Taantuma – miksi siitä puhutaan nyt?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Muut aiheet

Mikä ihmeen taantuma ja miksi siitä puhutaan juuri nyt? Taantuma on talouskehityksen laskua kuvaava termi. Sen syntyyn vaikuttavat niin kansalliset muutokset, kuin globaalitkin ilmiöt.

Kerromme alla, mitä taantuma käytännössä tarkoittaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat talouden taantumiseen. Selvitimme myös, miten tämänhetkinen epidemiasta johtuva poikkeustila voi vaikuttaa taantuman syntyyn ja miten siihen tulisi varautua.

Mikä on taantuma?

Käytännössä taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomen bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä neljänneksenä.

Toisin sanoen, taantuma syntyy, kun Suomen talous ei kasva puoleen vuoteen.

Bruttokansantuotteella tarkoitetaan Suomessa tuotettujen palveluiden ja tavaroiden yhteenlaskettua arvoa vuodessa.

Bruttokansantuotteesta tulee vertailukelpoinen siten, että vuoden yhteenlaskettu arvo jaetaan Suomen väkiluvulla. Näin Suomen bruttokansantuotetta voidaan vertailla esimerkiksi muiden maiden bruttokansantuotteeseen.

BKT:lla voidaan myös mitata Suomen talouden kasvua ja laskua. Talouden kasvun vaihtelu on normaalia. Kasvun vaihtelua kuvataan termillä suhdannevaihtelu. Sillä viitataan Suomen taloustilanteen muutoksiin pitkällä aikavälillä. Kasvun vaihtelua kuvataan näillä neljällä vaiheella.

  • Noususuhdanne
  • Korkeasuhdanne
  • Laskusuhdanne
  • Matalasuhdanne

Taantuma on pitkittynyt lasku- tai matalasuhdanne. Lamalla puolestaan tarkoitetaan pitkään kestänyttä ja tavallista syvempää taantumaa. Lama näkyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. 

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan taantuman määritelmään pitäisi laskea BKT:n mukaan myös muita mitattavia muuttujia, kuten työttömyysaste. Yleisesti taantuma kuitenkin mitataan pelkästään bruttokansantuotteen avulla.

Mitkä tekijät vaikuttavat talouden taantumiseen?

Entisaikaan talouden vaihtelua voitiin yksinkertaisesti selittää esimerkiksi hyvällä tai huonolla viljasadolla. Nykyisin suhdannevaihtelu on monimutkaisempi ilmiö ja monen tekijän summa. Siihen voi vaikuttaa sekä maan sisäiset tapahtumat, että globaalit muutostekijät ja ilmiöt. Tämä johtuu esimerkiksi globaalista markkinataloudesta.

Esimerkiksi Suomen vuoden 2009 taantuminen lähti liikkeelle Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen pankit ajautuivat pankkikriisiin, josta seurasi maailmanlaajuinen finanssikriisi. Finanssikriisi heijastui Suomeen talouden taantumana, jolloin Suomen BKT:n lasku oli EU-maiden suurimpia. 

Aiheuttaako korona taantuman?

Suomessa vallitsee tällä hetkellä epidemiakriisi. Hallitus kaavailee lakiesitystä, jonka myötä ravintolat eivät saa olla auki asiakkaille. Matkustamista suositellaan vältettäväksi ja Uudenmaan alue on eristettynä.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ravintolat ja matkailuyritykset eivät pysty tarjoamaan palveluitaan, koska niille ei ole kysyntää. Koska palveluita ei tarjota, ne eivät tuota rahaa, joka puolestaan laskee Suomen bruttokansantuotetta.

Tähänastiset määräykset ovat vaikuttaneet kotitalouksien arkiseen kulutukseen. Kulutus on rajoitusten myötä vähentynyt, kun esimerkiksi harrastustoiminta on kokonaan katkolla ja kevään lomamatkat peruuntuneet.

Jos lomamatka peruuntuu epidemian vuoksi, kannattaa selvittää, korvaako matkavakuutus peruuntumisen.

Koska koronavirus on maailmanlaajuinen pandemia, myös muun maailman talouskasvu hidastuu. Suomeen tämä heijastuu esimerkiksi ulkomaankaupan hidastumisella ja kansainvälisten tuotantoketjujen katkeamisella. Nämä lisäävät Suomen talouden taantumariskiä. Suomeen vaikuttaa etenkin Kiinan, maailman talousmahdin, talouden hidastuminen.

Virallisesti taantuma syntyy vasta, kun Suomen talouskasvu laskee puolen vuoden ajan. Vielä ei pystytä varmaksi sanomaan, millainen vaikutus koronaviruksella on Suomen talouteen. Tämä johtuu osittain siitä, että vastaavanlaista viruskriisiä ei ole ennen ollut. Lisäksi koronan aiheuttaman poikkeustilan kestoa on mahdotonta ennustaa varmaksi.

Suomi pystyy talouspolitiikalla vaikuttamaan siihen, kuinka suuren kolauksen Suomen talous kokee koronakriisin aikana. Jos valtio pystyy avustusten avulla estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvun, taantuman pituus tai suuruus saadaan pidettyä paremmin hallinnassa.

Myös se, kauanko epidemian poikkeusolot kestävät, vaikuttaa taantumariskiin. Poikkeusolojen kestoon vaikuttaa se, millaisia rajoituksia hallitus asettaa, ja miten hyvin suomalaiset niitä noudattavat.

Suomen talouden kasvu oli jo ennen koronaan suhteellisen heikko. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa Suomen talouskasvu kääntyi laskuun.

Arvioiden mukaan kuluvan vuoden aikana Suomen talous saattaa vajota taantumavaiheeseen. Asiantuntujat arvioivat, että koronan vaikutus talouteen on kuitenkin vain väliaikainen, ja talous saadaan elvytettyä entiselleen. Kokonaistaloudellinen ennuste julkaistaan huhtikuun aikana.

Miten toimia arjessa, jos taantuma uhkaa?

Taantuma pakottaa yrityksiä irtisanomisiin ja lomautuksiin, jolloin Suomen työttömyys kasvaa. Suomi ei virallisesti ole vielä taantumavaiheessa, mutta epidemia on pakottanut yrityksiä lomauttamaan työntekijöitään jo nyt. Lomautukseen kannattaa varmuuden vuoksi varautua.

Pankit saattavat vähentää lainojen myöntämisiä epävakaiden taloustilanteiden aikana. Esimerkiksi tämän hetkisen epidemia takia pankista voi nyt olla vaikeaa saada lainaa. Kannattaakin miettiä, tulisiko suurten hankintojen ajankohtaa nyt siirtää.

Suomen kansalainen voi omalla toiminnallaan välillisesti estää talouden vajoamista pahaan taantumatilanteeseen. Noudattamalla hallituksen ohjeistuksia kansalainen vähentää viruksen leviämistä.  Mitä nopeammin virus taltutetaan, sitä nopeammin talous elpyy.

Lisäksi voit tukea esimerkiksi lähiyrityksiäsi hallituksen ohjeistuksen puitteissa. Ravintolat tarjoavat nyt kotiinkuljetus- ja ennakkotilausmahdollisuutta, joita hyödyntämällä autat yrityksiä pysymään pystyssä.

Suomen taantuminen on toki myös maan ulkopuolisten toimijoiden varassa. Esimerkiksi se, miten Kiinan talous elpyy koronaviruksesta, heijastuu myös Suomen talouden elpymiseen.

Saana Helmi

Saana Helmi

Saana Helmi on VertaaEnsin.fi sisällöntuottaja. Saana opiskelee Turun yliopistossa mediatutkimusta ja liiketoimintaa. Taloudellinen mielenrauha on hänelle tärkeä asia.