Velan vanhentuminen – Milloin velka vanhenee?

| | Aihe: Verotus ja lainsäädäntö
tyhjä lompakko ja luottokortit pöydällä

Mitä velan vanhentuminen tarkoittaa? 

Velan vanheneminen tarkoittaa, että velallisen velvollisuus suorittaa velka loppuu. Veloille säädetty vanhentumisaika on yleensä kolme vuotta. Yksityisoikeudelliselle velalle kuitenkin lasketaan sekä yleistä että niin sanotusti lopullista vanhentumisaikaa. Käytännössä velka ei näin ollen lähes koskaan vanhene kolmen vuoden kuluessa. Lopullisesti velka vanhenee 15–25 vuodessa.

Olemassa oleva laki velan vanhentumisesta sääntelee paitsi rahavelan myös muiden velvoitteiden vanhentumista. Julkisoikeudelliset ja toisaalta yksityisoikeudelliset velat vanhentuvat eri tavoin.

Julkisoikeudelliset velat sisältävät esimerkiksi verot ja kuntien perimät terveyskeskusmaksut sekä pysäköintivirhemaksut. Yksityisoikeudellisia velkoja ovat miltei kaikki muut maksut.

Miten velan vanheneminen etenee?

Velan vanhentumisaikana pidetään pääsääntöisesti kolmea vuotta velan erääntymisestä tai tavaran luovutuksesta. Velan vanhentumisaika on viisi vuotta, mikäli velasta on annettu lainvoimainen tuomio tai jokin muu sellainen ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön.

Velan vanhentuminen on yleensä mahdollista katkaista. Katkaisemisen jälkeen alkaa juosta uusi, samanpituinen vanhentumisaika, joka on myös mahdollista katkaista.

Velan vanhentuminen katkeaa esimerkiksi, kun

  • osapuolet sopivat maksujärjestelyistä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta tai vanhentumisen katkaisusta
  • velallinen maksaa velkaa tai muulla tavalla tunnustaa velan velkojalle
  • velkoja laittaa vireille velkaa koskevan ulosottoasian
  • velkoja muistuttaa velallista velan olemassaolosta

Velka ei siis pääse vanhenemaan, jos velkoja esimerkiksi lähettää velalliselle joka kolmas vuosi kirjallisen muistutuksen saatavistaan. 

Yksityishenkilöiden rahavelat vanhenevat kuitenkin lopullisesti 15-25 vuoden kuluessa. Velan lopullinen vanhentuminen tapahtuu seuraavalla aikajänteellä:

  • 20 vuodessa velan erääntymisestä (velkojana yritys tai yhteisö).
  • 25 vuodessa velan erääntymisestä (velkojana yksityishenkilö).
  • 15 vuodessa siitä, kun ulosottoperuste eli tuomio on annettu.
  • 20 vuodessa siitä, kun ulosottoperuste eli tuomio on annettu, mikäli ulosottoperusteen velkoja on yksityishenkilö.
  • 20 vuodessa siitä, kun ulosottoperuste eli tuomio on annettu, mikäli korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalvelukseen.

Seuraava kuva havainnollistaa velan vanhenemisen etenemistä, kun velkoja on yritys tai yhteisö.

Velan vanheneminen, kun velkoja on yritys

Mikä on ulosoton merkitys velan vanhenemiseen?

Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti velkäjärjestelyn tai yksityisen perinnän kautta, velkoja voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden antama tuomio toimii ulosottoperusteena ja ulosotto käynnistyy, kun velkoja tekee ulosottovirastoon ulosottohakemuksen. Silloin maksamatta jäänyttä velkaa aletaan periä ulosottoteitse.

Velan vanhentumisaika nousee 5 vuoteen, kun velasta annetaan ulosottoperusteeksi kelpaava tuomio. 

Kuolinpesän velan vanheneminen

Mikäli vainajalla on velkaa, suoritetaan velka kuolinpesän varoista. Kuolinpesän velat maksetaan aina ennen perinnönjakoa. Jos kuolinpesällä on velkaa muttei varoja, kannattaa kuolinpesä pyrkiä sulkemaan mahdollisimman nopeasti tiedottamalla velkojia asiasta. 

Muiden velkojen tapaan myös kuolinpesän velat vanhenevat. Velkojen yleisen vanhentumisajan sijaan velka vanhenee 10 vuoden kuluttua siitä, kun velasta sovittiin tai se muutoin syntyi, jos velka on myönnetty toistaiseksi, ehdollisesti tai sen yhteydessä ei ole sovittu eräpäivästä. Tietyillä julkisyhteisöjen perimillä maksuilla, kuten sairaalamaksuilla, on sen sijaan viiden vuoden vanhentumisaika.

Velka ei periydy, eli kuolinpesän osakas ei pääsääntöisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan velasta. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa perunkirjoitusvelvollinen osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajan puitteissa. Mikäli näin tapahtuu, osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.

Osakkaat eivät välttämättä ole tietoisia kaikista vainajan veloista. Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen onkin mahdollista hakea julkista haastetta vainajan ja kuolinpesän velkojen selvittämiseksi.

Mikaela Katro

Mikaela Katro

Mikaela Katro on toimittaja, sisällöntuottaja ja copy. Miksua kiinnostavat tässä maailmassa kamerat, kirjat, kulttuuri, kielet ja keskustelut. Ja sijoittaminen, mutta se alkaa s-kirjaimella!

Tarjoukset