Menu
Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelu 010 271 7291 Ma-Pe 10:00 - 17:00 (puhelun hinta 0€ + pvm/mpm)

Laina

Lainan korko – mistä se koostuu ja miten se lasketaan?

Sivu Pauliina Laitinen / October 23 2019 | Lukuaika: 3

Lainan korko

Pohditko, miten lainan korko lasketaan, vai haluatko tietää lisää lainan korosta ja sen määräytymisestä? Näissä tapauksissa tämä juttu on juuri sinulle. Seuraavaksi kerromme mistä palasista korko muodostuu, kuinka se määräytyy ja miten tapahtuu lainan koron laskeminen.
vertaile lainoja

Mistä lainan korko muodostuu?

Ennen kuin lähdetään laskemaan lainan korkoa on syytä tietää kaikki korkoon liittyvät termit, jottei vahingossakaan mene sekaisin eri termeissä tai laskuissa. Yleisesti ottaen korko siis tarkoittaa rahan hintaa, eli korvausta joka maksetaan rahan lainaajalle siitä hyvästä, että hän lainaa omaa rahaansa muille. Kun puhutaan lainan korosta, tarkoitetaan tällä yleensä lainan nimelliskorkoa, joka on eri asia kuin esimerkiksi todellinen vuosikorko, johon sisältyy myös lainan muita kuluja.

Lue lisää: Lainan kustannukset – mistä ne koostuvat?

Lainan nimelliskorko voi olla lainatyypistä riippuen joko vaihtuva tai kiinteä. Vaihtuvakorkoisen lainan korko vaihtelee kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, ja tämä korko koostuu kahdesta osasta: viitekorosta sekä marginaalikorosta.

Viitekorko on markkinoiden yleistä korkotasoa ilmentävä korko, joka vaihtelee tietyin väliajoin vastaamaan vallitsevaa taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Käytännössä viitekorko on yleensä joko Euribor tai Prime. Euribor on Euroopan markkinoiden virallinen viitekorko, josta päättää Euroopan keskuspankki. Prime on jokaisen pankin tai rahoituslaitoksen itse määrittämä korko, joka seuraa yleistä talousmarkkinoiden korkotasoa.

Marginaalikorko on puolestaan se osa lainasta, josta pankki kerää tuottoa lainaamilleen rahoille. Marginaali on usein asiakaskohtainen, eli se määräytyy jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen luottotietojen, pankin tekemän arvion sekä aiemman maksuhistorian perusteella.

Vaihtuvakorkoisen lainan korko

Vaihtuvakorkoisen lainan korko = Viitekorko (Euribor/Prime) + Marginaalikorko (asiakaskohtainen)

Kiinteäkorkoisissa lainoissa nimelliskorko on nimensä mukaisesti kiinteä, eli se pysyy samana koko lainan takaisinmaksuajan. Pankit usein asettavat kiinteäkorkoisille lainoille korkeamman koron kuin esimerkiksi vaihtuvakorkoisille lainoille, varsinkin jos he odottavat yleisen korkotason nousua tulevaisuudessa. Korkeampi korko johtuu siis siitä, että lainaa ottavat asiakkaat jakavat pankillle lainasta koituvan riskin keskenään. Näin ollen kiinteäkorkoinen laina on turvallisempi kuin vaihtuvakorkoinen, mutta tällaisen lainan korko ei välttämättä ole aina se kaikkein edullisin.

Miten lainan korko lasketaan?

Lainan koron laskeminen on suhteellisen helppoa, kunhan tietää koronlaskun kaavan. Koron laskemiseksi on olemassa kaksi erilaista tapaa: yksinkertainen korko ja korkoa korolle. Tässä esittelemme näistä yksinkertaisen koron kaavan:

Lainan korko = (Lainapääoma x Vuosikorko x Aika vuosina) / 100

Tehdäänpä esimerkkilasku: Simo Suomalainen ottaa 5 000 euron lainan remonttiin, jonka vuosikorko on 7 % ja laina-aika 4 vuotta. Petri ottaa esille upouuden kännykkänsä, ja laskee lainan koron seuraavasti:

(5 000 € x 7 % x 4v) / 100 = 1 400 €

Lainan korkokustannukset koko laina-ajalta ovat siis 1 400 euroa. Jos puolestaan haluaa tietää paljonko korkokuluja joutuu maksamaan kuukaudessa, voi jakaa tämän summan kuukausimaksuerien määrällä. Tässä tapauksessa maksuerien määrä on: 4 x 12 = 48, joten korkokulut kuukaudessa lasketaan seuraavasti:

1 400 € / 48 kk = 29,1 €/kk

Lainan korkokuluja joutuu siis maksamaan noin 29 euroa kuukaudessa.
vertaile lainoja

Asiakaskohtaisen koron määräytyminen

Pankin asettama marginaalikorko on siis asiakaskohtainen, mikä tarkoittaa sitä, että korko määräytyy usein asiakkaasta pankille koituvan riskin perusteella. Karkeasti sanottuna siis mitä korkeamman marginaalin pankki asettaa, sitä riskialttiimmaksi se kokee yksittäisen asiakkaan.

Pankki määrittää asiakkaasta koituvan riskin yleensä tämän luottotietojen perusteella. Näihin tietoihin kuuluu olennaisena osana asiakkaan aikaisempi maksuhistoria, josta pankki näkee kuinka asiakas on hoitanut esimerkiksi aiemmat maksunsa ja lainansa. Jos asiakkaalla on paljon myöhästyneitä maksuja, voi pankki saada sellaisen kuvan, että lainan myöntäminen asiakkaalle on riskialttiimpaa.

Asiakkaan luottotietoihin merkitään myös mahdolliset maksuhäiriömerkinnät, joita asiakas on aikojen saatossa saanut. Mahdollinen maksuhäiriömerkintä yleensä vaikeuttaa huomattavasti lainan saantia, mutta ei kaikissa tapauksissa sitä kuitenkaan estä. Esimerkiksi Svea tarjoaa joissain tapauksissa lainaa myös maksuhäiriöisille.

Lue lisää: Luottotiedot ja maksuhäiriömerkintä

Kolmas marginaalikorkoon vaikuttava tekijä ovat asiakkaan tulot. Luonnollisesti siis enemmän tuloja ansaitsevalla on myöskin korkeampi todennäköisyys saada alhainen marginaalikorko lainaansa. Toisaalta kuukausittaiset tulot eivät välttämättä loputtomasti vähennä lainan korkoa, vaan tietyn tulorajan jälkeen ei pankki kiinnitä niihin yhtä paljon merkitystä asiakkaan korkoa päättäessä.

Edellisten ohella asiakaskohtaiseen korkoon voivat vaikuttaa myöskin töiden vakituisuus tai määräaikaisuus, vuokra-asunnossa tai itse omistamassaan talossa asuminen sekä esimerkiksi naimattomuus.

Voit halutessasi tarkistaa omat luottotietosi Suomen Asiakastieto Oy:stä tai Bisnodesta.

Lainan korkosumma riippuu lainatyypistä

Lainasta maksettava korkosumma riippuu lainatyypistä, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä lainan lyhennystapaa. Lainan lyhennystapa vaihtelee sen mukaan onko kyseessä tasalyhennyslaina, tasaerälaina vai annuiteettilaina.

Annuiteettilainaa maksetaan takaisin samansuuruisissa erissä, jotka sisältävät lainapääoman lyhennyksen ja korkokulut. Mikäli lainan viitekorko maksuaikana muuttuu, muuttuu myöskin maksuerän suuruus, mutta laina-aika pysyy aina samana. Annuiteettilaina on lyhennystapana huono siksi, että aluksi maksetaan enimmäkseen korkokuluja, eikä lainapääoma juurikaan lyhene.

Tasaerälaina puolestaan eroaa annuiteettilainasta siinä, että viitekoron muuttuessa muuttuu maksuerän sijaan laina-aika. Maksat siis laina-aikana aina samansuuruista maksuerää, ja viitekoron muuttuessa muuttuu vain itse laina-aika eikä maksuerän suuruus. Tasaerälaina muistuttaa kuitenkin annuiteettilainaa siinä, että lainasta maksetaan ensin enimmäkseen korkokuluja.

Tasalyhenteisessä lainassa lainapääomaa lyhennetään samansuuruisissa erissä, mutta lainasta maksettava korkosumma lasketaan aina uudestaan jäljellä olevalle lainapääomalle. Näin ollen lainasta maksettava korkosumma ja täten myös maksuerä vähenee jokaisen kuuakusierän kohdalla, koska lainapääomaa on aina vähemmän maksettavana. Tasalyhenteinen laina on lyhennystapana kaikista parhain, koska lainapääomaa lyhennettäessä vähenevät aina myöskin lainan korkokulut.

Lähteet: Danske Bank, Wikipedia

Etsitkö lainaa?

Vertailemalla löydät edullisimman lainan