Valitse uusiutuva ja ympäristöystävällinen vihreä sähkö kotiisi

Sähkönmyyjillä on aina velvollisuus ilmoittaa asiakkailleen myymänsä energian alkuperä. Tästä syystä erilaiset huijaukset sähkön alkuperällä eivät ole mahdollisia Suomessa.

Kuluttaja voi varmistua uusiutuvan energian kestävyydestä valitsemalla EKOenergia-merkillä varustetun sähkötuotteen. EKOenergia on 34 eurooppalaisen ympäristöjärjestön muodostama kansainvälinen voittoa tavoittelematon verkosto. EKOenergia-merkki on verkoston ylläpitämä ympäristömerkki uusiutuvalle sähkölle ja kaasulle.

Uusiutuviin energialähteisiin perustuva ekosähkö täyttää ympäristöjärjestöjen hyväksymät kestävyyskriteerit, minkä lisäksi EKOenergia rahoittaa uusia uusiutuvan energian projekteja. Suomessa toimivista sähköyhtiöistä esimerkiksi Nordic Green Energy ja Vattenfall tarjoavat EKOenergia-merkittyä sähköä.

Hiilijalanjälki on ilmastokuorma, joka syntyy jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikana. Hiilijalanjälki mitataan massana ja sen mittayksikkönä käytetään usein kilogrammoja. Hiilijalanjälkeä laskettaessa otetaan huomioon niin CO2-päästöt, kuin muutkin kasvihuonekaasut, kuten metaani ja lentokoneiden päästöt.

Käytännössä hiilijalanjälki lasketaan joko kaikkien yllämainittujen kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksesta ilmastonlämpenemiseen, eli hiilidioksidiekvivalentteina, tai pelkkinä hiilidioksidipäästöinä. Laskettaessa hiilidioksidiekvivalentteina, muiden kaasujen ilmastokuorma suhteutetaan hiilidioksidiin. Eri kaasuilla on nimittäin eri vaikutukset ilmaston lämpenemiseen.

Kuluttajalle helpoin tapa on arvioida omaa hiilijalanjälkeä käyttämällä siihen tarkoitettua valmista laskuria. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 300 kilogrammaa per vuosi.

Sähkön tuotantotapa vaikuttaa osaltaan sähkön myyntihintaan, ja usein esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettu sähkö on keskimääräistä kalliimpaa. Toisaalta vesivoimalla tuotettua sähköä myydään monesti samalla hinnalla kuin uusiutumattomista energialähteistä tuotettua sähköä. Vesivoiman valitseminen ei kuitenkaan lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, sillä Suomen tärkeimmät kosket on jo valjastettu vesivoiman tuotantoon.

Tuulivoiman hyötyjä voidaan perustella monella eri tavalla. Näistä ympäristöystävällisyys nousee aina keskeisimmäksi valintaperusteeksi kuluttajalle. Tuuli on energian raaka-aineena ilmainen, ja sitä riittää loputtomasti. Vaikka voimaloiden rakentaminen ja siihen käytetyt materiaalit jättävät oman hiilijalanjälkensä, ei itse energiantuotannosta synny päästöjä.

Osa tuulivoiman haitoista liittyy sen esteettisiin arvoihin, sillä tuulivoimaloita voidaan pitää maisemanpilaajina. Tuulivoimalat pitävät myös ääntä, mistä johtuen niitä ei saa rakentaa asutuksen lähelle. Tuulivoimaloiden ääni ei saa asutuksen ulkoalueilla ylittää yöllä 40 desibelin ja päivällä 45 desibelin rajaa.

Tuuliturbiinit voivat aiheuttaa haittoja eläimille, kuten linnuille, mutta haitat pyritään minimoimaan suunnitteluvaiheessa. Voimaloita ei myöskään suunnitella vilkkaille lintujen muuttoreiteille.

Yksi keskeinen tuulivoiman haittapuoli on se, että tuuliturbiinit tarvitsevat säätövoimaa. Ne pystyvät tuottamaan sähköä vain sopivalla tuulennopeudella, minkä vuoksi tuulivoima on altis tuuliolosuhteille eikä näin ollen voi olla Suomen ainoa energialähde.

Kaiken sähköntuotannon osalta suurin haaste liittyy energian tuotannossa liittyvien raaka-aineiden hankintaan sekä energian varastointiin. Etenkin uusiutuvien energialähteiden osalta tämä ongelma on korostunut, sillä esimerkiksi aurinkoa tai tuulta ei voi "tilata" tai varastoida samalla tavoin kuin esimerkiksi biohaketta tai hiiltä. Esimerkiksi tuulivoima voi tuulisena päivänä tuottaa usean päivän edestä energiaa, mutta tätä ylimääräistä energiaa ei voida varastoida tai hyödyntää tehokkaasti.

Kaukolämpö on rakennusten lämmitysmuoto, jossa lämpöä toimitetaan kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden tai kuuman vesihöyryn avulla. Kaukolämpöä tuotetaan yhdessä tai useammassa kohteessa, josta lämpöenergia kulkee kaukolämpöputkien välityksellä asiakkaalle, joka ottaa sen vastaan lämmönjakokeskuksessa. Lämmönjakokeskuksessa sijaitsee lämmönvaihdin, joka siirtää lämpöä verkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin jakelulaitteisiin, kuten pattereihin, käyttöveteen tai ilmanvaihtoon.

Yleisesti ottaen kaukolämpöä pidetään erittäin ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana noin 35 %, ja kokonaispäästöt ovat laskeneet noin 35 %. Kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä on myös vähennetty. Vastaavasti hukkalämmön hyödyntäminen on yli kolminkertaistunut 2010-luvulla.