Perintä – Mitä se tarkoittaa ja miten se etenee?

|Nita Joutsen
maksamattomia laskuja

Jos lasku on velkojan maksumuistutuksen tai -muistutusten jälkeen edelleen maksamatta, velkoja voi siirtää perinnän perintätoimistolle, joka jatkaa perimistä lähettämällä maksuvaatimuksen.

Perintä tarkoittaa lain mukaan kaikkia niitä toimia, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti maksamaan erääntynyt velkojan saatava. Saatavaa voi periä joko alkuperäinen velkoja tai toimeksisaaja, kuten perintätoimisto.

Perintätoimet jaetaan vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään. Vapaaehtoisessa perinnässä velkoja pyrkii saamaan saatavansa maksumuistutuksia ja -vaatimuksia lähettämällä. Jos vapaaehtoinen perintä ei johda haluttuun lopputulokseen, velkoja voi siirtää velan oikeudelliseen perintään eli ulosottoon. Velan periminen ulosottoteitse edellyttää kuitenkin käräjäoikeuden tuomiota, ellei velka ole suoraan ulosottokelpoinen. 

On hyvä ottaa huomioon, että erääntyneen ja maksamatta jääneen laskun perintä aiheuttaa aina kuluja, sillä velallisen on korvattava myös kaikki perinnästä velkojalle aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut.

Jos maksun maksaa vasta eräpäivän jälkeen, mutta ennen perintäkirjeen saapumista, tulee perintäkulut maksaa siinä tapauksessa, että velkoja on jo ehtinyt tehdä kulujen perusteena olevat perintätoimet ennen laskun maksamista. 

Perinnän vaiheet ja eteneminen

Vapaaehtoista perintää säätelevä perintälaki määrittelee kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismäärät sekä aikarajat. Laskun perintä etenee tavallisesti kahden viikon jaksoissa. Mitä enemmän aikaa kuluu alkuperäisestä eräpäivästä, sitä suuremmat ovat myös kulut.

Velkoja voi lähettää maksumuistutuksen kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja toisen kaksi viikkoa ensimmäisen maksumuistutuksen eräpäivästä. Maksumuistutuskulut voivat olla enintään 5 euroa per muistutus.

Jos laskua ei vielä tässäkään vaiheessa makseta, maksu siirtyy yleensä perintätoimiston käsittelyyn. Perintätoimisto voi lähettää ensimmäisen perintäkirjeen neljän viikon kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä ja toinen perintäkirje on mahdollista lähettää kuuden viikon kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä.

Perintäkuluja saa vaatia tavallisesti enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Tässä vaiheessa perintäprosessia alkuperäinen velka on kasvanut jo kymmenillä euroilla. Velan perintä kasvattaa aina alkuperäistä summaa.

Kun alkuperäisestä eräpäivästä on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa ja toisesta maksuvaatimuksesta kaksi viikkoa, saatavalle voidaan hakea käräjäoikeuden tuomio. Tämän jälkeen velkaa voidaan periä ulosottoteitse.

Käräjäoikeus lähettää velalliselle vastauspyynnön velkojan tekemään haastehakemukseen. Jos velallinen ei reagoi haastehakemukseen, tuomioistuin määrään velallisen maksamaan koko velan kerralla.

Velallinen voi myös riitauttaa asian katsoessaan vaatimuksen olevan perusteeton tai epäselvä (jos esimerkiksi velan summaksi merkitty määrä on väärä) – tällöin asia käsitellään tuomioistuimessa riita-asiana. Edellytyksenä kuitenkin on, että velallisen esittämät asiaan liittyvät väitteet ovat perusteltuja. Velallisen on mahdollista tehdä maksusuunnitelma velkojan tai asiaa hoitavan perintätoimiston kanssa.

Maksuhäiriömerkinnältä hän ei kuitenkaan voi yleensä tässä vaiheessa enää välttyä, ellei maksa velkaa kokonaisuudessaan pois haastehakemus- ja oikeudenkäyntikuluineen. Oikeudenkäyntikulut lisäävät velan määrää 110–240 €. 

Velan ollessa aiheellinen ja riidaton, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion, jonka seurauksena luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä. Käräjäoikeuden antama tuomio on peruste ulosottoteitse perittävälle velalle. Ulosottomies lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen, jossa ilmoitetaan velkaa koskevat tiedot sekä maksukehotuksen. Jos velallinen ei pysty maksamaan velkaa vapaaehtoisesti, hänen tulojaan ja mahdollisesti myös omaisuuttaan joudutaan ulosmittaamaan. 

Valtion ja kunnan perimät maksut sekä pakolliset vakuutusmaksut, kuten sakot, verot, kunnalliset pysäköintimaksut, liikennevakuutusmaksut sekä terveyskeskuksien potilasmaksut, ovat tavallisesti ulosmitattavissa ilman oikeuden päätöstä.

Perintä ja viivästyskorko

Koko perinnän ajalta kertyy viivästyskorkoa, joka määräytyy korkolain mukaan. Eräpäivän ollessa ennalta sovittu alkaa viivästyskorko eräpäivästä.

Muissa tapauksissa korkoa on mahdollista alkaa periä kuukauden kuluttua siitä, kun yritys on lähettänyt laskun tai vaatinut maksua jollakin muulla tavalla. Viivästyskoron suuruus on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen Pankin ilmoittama viitekorko. Yleinen viivästyskorko määritellään kaksi kertaa vuodessa.

Perintätoimistot Suomessa

Perintätoimisto on yritys, joka perii saatavia sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Suomessa perintätoimistolla tulee olla voimassa oleva perintälupa.

Suomessa toimivia perintätoimistoja ovat esimerkiksi:

  • Lowell perintä
  • Intrum Justitia
  • Ok perintä
  • Svea perintä

Jos sinun täytyy olla yhteydessä edellämainittuihin perintätoimistoihin ovat henkilöasiakkaiden asikaspalvelun yhteystiedot seuraavat:

Lowell perintä yhteystiedot puh. 02 2700 300 (ma-pe 8–20, la 10–15)
Intrum Justitia yhteystiedot puh. 09 229 111 (tai soita laskullasi näkyvään puhelinnumeroon)
Ok perintä yhteystiedot puh. 030 10 5620 ( ma–to 8–18 ja pe 8–17)
Svea perintä yhteystiedot puh. 09 4242 3350

Kela perintä

Kelan perintäkeskus puolestaan palvelee asiakkaitaan muun muassa etuuksien ja elatusavun perinnässä, sekä opintolainojen takaussaatavien perinnässä. Keskuksessa käsitellään myös elatusapuvelan maksuvapautushakemukset ja opintolainojen takaussaatavien maksuvapautushakemukset.

Kelan asiointipalvelua voi käyttää, jos haluaa lähettää perintäkeskukseen perintäasioihin liittyvän viestin, maksusuunnitelmaehdotuksen tai muita asiakirjoja. Viestit käsitellään perintäkeskuksessa ja niihin vastataan asiointipalvelun kautta.

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen on työskennellyt VertaaEnsin.fi:llä vuodesta 2019 alkaen. Hänen erikoisosaamistaan ovat rahoitusalan trendit, sekä oman talouden hallinta.