Kaukolämpö on Suomen yleisin ja myös edullinen lämmitysmuoto, jota käytetään erityisesti kaupungeissa ja taajamissa. Sillä voidaan lämmittää kaikkia tiloja pienistä omakotitaloista asuntoihin ja uimahalleihin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2021 noin 30 % asuntojen lämmitysenergiasta tuotettiin kaukolämmöllä.
Suomessa suurin osa kaukolämmöstä saadaan yhteistuotantolaitoksista, joissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Yhteistuotannossa energiantuotanto on optimoitu tehokkaasti, sillä sen avulla voidaan säästää jopa kolmasosa polttoaineesta verrattuna siihen, jos sähkö ja lämpö tuotettaisiin erillisissä laitoksissa.
Mitä kaukolämpö tarkoittaa?
Kaukolämpö on kylmien ilmastojen taajamien ja kaupunkien lämmitysmuoto, jonka monet asiakkaat valitsevat usein sen kilpailukykyisen hinnan vuoksi. Lämpö toimitetaan asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävänä puhtaana ja kuumana vetenä.
Kaukolämpöä tuotetaan yhdessä tai useammassa kohteessa. Esimerkiksi kooltaan laajassa kaukolämpöverkossa apuna käytetään lähempänä sijaitsevia lämpökeskuksia, sillä voimalaitoksessa tuotettu kaukolämpöenergia ei riitä kattamaan kaikkia rakennuksia.
Lämpöenergia kulkee kaukolämpöputkien välityksellä asiakkaalle, joka ottaa sen vastaan lämmönjakokeskuksessa. Lämmönjakokeskuksessa sijaitsee lämmönvaihdin, joka siirtää lämpöä verkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin jakelulaitteisiin, kuten pattereihin, käyttöveteen tai ilmanvaihtoon. Kaukolämmön jakokeskuksen etuna on sen pieni tilantarve, sillä esimerkiksi varaajia tai polttoainevarastoja ei tarvita lainkaan.
Kaukolämmön suurimpia etuja ovat korkea energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Näistä jälkimmäinen korostuu etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP), jossa vedenkierrolle vaarallinen jätelämpö otetaan talteen kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö on asiakkaalle erittäin helppokäyttöinen lämmitysmuoto, sillä verkkoon liittymisen jälkeen lämmön toimituksesta ja huoltotöistä ei tarvitse huolehtia. Lisäksi lämmön toimitusvarmuus on lähes 100 %.
Mitä kaukolämpö maksaa?
Kaukolämpö on vakaa, energiatehokas ja edullinen vaihtoehto. Tyypillisesti lämmityskustannukset tulevat taajamissa ja kaupungeissa sijaitsevissa asunnoissa kaukolämmöllä edullisemmaksi sähkölämmitykseen verrattuna, joten kaukolämpöön siirtyminen voi olla varteenotettava keino pienentää sähkölaskua. Vuoden 2022 lopulla kaukolämmön hinta omakotitalossa oli keskimäärin 149 €/kk. Vastaavasti esimerkiksi 80 asunnon kerrostalossa hinta oli keskimäärin 54 €/kk per asunto.
Kaukolämmön hinta koostuu energiamaksusta ja vesivirtamaksusta. Energiamaksulla katetaan lämmöntuottoon ja siirtoon liittyvät kulut, kuten energialähteiden kustannukset, energiaverot, sähkönkulutus ja päästöoikeudet. Energiamaksu määräytyy asiakkaan energiankäytön perusteella, ja se päivitetään tyypillisesti neljä kertaa vuodessa. Kesäkaudella kaukolämmön hinta voi olla alle 5 c/kWh, kun taas syksyllä ja talvella hinta kohoaa monesti yli 10 senttiin kilowattitunnilta.
Kaukolämmön vesivirtamaksu kattaa lämmön tuotannon ja siirron kiinteät kustannukset, kuten lämpöverkon ja tuotantolaitosten sijoitukset ja kunnossapidon. Sen suuruus riippuu rakennuksen tyypistä sekä siitä, kuinka paljon kiinteistössä tarvitaan lämpötehoa.
Kaukolämmitykselle on siis tyypillistä jatkuvasti elävät hinnat. Luonnollisesti tuotantokustannukset vaihtelevat Suomessa vuodenaikojen mukaan. Kaukolämpö on edullisinta kesällä ja kalleinta talvikaudella. Hintojen vaihtelusta huolimatta muutokset ovat ennakoitavissa helposti, mikä lisää taloudellista turvaa.
Monet asentavat nykyään myös kaukolämpökohteisiin ilmalämpöpumppuja. Kaukolämmön ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä sopii kuluttajille, joiden alueella kaukolämmön hinta on sähkölämmitystä korkeampi. Lisäksi ilmalämpöpumpun ansiosta asiakas ei välttämättä ole niin riippuvainen kaukolämmön hintojen vaihtelusta.
Vuodenaikojen lisäksi hintaan vaikuttavat asutuksen tiheys alueella, tuotantoon tehdyt investoinnit (esimerkiksi kaukolämpöputkien uusinnat), käytettävät polttoaineet sekä tuotannon rakenne, eli tuotetaanko kaukolämpöä CHP-tuotannossa vai kaukolämmön tuotantoon rakennetuissa lämpölaitoksissa. Lisäksi kaukolämmön myynti toteutuu Suomessa normaalin markkinaperiaatteen mukaan, eli jokainen kaukolämpöyhtiö vastaa omista hinnoistaan.
Onko kaukolämpö ympäristöystävällistä?
Yleisesti ottaen kaukolämpöä pidetään erittäin ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana noin 35 %, ja kokonaispäästöt ovat laskeneet noin 35 %. Kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä on myös vähennetty. Vastaavasti hukkalämmön hyödyntäminen on yli kolminkertaistunut 2010-luvulla.
Energiateollisuuden viimeisimpien tilastojen mukaan noin 90 % suomalaisista kunnista tuottaa lämpöä ensisijaisesti kotimaisilla energianlähteillä, ja noin 70 % tuottaa lämpöä uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämpöä hyödyntämällä. Kaukolämmön tuotannossa käytettäviä uusiutuvia energialähteistä ovat esimerkiksi puu, biokaasu, hake ja pelletti. Nämä pienentävät merkittävästi ympäristövaikutuksia.
Ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa käytetyn energialähteen ohella myös se, millaisessa voimalaitoksessa lämpöä tuotetaan. Sekä sähköä että lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa haitalliset vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät, sillä ne toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella.
Kaukolämpöön siirtyminen voi olla hyvä tapa pienentää asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä, jos verkkoon liittyminen on mahdollista kohtuuhinnalla. Toinen vaihtoehto on kilpailuttaa nykyinen sähkösopimus ja säästää sitä kautta jopa useita satoja euroja vuosittaisessa sähkölaskussa.
