännössä 1 500 € kuukaudessa. Jos sähkön hinta kohoaisi euroon kilowattitunnilta, esimerkin perhe Sodankylässä ylittäisi kotitalousvähennyksen maksimimäärän yli kaksinkertaisesti. Tuesta olisi tällöin edelleen apua, mutta tuen osuus sähkön hinnasta olisi enää vain 17,6 %. Jos sähkön hinta puolestaan pysyisi nykytasolla, kotitalousvähennyksen osuus sähkön hinnasta olisi samaisessa tapauksessa 34,6 %.

Sähkölaskun hinnoissa on huomioitu hallituksen päättämä arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin.

AsuinpaikkaTukikuukausien sähkölasku nykyhinnoin (ilman kotitalousvähennystä, €)Tukikuukausien sähkölasku kalleimmillaan (ilman kotitalousvähennystä, €)Kotitalousvähennyksen määrä nykyhinnoin (€)Kotitalousvähennyksen määrä kalleimmillaan (€)Tukikuukausien sähkölasku nykyhinnoin kotitalousvähennys huomioiden (€)Tukikuukausien sähkölasku kalleimmillaan kotitalousvähennys huomioiden (€)
Helsinki3 359,35 €8 613,71 €715,61 €2 300 €2 643,74 €6 313,71 €
Jyväskylä3 942,30 €10 108,47 €1 065,38 €2 300 €2 876,92 €7 808,47 €
Oulu4 275,30 €10 962,30 €1 265,18 €2 300 €3 010,12 €8 662,30 €
Sodankylä5 108,21 €13 097,98 €1 764,93 €2 300 €3 343,29 €10 797,98 €

Talven sähkölaskusta voi selvitä olemassa olevien säästöjen avulla, mutta jopa 90 % kuluttajista ei ole riittävästi säästöjä

Kohonneet menot tarkoittavat luonnollisestikin sitä, että sen seurauksena kotitaloudella on vähemmän varoja käytettävissä kaikkeen muuhun. Danske Bankin tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä ja jos niitä on, määrät ovat yleisesti ottaen pieniä. Sähkölaskuista selviytyminen pelkkien säästöjen avulla ei siis välttämättä ole kovinkaan todennäköistä, jos sähkön hinta on 1 €/kWh.

Yhtenä vaihtoehtona on yksinkertaisesti säästää enemmän tulevista palkoista. Tasapainoisen talouden tunnusmerkki on, että tulot jakautuvat 50-30-20 säännön mukaan. Tämän ohjenuoran mukaan kotitalouden tuloista noin 50 % tulisi mennä perustarpeisiin, kuten vuokraan, ruokiin ja laskuihin. 30 % olisi osuus, joka sisältää vapaa-ajan ei-pakolliset kulut kuten harrastukset. Viimeinen 20 % tuloista olisi tämän säännön mukaan hyvä säästää. Tämä sääntö huomioiden voimme olettaa, että kotitalous voisi säästää noin 50 % tuloistaan, jos talous on ollut alunperin tasapainossa.

Laskelmat osoittavat, että talvesta voi tulla osalle erittäin vaikea. Jos esimerkkitaloudessa on korkeapalkkainen henkilö, kotitalous voi selvitä talven sähkölaskuista säästämällä. Tämä kuitenkin vaatii pitkää ja tiukkaa säästökuuria eikä se siltikään ole välttämättä mahdollista. Esimerkiksi Sodankylässä edes lentäjän säästötoimet ei riitä kattamaan sähkölaskua matalamman palkkatason ja korkeimpien lämmityskulujen vuoksi. Etelässä lentäjä puolestaan pystyisi tähän ja rahaa saattaa jäädä jopa yli. 

Matalapalkkaisilla ammattinimikkeillä palkasta säästäminen ei kuitenkaan ole millään tavoin realistinen vaihtoehto. Tilanne toki helpottuisi kauttaaltaan, jos palkkatöissä käyviä aikuisia olisi kaksi kappaletta. Tämä kuitenkin vaatisi molemmilta siltikin suhteellisen korkeita tuloja, jotta tämä voisi onnistua.

Edes ylimääräinen työnteko ei riitä kattamaan talven sähkölaskusta syntyviä kustannuksia

Toinen vaihtoehto kattaa tulevan talven poikkeukselliset sähkölaskut on työskennellä talvikuukausien aikana enemmän. Tämä on kuitenkin suoraan vapaa-ajasta pois ja ongelmaksi muodostuu vuorokauden on rajallinen tuntimäärä. Ylimääräinen työnteko on myös hyvin eriarvoista eri ammattinimikkeillä. Matalapalkkaisessa ammatissa työskentelevä joutuu tekemään monin verroin enemmän työtä kuin korkeapalkkaisessa ammatissa työskentelevä kattaakseen saman sähkölaskun.

Laskelmat osoittavat, että matalapalkkaisissa ammateissa työtuntien lisääminen ei ole edes matemaattisesti mahdollista. Esimerkiksi Sodankylässä asuvan myymäläapulaisen pitäisi työskennellä 153 lisätyöpäivää, jotta hän voisi kattaa kohonneet sähkölaskut. Helsingissä asuvan lentäjän puolestaan tarvitsisi työskennellä “vain” 27 lisätyöpäivää. Tämäkin olisi kuitenkin 9 lisätyöpäivää kuukaudessa eli se vaatisi työntekoa ilman vapaapäiviä kolmen kuukauden ajan.

Laskelmat ja taulukot

Alla olevat esimerkkilaskelmat ovat havainnollistavia. Esimerkkiperheen toisen aikuisen on oletettu jäävän kotiin hoitamaan lapsia. Jos myös toinen aikuinen tekisi palkkatyötä, se yleisesti ottaen tuplaisi säästöt ja palkat ammattinimikkeestä riippuen, joka on syytä huomioida. Perhe asuu kaikissa esimerkeissä sähkölämmitteisessä omakotitalossa.

Helsinki

Palkat ovat Uudenmaan keskiarvoja kyseisille ammattinimikkeille. Esimerkissä on oletettu, että työtä tehdään keskimäärin 40 tuntia viikossa. “Sähkölasku kasvaa” ilmaisee sitä, kuinka paljon sähkölasku olisi, jos sähkön hinta nousee 0,8871 €/kWh (sisältää alennetun arvonlisäveron).

  • Myymäläapulaisen keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 2 059 €
  • Uudenmaan keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 3 956 €
  • Lentäjän keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 8 589 €

Kohonneen sähkölaskun maksaminen työllä:

AmmattinimikeBruttopalkka vuodessa (€)Nettopalkka vuodessa (€)Nettopalkka tunnissa (€)Sähkölasku kasvaa (€)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (tuntia)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (työpäivää)
Myymäläapulainen24 708,00 €20 470,56 €10,11 €6 567,95 €649,481,2
Maakunnan keskiarvo47 472,00 €33 396,60 €16,50 €6 567,95 €398,149,8
Lentäjä103 068,00 €60 655,44 €29,97 €6 567,95 €219,227,4

Kohonneen sähkölaskun maksaminen säästämisellä:

AmmattinimikeTalvikuukausien nettopalkka (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 40 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 50 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 60 % palkasta (€)Sähkölasku kasvaa (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 40 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 50 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 60 % palkasta (€)
Myymäläapulainen5 117,64 €2 047,06 €2 558,82 €3 070,58 €6 567,95 €−4 520,90 €−4 009,13 €−3 497,37 €
Maakunnan keskiarvo8 349,15 €3 339,66 €4 174,58 €5 009,49 €6 567,95 €−3 228,29 €−2 393,38 €−1 558,46 €
Lentäjä15 163,86 €6 065,54 €7 581,93 €9 098,32 €6 567,95 €−502,41 €1 013,98 €2 530,36 €

Jyväskylä

Palkat ovat Keski-Suomen keskiarvoja kyseisille ammattinimikkeille. Esimerkissä on oletettu, että työtä tehdään keskimäärin 40 tuntia viikossa. “Sähkölasku kasvaa” ilmaisee sitä, kuinka paljon sähkölasku olisi, jos sähkön hinta nousee 0,8871 €/kWh (sisältää alennetun arvonlisäveron).

  • Myymäläapulaisen keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 2 059 €
  • Uudenmaan keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 3 956 €
  • Lentäjän keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 8 589 €

Kohonneen sähkölaskun maksaminen työllä:

AmmattinimikeBruttopalkka vuodessa (€)Nettopalkka vuodessa (€)Nettopalkka tunnissa (€)Sähkölasku kasvaa (€)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (tuntia)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (työpäivää)
Myymäläapulainen21 612 €18 445,80 €9,11 €7 707,71 €845,74105,72
Maakunnan keskiarvo43 428 €31 420,20 €15,52 €7 707,71 €496,5162,06
Lentäjä94 968 €57 313,20 €28,32 €7 707,71 €272,2034,02

Kohonneen sähkölaskun maksaminen säästämisellä:

AmmattinimikeTalvikuukausien nettopalkka (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 40 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 50 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 60 % palkasta (€)Sähkölasku kasvaa (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 40 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 50 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 60 % palkasta (€)
Myymäläapulainen4 611,45 €1 844,58 €2 305,73 €2 766,87 €7 707,71 €−5 863,13 €−5 401,98 €−4 940,84 €
Maakunnan keskiarvo7 855,05 €3 142,02 €3 927,53 €4 713,03 €7 707,71 €−4 565,69 €−3 780,18 €−2 994,68 €
Lentäjä14 328,30 €5 731,32 €7 164,15 €8 596,98 €7 707,71 €−1 976,39 €−543,56 €889,27 €

Oulu

Palkat ovat Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoja kyseisille ammattinimikkeille. Esimerkissä on oletettu, että työtä tehdään keskimäärin 40 tuntia viikossa. “Sähkölasku kasvaa” ilmaisee sitä, kuinka paljon sähkölasku olisi, jos sähkön hinta nousee 0,8871 €/kWh (sisältää alennetun arvonlisäveron).

  • Myymäläapulaisen keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 2 059 €
  • Uudenmaan keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 3 956 €
  • Lentäjän keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 8 589 €

Kohonneen sähkölaskun maksaminen työllä:

AmmattinimikeBruttopalkka vuodessa (€)Nettopalkka vuodessa (€)Nettopalkka tunnissa (€)Sähkölasku kasvaa (€)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (tuntia)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (työpäivää)
Myymäläapulainen21 408 €18 378,72 €9,08 €8 358,75 €920,5115,1
Maakunnan keskiarvo43 428 €31 420,20 €15,52 €8 358,75 €538,467,3
Lentäjä97 776 €58 518,96 €28,91 €8 358,75 €289,136,1

Kohonneen sähkölaskun maksaminen säästämisellä:

AmmattinimikeTalvikuukausien nettopalkka (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 40 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 50 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 60 % palkasta (€)Sähkölasku kasvaa (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 40 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 50 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 60 % palkasta (€)
Myymäläapulainen4 594,68 €1 837,87 €2 297,34 €2 756,81 €8 358,75 €−6 520,88 €−6 061,41 €−5 601,94 €
Maakunnan keskiarvo7 855,05 €3 142,02 €3 927,53 €4 713,03 €8 358,75 €−5 216,73 €−4 431,23 €−3 645,72 €
Lentäjä14 629,74 €5 851,90 €7 314,87 €8 777,84 €8 358,75 €−2 506,86 €−1 043,88 €419,09 €

Sodankylä

Palkat ovat Lapin keskiarvoja kyseisille ammattinimikkeille. Esimerkissä on oletettu, että työtä tehdään keskimäärin 40 tuntia viikossa. “Sähkölasku kasvaa” ilmaisee sitä, kuinka paljon sähkölasku olisi, jos sähkön hinta nousee 0,8871 €/kWh (sisältää alennetun arvonlisäveron).

  • Myymäläapulaisen keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 2 059 €
  • Uudenmaan keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 3 956 €
  • Lentäjän keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa: 8 589 €

Kohonneen sähkölaskun maksaminen työllä:

AmmattinimikeBruttopalkka vuodessa (€)Nettopalkka vuodessa (€)Nettopalkka tunnissa (€)Sähkölasku kasvaa (€)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (tuntia)Kauan erotuksen maksamiseen menisi työllä (työpäivää)
Myymäläapulainen18 564,00 €16 494,24 €8,15 €9 987,21 €1225,5153,2
Maakunnan keskiarvo42 360,00 €30 647,40 €15,14 €9 987,21 €659,682,4
Lentäjä99 612,00 €59 617,68 €29,46 €9 987,21 €339,142,4

Kohonneen sähkölaskun maksaminen säästämisellä:

AmmattinimikeTalvikuukausien nettopalkka (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 40 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 50 % palkasta (€)Paljonko perhe voi säästää, jos käteen jää 60 % palkasta (€)Sähkölasku kasvaa (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 40 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 50 % palkasta (€)Säästöjen riittävyys, kun käteen jää 60 % palkasta (€)
Myymäläapulainen4 123,56 €1 649,42 €2 061,78 €2 474,14 €9 987,21 €−8 337,79 €−7 925,43 €−7 513,08 €
Maakunnan keskiarvo7 661,85 €3 064,74 €3 830,93 €4 597,11 €9 987,21 €−6 922,47 €−6 156,29 €−5 390,10 €
Lentäjä14 904,42 €5 961,77 €7 452,21 €8 942,65 €9 987,21 €−4 025,44 €−2 535,00 €−1 044,56 €

Näin selvitys toteutettiin

Sähkön hintana on käytetty päivän 3.10.2022 keskihintaa 0,3900 €/kWh, joka on matalammalla 10 % arvonlisäverolla 0,3460 €/kWh. Hinnassa ei ole huomioitu sähkönsiirtokuluja. Selvityksessä on myös laskelmia, joissa sähkön hinnaksi on asetettu 1 €/kWh, joka on matalammalla arvonlisäverolla 0,8871 €/kWh.

Perheiden lämmityskustannukset perustuvat vuoden alussa tekemiimme selvityksiin. Ensimmäisessä selvityksessä selvitettiin nelihenkisen perheen keskimääräistä sähkönkulutusta sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Toisessa selvityksessä tutkittiin samaisen perheen lämmitykseen kuluvaa sähkönkäyttöä eri leveysasteilla. Selvityksessä on oletettu, että perhe käyttää noin 5 kertaa enemmän sähköä talvella kuin mitä lämpiminä kuukausina.

Selvityksen palkkadata on saatu palkkadata.fi -sivustolta. Palkkojen osalta on oletettu, että palkansaaja tekee keskimäärin 40 tuntisia työviikkoja.

Selvityksen tiedot on tarkistettu 3.10.2022.

Sebastian Remes

Sebastian Remes

Sebastian Remes työskentelee VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnin tehtävissä. Hänen intohimojaan ovat musiikki, viihde, urheilu ja sijoittaminen.

Tarjoukset