Tekeekö velka onnelliseksi?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat, Uutiset
Tags: , ,

tekeekö velka onnelliseksi

Viime aikoina on taas uutisoitu paljon suomalaisten velkaantumisen kasvusta, sillä sekä kulutusluottoja että asuntolainoja otetaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Keskustelua on herättänyt varsinkin asuntolainojen määrän kasvu, ja esimerkiksi Finanssivalvonta on ilmaissut huolensa asuntolainoille määrätyn lainakaton tehottomuudesta sekä vaatinut kiristyksiä lainakattoa koskevaan lainsäädäntöön. Toisaalta on kuultu myös puheenvuoroja lainakaton kiristystä vastaan, kun Finanssiala (ent. Finanssialan Keskusliitto) tyrmäsi ehdotuksen lainakaton kiristämisestä täysin.

Velkaantumisen kasvusta huolimatta suomalaisten velkaantumisaste on varsin maltillinen verrattuna muihin Pohjoismaihin, ja tunnetusti esimerkiksi varsin velkaantuneet tanskalaiset ja norjalaiset ovat hyvin onnellista kansaa. Niinpä päätimme selvittää, miten velkaantuneisuusaste vaikuttaa onnellisuuteen. Tekeekö velka onnelliseksi vai ahdistuneeksi?

Miten laskelmat tehtiin?

Analyysi on tehty Maailman onnellisuus -raportin (World Happiness Report) ja OECD:n kotitalouksien velkaantumisaste -tilaston pohjalta.

Maailman onnellisuus -raportti on vuodesta 2012 alkaen vuosittain julkaistu tutkimus, jossa mitataan yli 150 maan kansalaisten onnellisuutta. Raportissa onnellisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi lasketaan bruttokansantuote henkeä kohden, odotettavissa oleva terveen elämän pituus, sosiaalinen tuki, valinnanvapaus elämässä, anteliaisuus ja käsitys oman maan hallinnon ja talouden korruptiotasosta.

OECD:n raportti kotitalouksien velkaantumisasteesta puolestaan kerää tietoa kotitalouksien tulotasosta ja lainamääristä. Jokaiselle tilastossa mukana olevalle maalle on laskettu velkaantumisaste, joka kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on lainaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Velan ja onnellisuuden suhde yllättää

Onnellisuusraportin mukaan suomalaiset ovat viidenneksi onnellisin kansa. Suomen ohi onnellisuudessa kiilasivat vain norjalaiset, tanskalaiset, islantilaiset ja sveitsiläiset.

Velkaantuneimpien kotitalouksien kärkisijoja pitävät samat maat kuin onnellisimpien maiden. Eniten velkaa on nimittäin tanskalaisilla, hollantilaisilla, islantilaisilla, norjalaisilla ja sveitsiläisillä, joilla kaikilla on velkaa yli kaksinkertainen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, ja jotka kaikki ovat kuuden onnellisimman maan joukossa. Poikkeuksen onnellisimpien maiden velkaantumisasteeseen muodostavat suomalaiset, sillä suomalaisten velkaantumisaste on vain 130 % käytettävissä olevista tuloista.

Vähiten onnellisia kansoja onnellisuusvertailun mukaan ovat portugalilaiset, kreikkalaiset, unkarilaiset ja turkkilaiset. Vähiten velkaa suhteessa tuloihin puolestaan on turkkilaisilla, unkarilaisilla, latvialaisilla ja slovenialaisilla. Unkarilaiset ja turkkilaiset valloittavat siis häntäpään sijoitukset sekä onnellisuudessa että velkaantumisasteessa.

Onnellisuus ja velkaantuminen
Sijoitus, Maailman onnellisuus -raporttiPisteytys (Onnellisuus)MaaVelan osuus käytettävissä olevista tuloista (%)
17 537Norja222
27 522Tanska292
37 504Islanti227
47 494Sveitsi211
57 469Suomi130
67 377Alankomaat277
77 316Kanada175
97 284Australia212
107 284Ruotsi183
137 006Itävalta94
146 993Yhdysvallat112
156 977Irlanti178
166 951Saksa93
176 891Belgia114
196 714Iso-Britannia152
206 652Chile62
236 609Tsekki69
316 442Ranska108
346 403Espanja122
406 098Slovakia68
465 973Puola64
485 964Italia89
515 920Japani131
545 850Latvia52
555 838Etelä-Korea170
625 758Slovenia57
665 611Viro82
695 500Turkki26
755 324Unkari51
875 227Kreikka119
895 195Portugali136

Onnellisuus ja velan määrä näyttävät siis korreloivan keskenään jossain määrin, vaikkakin hieman yllättävällä tavalla. Alhainen velkaantumisaste ei näytä takaavan onnellisuutta, vaikka niin voisi kuvitella, ja vastaavasti korkea velkaantumisaste ei näytä automaattisesti johtavan tyytymättömyyteen. Tästä ei kuitenkaan kannata vetää johtopäätöstä, että velkaa ottamalla tulee automaattisesti onnelliseksi. Ennemmänkin kyse on siitä, että vakaissa ja hyvinvoivissa valtioissa ihmiset uskaltavat ottaa enemmän velkaa kuin epävarmemman tilanteen valtioissa.