Haastattelussa Marttaliiton Marianne Heikkilä

| | Aihe: Vieraskynä ja haastattelut

Päämartta Marianne HeikkiläMarianne Heikkilä on Marttaliiton toiminnanjohtaja. Martat on monelle tuttu, yli satavuotias kotitalousneuvontaa antava järjestö, jonka tarkoituksena on edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Marttaliitto julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa.

Marttaliiton jäseniä ovat marttapiirit, joissa ammattitutkinnon suorittaneet kotitalous- ja puutarha-asiantuntijat järjestävät kursseja ja opetusta sekä jäsenilleen että avoimesti kaikille. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin luentojen, opiskelun, kotitalouskurssien ja kädentaitojen merkeissä. Martat kannustavat jäseniään säästäväisyyteen ja tarjoavat neuvoja oman talouden hoitoon opastamalla esimerkiksi raha-asioiden suunnittelussa.

Martat jakavat lukijoilleen vinkkejä Facebookissa Martat vinkkaa -sivulla. Sivulla on yli 80 000 seuraajaa, mikä kertoo Marttojen vankasta suosiosta nykyaikana.

Kysyimme toiminnanjohtaja Marianne Heikkilältä Marttaliiton toiminnasta sekä kertomaan mitä Martat on opettanut hänelle oman talouden hoidosta.

1. Miten Marttaliitto sai alkunsa?

Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön leimaamaa aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys otti tehtäväkseen kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamisen. Havaittiin, että paras tapa auttaa perheitä on kodissa tarvittavien tietojen ja taitojen opettaminen. Järjestöstä tuli kotitalousneuvontajärjestö. 

Eduskunnan ensimmäiset naiset, yhtenäiskoulun perustaja, kansanedustaja Lucina Hagman ja opettaja, kirjailija, kääntäjä, kansanedustaja Alli Nissinen halusivat tukea kansan naisia arjen hallinnassa. Marttajärjestön alkuperäinen nimi oli Sivistystä kodeille, mutta se kuulosti keisarillisen Suomen senaatin korvissa liian vaaralliselta, jopa vallankumoukselliselta. Alli Nissinen keksi, että yhdistyksen nimeksi voitaisiin ottaa Raamatusta Martta ja niin senaatti hyväksyi yhdistyksen säännöt. Martta-Yhdistys, Föreningen Martha, aloitti toimintansa kaksikielisenä. Vuodesta 1924 lähtien suomenkielinen Marttaliitto ja ruotsinkielinen Finlands svenska Marthaförbund ovat toimineet erillisinä, mutta tekevät paljon yhteistyötä.

Tänään Marttaliitolla on 46 600 jäsentä, 1200 yhdistystä (vapaaehtoiset, jäsenet), 15 piiriä (kotitalousasiantuntijat). Kohtaamme vuosittain yli 100 000 kansalaista neuvontamme kautta, sivuillamme kävi vuonna 2015 yli 6 miljoonaa kävijää. Olemme olleet Taloustutkimuksen neuvontajärjestömittauksissa kuusi vuotta ensimmäisiä, vapaaehtoistunteja tehtiin vuonna 2015 lähes 300 000.

 2. Milloin aloitit Marttaliiton toiminnanjohtajana, ja miksi?

Aloitin Marttaliiton toiminnanjohtajana vuonna 2010. Minut kutsuttiin tehtävään. Marttaliitto oli ja on monien mahdollisuuksien ja vaikuttamisen paikka yhteiskunnassa. Haluamme olla vahvistamassa kansalaisten arjen hallintaa, terveyttä, kestäviä kulutusvalintoja ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Uskomme siihen, että elämä on parasta itse tehtynä.

Uskomme siihen, että elämä on parasta itse tehtynä. Tiedot ja taidot ovat opittavissa, sukupolvien kautta välittyvä arjenhallinnan, ravitsemuksen, kuluttamisen ja talouden tuntemus ovat peruskansalaistaitoja, joita ei pidä vähätellä nyky-yhteiskunnassa

3. Onko Marttojen jäseninä myös miehiä?

Marttoihin ovat kaikki tervetulleita, miehet, naiset, nuoret, lapset, iäkkäät, erityisryhmät. Meillä on miehiä n. 1700 kpl.

4. Kuinka Martat auttavat jäseniään raha- ja talousasioissa?

Talousneuvontamme on ennaltaehkäisevää neuvontaa. Kodin talouden neuvonnalla haluamme parantaa ihmisten taloudellista turvallisuutta, herättää kiinnostus omien raha-asioiden hoitoon ja oman talouden hallintaan ja kannustamme ihmisiä puhumaan raha-asioista.

Annamme tietoja ja taitoa ja jaamme vinkkejä niin omille jäsenillemme kuin myös mm. nuorille, maahanmuuttajille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille monin eri tavoin, mm. kursseillamme, lehdessämme, nettisivuillamme, Facebookissa, twitterissä.

5. Budjetoitko tarkkaan omat menosi/seuraatko kulutustasi?

Perheessämme suunnitellaan kuukausittain yhteisen talouden alla, mitkä ovat kiireellisimmät hankinnat, laskut, maksut ja kulutustarpeet. Pakolliset hoidetaan palkkapäivänä puolison kanssa yhdessä. Tiedämme hyvin tulomme ja mitoitamme menomme parhaamme mukaan vallitsevaan tilanteeseen. Olemme asunto- ja autolainavelkaisia, joten kuukauden tulot ja menot on oltava hallinnassa.

Kahden teinin perheessä ei tarvitse miettiä, mihin mahdollinen kulutusvara käytetään.

Kahden teinin perheessä ei tarvitse miettiä, mihin mahdollinen kulutusvara käytetään. Ylimääräistä ei jää koskaan, mutta säästämme pitkällä aikavälillä asuntoa, autoa ja pientä lisäeläkettä. Olen avannut myös lapsillemme omat tilit ja kortit, jotta he oppivat henkilökohtaisen budjetoinnin perusteet tuloineen ja menoineen.

6. Miten suhtaudut luottokortin käyttöön?

Luottokortin käyttö voi mahdollistaa akuutissa taloustilanteessa tarvittavia joustoja, mutta on aina väliaikainen ratkaisu oman talouden tasapainottamisessa. Luotolla elämistä pyrin välttämään, vaikka ruuhkavuosiperheellisen elämässä visaa tarvitaan silloin tällöin yllättäviin menoihin, joita ei ole pystytty etukäteen säästämään.

Perusperiaatteeni on, että kaikki laskut pitää maksaa pois joka kuukausi ja omaa taloutta tulee ennakoida riittävästi myös äkillisten tilanteiden varalle. En ole ottanut koskaan pikavippejä tai lainannut kavereilta, kaikissa pankkikorteissani on pienet luottolimiitit. Olen ollut aikoinani läheisen omavelkainen takaaja ja päästyäni tilanteesta, olen varonut vastaavia asioita koko elämäni. Korttiluotot tulevat yleensä kalliimmaksi kuin pankkilainat.

7. Mikä on tärkeintä mitä olet oppinut Martoilta?

Tieto ei tänään enää riitä, tarvitaan myös erilaisia taitoja, jotka kantavat elämässä ja auttavat arjen hallinnassa. Itse tekeminen vahvistaa aivojen toimintakykyä, lisää mielihyvää ja on kustannustehokasta. Kestävät kuluttajavalinnat, pakastaminen ja tulojen ja menojen seuranta ja ennakointi helpottavat elämää.

Lue myös Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzarin haastattelu!

Tarjoukset