Kyselytutkimus: 17 % suomalaisista joutuu jo käyttämään vararahastoaan, yrittäjistä 43 %

|Posted by | Muut aiheet
Tags: , ,

VertaaEnsin.fi toteutti kyselytutkimuksen siitä, kuinka paljon suomalaiset ovat joutuneet käyttämään vararahastojaan koronakriisin alkamisen jälkeen. 

Mikä on vararahasto?

Vararahasto on puskurirahasto, joka on helposti nostettavissa hätätilanteiden varalle. VertaaEnsin.fi:n ohje on, että sivussa olisi ainakin muutaman kuukauden nettopalkkaa vastaava summa puskurina pahan päivän varalle. Säästöillä tai vararahastolla tarkoitetaan tässä siis käteissummaa, joka toimii oman talouden puskurina.

1.4 – 3.4.2020 aikavälillä tehtyyn kyselytutkimukseen vastanneilta kysyttiin puskurirahaston käytöstä koronakriisin puhkeamisen jälkeen.

59 % vastanneista ei ole joutunut kajoamaan vararahastoon, joka on isossa kuvassa hyvin positiivista. Kuitenkin 21 % vastanneista ilmoitti, että heillä ei ole puskurirahastoa lainkaan. 50 – 59 vuotiaista ihmisistä peräti 27 %:lla ei ole puskurirahastoa.

Vastanneista, joiden bruttotulot ovat alle 26 999 euroa, 33 %:lla ei ole puskurirahastoa.

Tilastokaavio yrittäjän ja työntekijän puskurirahaston käytöstä

Kyselyyn vastanneista alle 500 euroa on nostanut 10 %, 500 – 1000 euron väliltä on nostanut 4 % ja yli 1000 euroa on nostanut 3 %. 

Yrittäjät tarvinneet puskurirahastoaan eniten

Yrittäjistä lähes 43 % on joutunut käyttämään säästöjään tai vararahastoaan kriisin alkamisen jälkeen.

Vain 3 % kaikista vastanneista oli nostanut yli 1000 euroa puskurirahastosta, mutta 21 % vastanneista yrittäjistä oli nostanut yli 1000 euroa vararahastostaan koronatilanteen puhjettua. Yritysten ilmoittamista lomautuksista suuri osa ei ole vielä käytännössä, mutta poikkeustilan vaikutukset näkyvät luonnollisesti ensimmäiseksi palveluiden ja tuotteiden tarjoajien henkilökohtaisessa taloudessa – eli yrittäjien taloudessa. 

Työsuhteessa olevista vastaajista 18,76 prosenttia kertoi joutuvansa käyttämään vararahastoaan nyt.

Mistä apua väliaikaiseen rahoitukseen?

Vallitsevassa tilanteessa esimerkiksi työttömyyskassat ovat saaneet ennen näkemättömän määrän hakemuksia, ja maksut ovat viivästyneet.

Hallitus on tämän lisäksi ehdottanut, että kulutusluottojen korkojen pitäisi pudota 10 prosenttiin, joka merkitsee ettei suurin osa pankeista tai rahoituslaitoksista pysty myöntämään väliaikaista vakuudetonta rahoitusta.

Korkokaton pudotuksen taustalla oleva ajatus estää valmiiksi velkaantuneita ihmisiä on hyvä, mutta tällä hetkellä se tullee vaikuttamaan markkinaan niin, että pankit eivät pysty myöntämään uutta vakuudetonta lainaa periaatteessa kenellekään hakijoista. 

Lähtökohtaisesti mikäli kuluttajalla tai yrittäjällä on mahdollisuus vakuudellisen lainan ottamiseen pankista, sen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Kuitenkaan useilla ihmisillä tässä tilanteessa tämä vaihtoehto ei ole validi, jolloin vakuudeton laina voi tulla kyseeseen väliaikaisena apuna. 

Uusi ehdotettu 10% korkokatto sulkisi datamme perusteella koko vakuudettoman lainamarkkinan ja vaikka uskon, että valtiotahon tarkoitusperät näillä toimilla on hyvät, niin tämä tarkoittaa myös että ne kuluttajat ja yrittäjät, jotka väliaikaisten maksuvaikeuksien johdosta tarvitsivat lainaa eivät tule sitä saamaan. 

Näemme dataamme perustuen, että pankit ovat tehneet jo nyt kovia kiristyksiä luotonmyöntöön tai lopettaneet luotonmyönnon kokonaan korona-viruksen luoman kasvaneen riskin takia. Eli kommentit siitä, että pankit käyttäisivät hyväkseen ihmisten tilannetta tuntuvat ainakin datan perusteella hieman harhaanjohtavilta“, pohtii Jussi Valsta.

Opiskelijat

Monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa osa-aikaisissa työsuhteissa, jotka ovat tilanteen puhjettua joutuneet ensimmäisenä vasaran alle. Moni opiskelija on menettänyt hyvin nopeasti suuren osan toimeentulostaan, joka osakseen näkyy tutkimuksen tuloksissa.

Opiskelijoista lähes 30 prosenttia on käyttänyt säästöjä kriisistä selviämiseen.

Tilastot kaikista vastaajista

Allaolevista interaktiivisista taulukoista löytyy tilastot kaikista vastaajista. Tilastot perustuvat kyselytutkimukseen, jossa kysyttiin seuraava kysymys: Kuinka paljon olet joutunut käyttämään säästöjäsi tai puskurirahastoasi epidemian/koronakriisin alkamisen jälkeen? Säästöillä/puskurirahastolla tarkoitetaan tässä rahamäärää, joka on säästetty ns. pahan päivän varalle.

Kyselytutkimuksen toteutti YouGov analyysi-instituutti. Kysely tehtiin aikavälillä 1.4.2020 – 3.3.2020  tuhannelle suomalaiselle, jotka olivat yli 18-vuotiaita. 

Otto Laitinen

Otto Laitinen

Otto Laitinen on VertaaEnsin.fi PR- ja markkinointivastaava. Otto on valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan mediatutkimus. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat fintech ja taloudellinen hyvinvointi. Otto kirjoittaa talousaiheista aktiivisesti eri julkaisualustoille, kuten Microsoft Network.