Omana elinaikana omaisuutta voi lahjoittaa ja myydä haluamallaan tavalla. Kuoleman jälkeisestä omaisuudenjaosta on kuitenkin mahdollista määrätä ainoastaan testamentilla.
Testamentin avulla omaisuutta voi jakaa niin yksityishenkilöille kuin esimerkiksi yhdistyksille ja hyväntekeväisyysjärjestöille. Testamentilla ei voi kuitenkaan kiertää rintaperillisten oikeutta lakiosaan.
Miten perintö jaetaan ilman testamenttia?
Jos testamenttia ei ole, perinnönjako etenee laissa määritellyn perimysjärjestyksen mukaan. Perillisryhmiä on kolme:
- Ensimmäinen perillisryhmä sisältää niin kutsutut rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset.
- Toiseen perillisryhmään kuuluvat vainajan vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset.
- Kolmanteen perillisryhmään kuuluvat vainajan isovanhemmat ja näiden lapset, eli vainajan enot, tädit ja sedät. Serkuilla ja tätä kaukaisemmilla sukulaisilla ei ole perintöoikeutta.
Perinnönjättäjän leskellä on avio-oikeus puoleen pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta, mikäli tätä oikeutta ei ole rajattu avioehdolla. Jos pariskunnan varakkaampi osapuoli kuolee ensin, maksetaan leskelle tasinkoa niin, että puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta jää leskelle ja puolet jaetaan perintönä rintaperillisten kesken.
Aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli myös perii vainajan, jos tällä ei ole lapsia tai lapsenlapsia. Avopuolisolla perintöoikeutta ei ole, ellei asiasta ole määrätty testamentilla.
Jos ilman testamenttia kuolleella henkilöllä ei ole aviopuolisoa eikä rintaperillisiä, hänet perii toinen perillisryhmä ja tämän puutteessa kolmas perillisryhmä. Jos perillisryhmiin kuuluvia sukulaisia ei ole elossa, menee omaisuus ilman testamenttia valtiolle.
Miten testamentti vaikuttaa perinnönjakoon?
Testamentin avulla henkilö voi määrätä omaisuutensa jaosta käytännössä vapaasti, jos hänellä ei ole perillisiä suoraan alenevassa polvessa. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan, eikä tätä oikeutta voi ohittaa ilman painavia perusteluja.
Lakiosa on 50 % siitä osuudesta, jonka rintaperillinen perisi ilman testamenttia.
Seuraava kuva havainnollistaa, miten testamentti vaikuttaa perinnönjakoon, kun testamentin tekijällä on rintaperillisiä:
Samalla kuva havainnollistaa perinnön jakautumista tilanteessa, jossa yksi perinnönjättäjän lapsista on kuollut. Tällaisessa tapauksessa kuolleen perillisen lapset ottavat vanhempansa paikan perinnönjaossa.
Miksi testamentti on hyvä tehdä?
Huolellisesti muotoiltu testamentti auttaa ehkäisemään perintöriitoja, sillä se kertoo yksiselitteisesti, miten perinnönjättäjä on halunnut jakaa omaisuutensa.
Yleisiä syitä testamentin tekemiselle ovat myös lesken tulevaisuuden turvaaminen ja perintöveron minimointi. Perintöveron määrää voi pienentää testamenttaamalla omaisuuden suoraan lapsenlapsille, jolloin verotuksessa hypätään yhden sukupolven yli.
Jos testamentin suhteen tulee toisiin aatoksiin, voi sitä aina muuttaa jälkikäteen. Halutessaan testamentin voi myös purkaa kokonaan.
Milloin testamentti on lainvoimainen?
Testamentti on pätevä silloin, kun se on tehty kaikin lain vaatimin edellytyksin. Testamentin tekijän on aina toimittava omasta vapaasta tahdostaan, eikä minkäänlainen painostus tekijää kohtaan ole sallittua. Testamentissa on kysymys tekijänsä viimeisestä tahdosta omaisuutensa suhteen, joten tekijän on oltava sellaisessa kunnossa, että hän pystyy ilmaisemaan tahtonsa ilman minkäänlaisia epäselvyyksiä. Siksi testamentti on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen eläkeikää.
Testamentti on allekirjoitettava kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajien tulee olla esteettömiä, eli he eivät saa olla liian läheistä sukua testamentin tekijälle tai testamentin edunsaajia.
Testamentti tulee aina tehdä kirjallisena, ja sen muotovaatimukset ovat melko tarkat. Jotta kaikki lakisääteiset seikat tulisi varmasti otettua huomioon, kannattaa testamentin teon yhteydessä konsultoida lakimiestä.
Mitä testamenttityyppejä on olemassa?
Erilaisissa tilanteissa voidaan soveltaa erityyppisiä testamentteja. Alempana on esitelty muutama yleinen testamenttityyppi.
Keskinäinen testamentti
Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan yleensä aviopuolisoiden välistä testamenttia, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Kun toinen puolisoista kuolee, eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja mahdolliset lapset saavat omansa lesken kuoltua. Lapsilla on kuitenkin aina oikeus lakiosaan ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen, ja lakiosa tulee maksaa sitä vaativille lapsille.
Keskinäisen testamentin malli on mahdollinen myös muiden kuin aviopuolisoiden välillä.
Yleistestamentti
Yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jolla tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuutensa, määräosan omaisuudestaan tai sen, mitä omaisuudesta on muiden mahdollisten määräysten (esim. rintaperillisten lakiosat) täyttämisen jälkeen jäljellä. Yleistestamentin saaja on aina kuolinpesän osakas ja perunkirjoitusvelvollinen.
Erityistestamentti
Erityistestamentti on testamentti, jossa omaisuudesta määrätään erittäin yksityiskohtaisesti. Tällaisessa testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä tietyistä esineistä, tietystä summasta rahaa tai sellaisesta omaisuudesta, johon ei anneta omistusoikeutta vaan jokin vähäisempi oikeus, kuten käyttöoikeus. Erityistestamentin saajasta ei tule kuolinpesän osakasta.
Täysi omistusoikeustestamentti
Täydellä omistusoikeustestamentilla testamentinsaajalle annetaan rajoittamaton määräysvalta testamentattuun omaisuuteen. Omat lapset ovat tyypillisiä edunsaajia tällaisissa testamenteissa. Täyden omistusoikeustestamentin saaja voi määrätä saadusta omaisuudesta täysin samalla tavalla kuin itse hankkimastaan omaisuudesta.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti
Rajoitettu omistusoikeustestamentti eroaa edellä mainitusta täydestä omistusoikeustestamentista siten, että testamentin saajalla on oikeus omaisuuteen vain omana elinaikanaan. Tämän jälkeen omaisuus siirtyy testamentissa määritellylle toissijaiselle perijälle. Näin ollen omaisuuden ensisijainen perijä ei voi testamentata rajoitetulla omistusoikeustestamentilla saamaansa omaisuutta eteenpäin.
Rajoitetut omistusoikeustestamentit ovat yleisiä lapsettomien avo- ja avioparien keskinäisinä testamentteina.
Hallintaoikeus- eli käyttöoikeustestamentti
Hallintaoikeus- eli käyttöoikeustestamentilla voidaan määrätä omaisuutta tietyn henkilön hallintaan, mutta toisen omistukseen. Esimerkiksi kesämökkiin voi antaa määräaikaisen tai elinikäisen käyttöoikeuden, vaikka omistus siirretään toiselle henkilölle.
Hallintaoikeustestamentin avulla voidaan myös säästää perintöveroissa. Esimerkiksi isovanhemmat voivat määrätä mökkinsä käyttöoikeuden lapsilleen mutta omistusoikeuden lapsenlapsilleen. Näin vasta lapsenlapset joutuvat aikanaan maksamaan mökistä perintöveroa.
