Velan vanhentuminen – milloin velka vanhenee?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat, Oma Talous
Tags: ,
tyhjä lompakko ja luottokortit pöydällä

Veloille on säädetty vanhentumisaika, joka yleensä on kolme vuotta. Laki velan vanhentumisesta sääntelee rahavelan ja muiden velvoitteiden vanhentumista.

Velan vanheneminen tarkoittaa sitä, että velallisen velvollisuus suorittaa velka loppuu. Julkisoikeudellisten ja toisaalta yksityisoikeudellisten velkojen vanhentuminen tapahtuu eri tavoin.

Julkisoikeudellisiin velkoihin kuuluvat esimerkiksi verot ja kuntien perimät terveyskeskusmaksut sekä pysäköintivirhemaksu. Yksityisoikeudellisia velkoja taas ovat lähes kaikki muut maksut.

Velkojen kuluissa saattaa olla mahdollista säästää yhdistämällä lainat yhdeksi suuremmaksi lainaksi. Näin lainasta tarvitsee maksaa kuluja, kuten korkoa ja lainanhoitokulua, vain yhteen paikkaan.

Milloin velka vanhenee?

Yksityisoikeudellisen velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Yksityisoikeudelliselle velalle lasketaan sekä yleistä, että niin sanotusti lopullista vanhentumisaikaa.

Lopullisesti velan vanhentuminen tapahtuu viiden vuoden kuluttua. Velan vanheneminen alkaa maksuunpanovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Vanhentumisaika pitenee kuitenkin viiteen vuoteen, jos velkoja on hakenut velalle velkomustuomion käräjäoikeudesta. Jos velkoja sen sijaan ei muistuta velallista, velka vanhenee yleisen vanhentumisajan kuluessa.

Velkojan on näin ollen siis itse huolehdittava, ettei velka pääse vanhenemaan. Yleisen vanhentumisajan lisäksi velalle lasketaan myös lopullista vanhentumisaikaa. Julkisoikeudelliset velat sen sijaan ovat suoraan ulosottokelpoisia.

Laki velan vanhentumisesta sääntelee rahavelan ja muiden velvoitteiden vanhentumista eli minkä ajan kuluessa vahingonkorvauksia tulee viimeistään vaatia, ennen kuin oikeus vaatimusten esittämiseen lakkaa. Vaatimusten lakkaaminen tarkoittaa siis velan vanhenemista.

Vanhentumisen tarkoituksena on ennen kaikkea suojata velkasuhteiden selkeyttä.

Vanheneeko ulosottoon mennyt velka?

Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti tai yksityisen perinnän kautta, velkojan on mahdollista viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden asiasta antama tuomio toimii ulosottoperusteena, ja ulosotto käynnistyy, kun velkoja tekee ulosottovirastoon ulosottohakemuksen. Silloin maksamatta jäänyttä velkaa aletaan periä ulosottoteitse valtion ulosottolaitoksen avulla.

Velan vanhentumisaika nousee 5 vuoteen, kun velasta annetaan ulosottoperusteeksi kelpaava tuomio. Ulosottoperusteen täytäntöönpanon lopullinen määräaika määrittelee takarajan sille, kuinka pitkään velkaa on mahdollista periä ulosottoteitse.

Ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Määräaika määritellään 15 vuoden sijaan 20 vuodeksi, jos velkoja on luonnollinen henkilö tai jos velka perustuu tiettyyn rikokseen. Saatava vanhenee ulosottoperusteen kuluessa umpeen, eikä saatavaa näin ollen enää voida periä.

Suomen velka ja sen kesto

Suomen valtiolla on viime vuosina ollut nimellismäärällä mitattuna enemmän velkaa kuin koskaan ennen, ja Suomi on myös velkaantunut nopeammin kuin koskaan. Valtionvelka tarkoittaa valtion kotimaasta sekä ulkomailta ottamaan luottoa.

Perustuslain mukaisesti Suomen valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Velan kustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso sekä sen muutokset.

Suomen valtion velka oli kesäkuun (2020) lopussa miltei 124 miljardia euroa. Asukasta kohden se tarkoittaa yli 22 000 euroa.

Valtion velka ja yksityishenkilön velka eivät kuitenkaan ole verrattavissa. Toisin kuin luonnollinen henkilö, valtio on toiminnassa ikuisesti, joten valtioilla voi periaattessa olla aina velkaa.

Käytännössä siis Suomen ei tarvitse ikinä maksaa valtionvelkaa kokonaan pois. Velkaa ei saisi kuitenkaan kertyä nopeammin, kuin mitä talouden verokertymä kasvaa.

Kuolinpesän velan vanhentuminen

Mikäli vainajalla on velkaa, suoritetaan velka kuolinpesän varoista. Näiden velkojen maksujärjestys riippuu aina siitä, minkälainen velka on kyseessä. Kuolinpesän velat jaetaan pesänselvitysvelkoihin, vainajan velkoihin sekä muihin velkoihin. Ensimmäisenä maksetaan pesänselvitysvelat sitä mukaa kun ne erääntyvät.

Seuraavaksi kuolinpesän veloista maksetaan vainajan omat velat – muut velat maksetaan vasta sitten, kun pesänselvitysveloista sekä vainajan veloista on huolehdittu. Pesänselvitysvelat koostuvat pesän hoidosta, hallinnosta sekä selvityksestä johtuvista tarpeellisista kustannuksista, sekä kohtuullisista hautaus- ja perunkirjoituskustannuksista. Kuolinpesän muulla velalla tarkoitetaan muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa perittävän kuoleman jälkeen tehtyä velkaa.

On hyvä huomioida, ettei kuolinpesän osakas pääsääntöisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan velasta. Poikkeuksena pääsääntöön on kuitenkin tilanne, jossa perunkirjoitusvelvollinen osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajan puitteissa. Jos näin tapahtuu, osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.

Henkilökohtainen vastuu on mahdollinen myös silloin, kun osakas on perunkirjoituksessa tai valalla perukirjan vahvistaessaan vaarantanut velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietävänsä ilmoituksen.

Kuolinpesän osakkaiden kannattaa siis toimia perunkirjoituksessa kaikin puolin rehellisesti sekä samalla huolehtia, että perunkirjoitus toimitetaan määräajassa. Osakkaat eivät kuitenkaan aina välttämättä ole tietoisia kaikista vainajan veloista. Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen onkin mahdollista hakea julkista haastetta vainajan ja kuolinpesän velkojen selvittämiseksi.

Muiden velkojen tapaan myös kuolinpesän velat vanhenevat. Velkojen yleisen vanhentumisajan sijaan velka vanhenee 10 vuoden kuluttua siitä, kun velasta sovittiin tai se muutoin syntyi, jos velka on myönnetty toistaiseksi, ehdollisesti tai sen yhteydessä ei ole sovittu eräpäivästä. Tietyillä julkisyhteisöjen perimillä maksuilla, kuten sairaalamaksuilla, on sen sijaan viiden vuoden vanhentumisaika.

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen vastaa VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnista. Nita on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin ja on kiinnostunut rahoitusalan trendeistä, sekä taloudenhallinnasta.

Hvad tænker du?

Your email address will not be published. Required fields are marked *