Suuri osa suomalaisista ei kilpailuta lainoja

|Posted by | Asuminen, Kaikki artikkelit, Lainat, Uutiset
Tags: , , ,
lainojen kilpailutus

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen. Tämän suuruiset lainat kannattaisi ehdottomasti kilpailuttaa, sillä esim. 15 000 euron lainoissa on suuria kustannuseroja.

Huolimatta kasvaneesta kiinnostuksesta kulutusluottoja kohtaan suomalaiset unohtavat vertailla ja kilpailuttaa kulutusluotot. Peräti 39 prosenttia niistä vastaajista, jotka aikovat ottaa kulutusluottoa, aikoo pyytää lainatarjouksen vain yhdestä pankista. 64 prosenttia aikoo pyytää lainatarjouksen korkeintaan kahdesta pankista.

Kulutusluottojen vertailu ja kilpailutus kuitenkin kannattaisi, sillä esimerkiksi kulutusluottojen koroissa on suurta vaihtelua, ja erot lainojen kokonaiskustannuksissa ovat suuria. Jo pienissä muutaman tuhannen euron lainoissa halvimman ja kalleimman lainan kokonaiskustannusten erotus voi olla tuhansia euroja.  

Vertaile lainojen kustannuksia lainalaskurillamme:

Asuntolainojen määrät ja laina-ajat kasvussa

Myös asuntolainojen keskimääräinen koko on nousussa. Vuonna 2015 suomalaisilla oli asuntolainaa keskimäärin 85 700 euroa, tänä vuonna summa on kohonnut 107 500 euroon. Yli 150 000 euron asuntolainojen osuus on kasvanut selvästi: reilulla 25 prosentilla asuntovelallisista lainaa on yli 150 000 euroa. Positiivisena lainakehityksessä voi pitää sitä, että kahden viime vuoden aikana yli 150 000 euron lainoja ovat ottaneet eniten suurituloiset (= talouden vuositulot yli 100 000 €), joilla on myös parhaimmat edellytykset selvitä lainan takaisinmaksusta.

Myös asuntolainojen takaisinmaksuajat pitenevät. Tällä hetkellä asuntolainaa maksetaan keskimäärin 19,3 vuotta, kun vielä vuonna 2010 keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 17 vuotta. Vuonna 1998 asuntolainat maksettiin takaisin keskimäärin 11 vuodessa, joten kehitys on ollut selvästi nousujohteista. Kahden viime vuoden aikana otettujen asuntolainojen tyypillisimmät takaisinmaksuajat ovat 20 ja 25 vuotta, joten trendin voi olettaa jatkuvan nousujohteisena myös tulevaisuudessa.

Asuntolainoja kilpailutetaan hieman ahkerammin kuin kulutusluottoja. Asuntolainan ottoa suunnittelevista vastaajista 58 prosenttia aikoo pyytää lainatarjouksen kahdesta tai useammasta pankista. Noin kolmasosa aikoo tyytyä yhden pankin lainatarjoukseen. Pääkaupunkiseudulla lainoja kilpailutetaan enemmän kuin maaseudulla.

Korkojen nousuun osataan varautua

Vaikka asuntolainojen korot ovat olleet pitkään varsin alhaisella tasolla, 77 prosenttia asuntovelallisista on varautunut korkojen nousuun. Suunta on nousujohteinen, sillä edellisvuosina vain noin 72 prosenttia velallisista oli varautunut korkojen nousuun. Yleisin keino varautua korkojen nousuun on säästäminen (36 %), ja toiseksi yleisin lainaturvavakuutus (18 %).

Ne vastaajat, jotka eivät olleet varautuneet korkojen nousuun, ilmoittivat syyksi varautumattomuuteen useimmin lainan pienuuden tai laina-ajan loppumisen lähitulevaisuudessa. 14 prosenttia vastaajista ei kokenut korkojen nousuun varautumista tarpeellisena, ja 13 prosenttia ei uskonut korkojen nousevan. 9 prosenttia vastaajista ei ole ajatellut korkojen nousua, ja 6 prosenttia aikoo murehtia korkojen nousua vasta, kun asia on ajankohtainen.

Lähde: Finanssiala

Hvad tænker du?

Your email address will not be published. Required fields are marked *