Menu
Soita
Soita 010 271 7291 Ma-Pe 10:00 - 17:00 (puhelun hinta 0€ + pvm/mpm)

Olet kirjautunut ulos.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet kuinka nollaat salasanan.

Limiittiluottojen historiaa

Moni on nähnyt sanan limiitti lainamainosten ja -tarjouksien yhteydessä, mutta mitä näillä limiiteillä oikein tarkoitetaan ja miten ne ovat ilmestyneet suomalaiseen lainatarjontaan? Vuoden 2013 pikavippilain uudistuksen jälkeen suomalaiset lainamarkkinat mullistuivat, kun alle 2 000 euron lainoista ei enää saanut periä korkoa, joka on suurempi kuin 50 prosenttia + viitekorko. Uudistuksella haluttiin hillitä pikavipeistä pyydettäviä hurjia todellisia vuosikorkoja, jotka nousivat ennen uudistusta joissakin tapauksissa jopa yli 3 000 prosenttiin. Rahoituslaitokset mainostavat usein myös tarjoavansa korotonta pikavippiä, mutta noudata varovaisuutta. Ajatuksena on saada uusia asiakkaita lupaamalla pikavippiä ilman korkoa, mutta todellisuudessa tarjous on voimassa ensilainaajille ja laina pitää maksaa kokonaan takaisin ensimmäiseen eräpäivään mennessä, jotta se olisi koroton. Koroton ei myöskään tarkoita kulutonta, vaan lainaan voi kuulua avaus- tai nostokuluja. Näillä mainoksilla on tarkoitus saada uusia, pitkäaikaisia asiakkaita, joten suhtaudu korottomien lainojen lupauksiin kriittisesti. Uudistuksen jälkeen yhä harvempi yritys markkinoi lainojaan pikavippeinä, ja niiden tilalle tuli muita termejä. “Pikavippi 24h” tai “Pikavippiä 18-v” -mainokset ovat vaihtuneet sittemmin erityyppisiksi limiittiloiksi ja -luotoiksi. Esimerkiksi joustoluotto ovat yksi lempinimi limiittiluotolle, ja niitä ovat alkaneet perinteisten pankkien lisäksi tarjoamaan myös erilaiset rahoituslaitokset. Pikavippien ja limiittilainojen nykyiseen korkokattoon ollaan suunnittelemassa muutoksia, ja uuden lain olisi tarkoitus kiristää sääntelyä muun muassa nostamalla korkokattoa sekä tiukentamalla muita lainaehtoja ja kustannuksia. Näillä muutoksilla pyritään hillitsemään nykyisten säädöksien helppoa kiertämistä ja tarjoamaan kuluttajille lainoja paremmilla ehdoilla. Uuden korkokaton olisi tarkoitus koskea myös suurempia lainoja (yli 2000 euron lainoja) eli ei varsinaisesti vain vippejä vaan muitakin lainoja kuten limiittejä. Näin yli 2000 euron limiittiluottojen kustannuksia saataisiin kohtuullisemmiksi, ja korkokaton kiertämistä vähennettyä. Esimerkiksi todellinen lainan vuosikorko saisi olla maksimissaan 30% (mikä sekin on korkea tavallisille, pitkäaikaisille lainoille). Sama koskisi myös vertaislainoja. Tarkoituksena olisi, että lainasta ei saisi ikinä periä korkokaton ylittäviä kustannuksia.

Esimerkki limiittilainan toiminnasta

  1. Väinö Klemetti ottaa limiittilainan, joka on 3 000 euroa. Hän nostaa 400 euroa ja maksaa seuraavassa kuussa minimilyhennyksen, joka on 50 euroa. Lainaa on nyt siis 350 euroa.
  2. Väinö Klemetti nostaa seuraavaksi 2 650 euroa. Nyt hän on käyttänyt koko limiittinsä, joka on 3 000 euroa (350 euroa + 2 650 euroa).
  3. Väinö Klemetti maksaa lainastaan takaisin 1 000 euroa, eli enemmän kuin minimilyhennyksen, joka on 50 euroa kuukaudessa. Nyt hän voi halutessaan ottaa lainaa uudelleen tuon 1 000 euron arvosta.
Limiittiluotoissa lainahakemusta ei siis tarvitse tehdä uudelleen sen jälkeen, kun on ensimmäisen lainan saanut, sillä uutta luottoa vapautuu aina käyttöön edellistä maksettaessa pois.

Korot ja kulut limiittiluotoissa

Kuten kaikissa lainoissa, myös limiittilainoissa on tärkeää kiinnittää huomiota korkoon ja muihin kustannuksiin. Erilaisissa limiitti- ja joustolainoissa se on erityisen tärkeää, sillä korkokatto ei koske yli 2 000 euron lainoja. Eli jos asiakas haluaa nostaa 3 000 euron limiittilainastaan lainaa 500 euroa, voivat korot nousta yli 50 prosentin tuossa nostetussa 500 eurossa. Myös lainan erilaiset lisäkulut on hyvä ottaa huomioon, sillä ne voivat nostaa limiittilainan kokonaiskustannuksia reippaasti. Limiittilainoissa, kuten kaikissa muissakin lainoissa on hyvä huomioida se, että jos limiitin korko on erittäin matala, siinä on oletettavasti muita kuluja nostamassa lainan kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi nostoprovisiot ja kuukausittaiset tilinhoitomaksut ovat tällaisia kuluja. Tämän vuoksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota todelliseen vuosikorkoon, joka antaa paremman kuvan lainan kaikista kustannuksista. Esimerkkinä Vippi-lainassa lainasumma on aina 2 000 euroa. Sitä ei tarvitse nostaa kerralla, mutta miniminosto on 50 euroa. Nostoja voi tehdä netissä tai tekstiviestitse. Tekstiviestitse tehtävä nosto käsitellään pikanostona ja siitä veloitetaan vähintään 3,50 € + 3,9 % noston määrästä. Verkossa pikanoston lisäksi vaihtoehdoksi voi valita 6 h noston, josta veloitetaan vähintään 3,00 € + 3,5 % noston määrästä tai 48 h -maksun, josta veloitetaan perusnostokulu 9,90 € + 5 % /noston määrästä. Koska Vippi-laina perii jokaisesta nostosta nostoprovision, lainaa ei kannata nostaa turhan usein, sillä maksat joka kerta ylimääräistä pelkästä lainan nostamisesta.

Ongelmat limiittilainojen todellisen vuosikoron laskemisessa

Siinä, miten limiittiluottojen korot ja kulut on merkitty, voi olla sudenkuoppia. Useat limiittiluottojen tarjoajat mainostavat, että ensimmäinen nosto on ilmainen eli nostopalkkioita ei peritä ensimmäisestä limiittiluoton nostosta. Kuluttajan kannalta ensimmäinen ilmainen nosto tuo säästöjä ja on itsessään positiivinen. Se, miten ensimmäinen ilmainen nosto on otettu huomioon todellista vuosikorkoa laskiessa, on toinen tarina. Todellisen vuosikoron pitäisi ottaa huomioon limiittien kaikki kustannukset, jotta kuluttaja näkee helposti lainan todelliset kulut. Monet limiittilainojen tarjoajat ovat kuitenkin jättäneet nostoprovision pois todellisen vuosikoron laskelmistaan, jos ensimmäisessä lainannostossa sitä ei peritä. Jos nostoprovisiota ei lasketa lainan todelliseen vuosikorkoon, tarkoittaa se sitä, että jatkossa nostettavat lainat tulevat maksamaan enemmän kuin mitä todellinen vuosikorko antaa ymmärtää. Toinen ongelman kuluttajien kannalta on se, miten lainan korko on merkattu lainantarjoajien verkkosivuilla. Jos lainantarjoajalla on älyttömän korkea vuosikorko, on korko saatettu ilmoittaa kuukausikorkona. Esimerkiksi 4 % kuukausikorko on 48 % vuosikorko. Tämän vuoksi kuluttajien kannattaa olla tarkkana limiittien tarjoajien verkkosivuilla. Onneksi kuitenkin vertailussamme annamme aina todellisen vuosikoron sekä nimelliskoron vuosikorkona.

Hae Suomen edullisinta lainaa avullamme

Limiittilainan toinen nimi on joustoluotto. Limiittiluotot ovat syntyneet vuoden 2013 pikavippilainsäädännön seurauksena ja toimivat luottokorttiperiaatteella: lainaa voi aina nostaa luottorajaan saakka. Lainaa ei tarvitse nostaa kokonaisuudessaan tilille, vaan jokainen voi tehdä lainasummasta nostoja tarpeen mukaan. Takaisinmaksettu osuus lainasta vapauttaa aina uutta luottoa kuluttajan käyttöön. Limiittilainojen luottoraja on yleensä vähintään 2 000 euroa.

Limiittilainoja myöntävät perinteiset pankit sekä rahoituslaitokset. Nimitystä ”limiitti” ei välttämättä käytetä, mutta limiittiluoton tunnistaa siitä, että myönnetty kokonaislaina on vähintään 2 000 euroa ja laina toimii luottokorttiperiaatteella. Limiittiluottoja voi hakea pankkikonttorissa tai verkossa. Yleisimmät vaatimukset ovat vakituiset tulot, moitteettomat luottotiedot, suomalainen osoite ja puhelinnumero sekä verkkopankkitunnukset.

Jotta limiittilainaa voi hakea verkossa, täytyy hakijan tunnistautua. Suomessa tunnistautuminen tapahtuu enimmäkseen TUPAS-tunnuksia käyttäen, eli suomalaisten verkkopankkitunnusten kautta. Tulot tarkistetaan muun muassa palkkakuiteista tai Instantor-palvelua käyttäen. Instantor tekee analyysin tuloista ja menoistasi, jonka perusteella se tekee päätöksen limiittiluoton myöntämisestä.