K-Plussa on Keskon kanta-asiakasohjelma, joka tarjoaa K-Plussa-pisteitä ruokaostosten lisäksi esimerkiksi rauta-, sisustus-, vakuutusmaksuista. Kanta-asiakasohjelman ohella K-Plussa tarjoaa K-Plussa MasterCard -luottokorttia, joka yhdistää MasterCard -luottokortin edut K-Plussa-ohjelmaan. Voit vertailla kaikkien tarjoajien luottokortteja täällä.
K-Plussa on laaja kanta-asiakasohjelma Suomessa, joka tarjoaa K-Plussa -pisteitä K-Ryhmän kaupoista ja nettikaupoista sekä K-Plussan yhteistyökumppanien liikkeistä. K-Plussa kortti löytyy melkein 4 miljoonalta suomalaiselta ja noin 2,2 miljoonasta kotitaloudesta.
K-Plussa -pisteitä on mahdollista kerryttää laajasti aina ruokaostoksista sisustustarvikkeisiin ja vakuutuksiin. Pisteet on mahdollista lunastaa pisteseteleinä tai rahana pankkitilille. K-Plussa ominaisuuden voi lisätä useihin luottokortteihin. Lisäksi markkinoilta löytyy K-Plussan oma K-Plussa MasterCard. Voit vertailla korttia muiden tarjoajien luottokortteihin täällä.
Tietoisku:
Vuonna 1940 neljä kauppiaan perustamaa alueellista tukkukauppaa (Savo-Karjalan Tukkuliike, Keski-Suomen Tukkukauppa Oy, Kauppiaitten Oy ja Maakauppiaitten Oy) sulautuivat yhteen muodostaen Keskon. Keskon liiketoiminta alkoi 1941 vuoden alussa ja ryhmän yhteiseksi tunnukseksi otettiin käyttöön K-kilpi.
Kesko-nimen takana on Keskon entinen toimitusjohtaja E.J-Railo. Nimi ei itsessään tarkoittanut Suomen kielessä mitään, mutta sillä haluttiin viestiä neljän tukkukaupan keskittymistä yhdeksi, valtakunnalliseksi Keskoksi. 1950-luku oli vahvaa oman teollisuustoiminnan aikaa – Kesko omistikin omaa mylly-, leipä-, liha-, margariini-, ja vaateteollisuutta sekä kahvipaahtimon. Näistä toiminnoista alettiin kuitenkin luopua 1960-luvulla. 1960-luku toi muutenkin uusia tuulia alalle, kun itsepalveluliikkeet tulivat markkinoille.
Kesko jatkoi kasvamistaan 70-luvulla, jolloin sen menestystä siivitti etenkin uusi liiketyyppi K-halli. Samaan aikaan erikoisliikeverkostoa ruvettiin uudelleenvahvistamaan ja liiketyyppikehitys siirtyi kaupallisten ryhmien vastuulle.
80-luvulla Kesko keskittyi suuriin investointeihin – aluekeskoille saatiin uudet tilat Turkuun ja Ouluun, uusi keskusvarasto sekä merkittäviä vähittäiskauppoja rakennettiin. Vaatetustehdas ja pyörätehdas myytiin ja aluekeskusverkosto supistui 16:sta 9:ään.
Keskon toimintojen keskittäminen jatkui 90-luvulla. Keskon organisaatiota ja toimintaa muuttivat merkittävästi vähittäiskauppojen uusi liiketyypitys ja siirtyminen ketjumaiseen toimintaan. Alueyksiköt keskittyivät pääasiassa päivittäistavarakauppaan ja niiden määrä väheni viiteen. Nämä toimenpiteet loivat Keskolle asiakaslähtöisen ja tuloshakuisen toimintatavan.
Keskon keskeiseksi toimintamalliksi tuli kanta-asiakaskeskeinen ketjumarkkinointi ja vähittäiskauppojen integroitu tiedonsiirto. Yrityskauppojen kautta Kesko hankki omistukseensa mm. Rautia-ketjun ja Anttila Oy:n ja myi Keskometalli Oy:n. 90-luvulla uutta kasvua lähdettiin myös etsimään Suomen lähialueiden markkinoilta.
Vuosituhannen vaihteessa Ruotsin ja Baltian markkinoihin perehtyminen etenivät ja kansainvälistymisen vientikärjeksi muodostuivat rautakauppa ja K-rauta-liiketyyppi. Baltian maihin Kesko laajensi maatalouskauppansa ja se saavutti nopeassa ajassa markkinajohtajan aseman alueella. Hypermarketit ja hard discountit olivat Baltian maiden ruokakauppojen liiketyypit.
Ruotsin markkinoille alettiin rakentaa rautakauppaverkostoa yksittäisillä K-rautojen rakentamisilla. K-rauta osottautui menestykkääksi vientituotteeksi, sillä Ruotsin markkinoilla ei ollut vastaavia toimijoita. Baltian maissa rautakaupassa edettiin sekä yritysostoin että uusien kauppojen rakentamisella. Merkittävän yritysoston (Senukai, Liettua) avulla Rautakesko oli jo vuonna 2004 Baltian alueen markkinajohtaja.
Norjaan ja Venäjälle Rautakeskon toiminta laajennettiin vuonna 2005, jolloin Rautakesko osti Norjan tunnetuimman rautakauppaketjun, Byggmakkerin sekä pietarilaisen Stroymaster-kauppaketjun. Stroymaster-ketjun kauppojen nimet vaihdettiin vuonna 2006 K-rauta nimen alle.
Kaupan kansainvälistyminen ja verkkokauppojen vallankumous on mahdollistanut helpon ostamisen, joka on johtanut kaupan alan käännekohtaan. Perinteisiä kivijalkakauppoja on alettu uudistaa ja verkkokauppa hakee uusia toimintamuotojaan.
Ensimmäinen K-ruoka-ketjun päivittäistavarakauppa avattiin Pietariin vuonna 2012, jonka jälkeen ketju laajeni nopeasti – joulukuussa 2015 avattiin yhdeksäs kauppa.
Maaliskuussa 2015 Kesko myi tavarataloketju Anttila Oy:n saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K INVEST:lle. Anttila kuitenkin ajautui konkurssiin vuonna 2016. Samana vuonna Kesko jatkoi kasvustrategiansa toteuttamista ja osti Suomen Lähikaupan sekä Onnisen. Suomen Lähikaupan hankinnan myötä Kesko voi parantaa ja laajentaa lähikauppapalveluitaan, kun taas Onnisen hankinta puolestaan vahvistaa Keskon asemaa rakentamisen ja talotekniikan saralla.
Keskon henkilöstömäärä vuosien saatossa:
K-Plussan asiakaspalvelun tavoittaa parhaiten sähköpostitse: plussa@kesko.fi tai puhelimitse 010 19 8604 arkisin kello 8-18 (paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu).
K-Plussa Mastercardiin liittyvissä kysymyksissä tulee ottaa yhteyttä OP-korttiyhtiön asiakaspalveluun 010 252 7020 (0,0835€/puhelu + 0,07€/min. ja matkapuhelinliittymissä 0,0835€/puhelu + 0,17€/min). Puhelimeen vastataan arkisin kello 9-16.30.
Suojattu sivusto
© 2019 Vertaa Ensin Suomi Oy – Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä sivua käyttämällä hyväksyt ehtomme ja yksityisyyspolitiikkamme .