5 min
Mistä lainan korko muodostuu?
Ennen kuin lähdetään laskemaan lainan korkoa on syytä tietää kaikki korkoon liittyvät termit, jottei vahingossakaan mene sekaisin eri termeissä tai laskuissa.
Yleisesti ottaen korko tarkoittaa rahan hintaa, eli korvausta joka maksetaan rahan lainaajalle siitä hyvästä, että hän lainaa omaa rahaansa muille. Kun puhutaan lainan korosta, tarkoitetaan tällä yleensä lainan nimelliskorkoa, joka on eri asia kuin esimerkiksi todellinen vuosikorko, johon sisältyy myös lainan muita kuluja.
Lainan nimelliskorko voi olla lainatyypistä riippuen joko vaihtuva tai kiinteä. Vaihtuvakorkoisen lainan korko vaihtelee kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, ja tämä korko koostuu kahdesta osasta: viitekorosta sekä marginaalikorosta.
Vaihtuvakorkoisen lainan korko
Vaihtuvakorkoisen lainan korko = Viitekorko (Euribor/Prime) + Marginaalikorko (asiakaskohtainen)
Viitekorko on markkinoiden yleistä korkotasoa ilmentävä korko, joka vaihtelee tietyin väliajoin vastaamaan vallitsevaa taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Käytännössä viitekorko on yleensä joko Euribor tai Prime. Euribor on Euroopan markkinoiden virallinen viitekorko, josta päättää Euroopan keskuspankki. Prime on jokaisen pankin tai rahoituslaitoksen itse määrittämä korko, joka seuraa yleistä talousmarkkinoiden korkotasoa.
Vastaavasti marginaalikorko on se osa lainasta, josta pankki kerää tuottoa lainaamilleen rahoille. Marginaali on usein asiakaskohtainen, eli se määräytyy jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen luottotietojen, pankin tekemän arvion sekä aiemman maksuhistorian perusteella.
Kiinteäkorkoisen lainan korko
Kiinteäkorkoisissa lainoissa nimelliskorko on nimensä mukaisesti kiinteä, eli se pysyy samana koko lainan takaisinmaksuajan. Pankit usein asettavat kiinteäkorkoisille lainoille korkeamman koron kuin vaihtuvakorkoisille lainoille, varsinkin jos ne odottavat yleisen korkotason nousua tulevaisuudessa. Korkeampi korko johtuu siis siitä, että pankki ulkoistaa korkotason mahdollisesta noususta koituvat riskit osittain asiakkailleen.
Korkeammasta korostaan huolimatta kiinteäkorkoinen laina voi luoda turvallisuuden tunnetta etenkin vaihtelevien korkojen aikana, sillä korkotason muutokset eivät nosta lainan kuukausierää yllättäen.
Lainalaskuri laskee lainan koron puolestasi
Lainan koron laskeminen eri lainasummille onnistuu helpoiten lainalaskurilla. Sen lisäksi, että lainalaskuri tekee laskutoimituksen puolestasi, se huomioi myös muut kustannukset, kuten tilinhoito- ja avausmaksut. Laskurin avulla voit myös helposti arvioida, kuinka suuri laina sopii omaan kuukausibudjettiisi.
Mikä on todellinen vuosikorko?
Todellinen vuosikorko eroaa lainan nimellisestä korkoprosentista siten, että siihen on sisällytetty kaikki lainan kulut ja maksut. Toisin sanoen kaikki lainaan sisältyvät kulut on muutettu koroksi. Todelliseen vuosikorkoon on laskettu mukaan:
- lainan käsittelykulut
- lainaa maksettaessa perittävät ilmoituskulut
- avaus- ja palvelumaksut
EU-direktiivi 98/7/EY sekä kuluttajansuojalaki määräävät, että kaikkien kulutusluottoja ja muita lainoja myöntävien yrityksien täytyy ilmoittaa todellinen vuosikorko vertailukelpoisessa muodossa. Säännön on tarkoitus auttaa kuluttajaa vertailemaan lainoja puolueettomasti keskenään ja paljastamaan ns. piilokustannukset.
Asiakaskohtaisen koron määräytyminen
Pankin asettama marginaalikorko on useimmiten asiakaskohtainen, mikä tarkoittaa sitä, että korko määräytyy asiakkaasta pankille koituvan riskin perusteella. Karkeasti sanottuna pankki siis asettaa sitä korkeamman marginaalin, mitä riskialttiimmaksi se kokee yksittäisen asiakkaan.
Pankki määrittää asiakkaasta koituvan riskin yleensä tämän luottotietojen perusteella. Mahdollisten maksuhäiriömerkintöjen lisäksi luotonantaja voi pyrkiä kartoittamaan asiakkaan aiempaa maksuhistoriaa. Jos asiakkaalla on paljon myöhästyneitä maksuja, voi pankki saada sellaisen kuvan, että lainan myöntäminen asiakkaalle on riskialttiimpaa.
Toinen marginaalikorkoon vaikuttava tekijä ovat asiakkaan tulot. Luonnollisesti enemmän tuloja ansaitsevalla on myöskin korkeampi todennäköisyys saada alhainen marginaalikorko lainaansa. Toisaalta kuukausittaiset tulot eivät välttämättä loputtomasti vähennä lainan korkoa, vaan tietyn tulorajan jälkeen pankki ei kiinnitä niihin yhtä paljon huomiota asiakkaan korkoa määritellessään.
Edellisten ohella asiakaskohtaiseen korkoon voivat vaikuttaa esimerkiksi töiden vakituisuus tai määräaikaisuus, vuokra-asunnossa tai omistusasunnossa asuminen sekä esimerkiksi siviilisääty. Hakijan elämäntilanteen vakinaisuudesta kertovat asiat, kuten omistusasunto, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja avioliitto voivat auttaa edullisemman marginaalin saamisessa.
Voit halutessasi tarkistaa omat luottotietosi Suomen Asiakastieto Oy:stä tai Bisnodesta.
Lainan korko riippuu lainatyypistä
Lainasta maksettava lopullinen korkosumma riippuu lainatyypistä, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä lainan lyhennystapaa. Lainan lyhennystapa vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä tasalyhennyslaina, tasaerälaina vai annuiteettilaina.
Annuiteettilainaa maksetaan oletusarvoisesti takaisin samansuuruisissa erissä, jotka sisältävät lainapääoman lyhennyksen ja korkokulut. Mikäli lainan viitekorko maksuaikana muuttuu, muuttuu myöskin maksuerän suuruus, mutta laina-aika pysyy aina samana. Annuiteettilainan miinuksiin lukeutuu se, että aluksi maksetaan enimmäkseen korkokuluja, eikä lainapääoma juurikaan lyhene. Toisaalta annuiteettilaina sopii hyvin tilanteeseen, jossa esimerkiksi asuntolainan haluaa maksaa tietyn laina-ajan puitteissa, eikä korkojen mahdollinen nousu vaaranna takaisinmaksua.
Tasaerälaina puolestaan eroaa annuiteettilainasta siinä, että viitekoron muuttuessa muuttuu maksuerän sijaan laina-aika. Maksat siis laina-aikana aina samansuuruista maksuerää, ja viitekoron laskiessa maksuerien määrä vähenee ja noustessa vastaavasti lisääntyy. Tasaerälaina muistuttaa kuitenkin annuiteettilainaa siinä, että lainasta maksetaan ensin enimmäkseen korkokuluja.
Tasalyhenteisessä lainassa lainapääomaa lyhennetään samansuuruisissa erissä, mutta lainasta maksettava korkosumma lasketaan aina uudestaan jäljellä olevalle lainapääomalle. Näin ollen lainasta maksettava korkosumma ja täten myös maksuerä vähenee jokaisen kuukausierän kohdalla, koska lainapääomaa on aina vähemmän maksettavana. Tasalyhenteinen laina on lyhennystapana asiakkaalle edullinen, koska lainapääomaa lyhennettäessä vähenevät aina myöskin lainan korkokulut.
Annuiteettilainan kustannusten laskeminen käytännössä
Jos haluat lainalaskurin sijaan kokeilla koron laskemista käytännössä, onnistuu annuiteettilainan kuukausierän (A) laskeminen seuraavalla kaavalla:
Kun oletetaan, että kyseessä on 5 000 € kulutusluotto 6 % nimelliskorolla ja 2 vuoden takaisinmaksuajalla, voidaan yhtälöön syöttää seuraavat luvut:
n=maksuerien kokonaismäärä=24
m=maksuerien määrä vuodessa=12
p=korkokanta=6 %
N=lainan määrä= 5 000 €
Kaavaan luvut sijoiteltuaan laskuhirviö naputellaan laskimeen sulkuineen. Samaan tulokseen pääsee vähemmällä vaivalla taulukkolaskennan avuin. Näppäile vain Excel-soluun kaava =MAKSU(6%/12; 24; -5000) ja paina Enter. Tulos 221,60 € on yhden maksuerän suuruus.
Nyt saadaan tulokseksi lainasumma nimelliskorkokuluineen.
- 221,60 € x 24 = 5 318,4 €
Tähän summaan täytyy vielä lisätä muut kulut, jotka näkee lainantarjoajan antamista tiedoista. Jos avausmaksuksi oletetaan 50 € ja tilinhoitomaksuksi 5 € kuukaudessa, lisätään ne kokonaiskustannuksiin seuraavasti:
- 50 € + 5 € x 24 kk = 170 €
- Siispä lainan kokonaiskustannukset ovat 5 558,5 €.
Annuiteettilainassa maksuerän laskenta perustuu oletukseen, että kaikki erät pysyvät alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisina. Jos esimerkiksi viitekorot vaihtelevat, lasketaan koko lainan kuukausierä ja hinta uudelleen. Marginaalikorko pysyy kuitenkin aina samana.