Suomalaisten talousosaaminen huippuluokkaa – testaa oma talousosaamisesi!

|Posted by | Kaikki artikkelit, Testit
Tags: , , ,

testaa_taloustaito

Taloudellinen lukutaito (financial literacy) on herättänyt yhä kasvavaa mielenkiintoa kansainvälisessä mittakaavassa niin talouspolitiikassa kuin tutkimuksessa. Tarve talouslukutaidolle on kasvanut, sillä rahoitustuotteet ovat yhä monimutkaisempia, markkinoilla on yhä useampia sijoitustuotteita, eikä selkeitä eroja tuoteryhmien välillä aina ole.

Rahoitusmarkkinoiden monimutkaistuessa ja tuotevalikoimien laajentuessa kuluttajien on tärkeää pysyä perillä ympärillä tapahtuvista muutoksista. Tätä varten kuluttajien on oltava riittävän talouslukutaitoisia.

Rahoitusmarkkinoiden ja muiden taloudellisten instituutioiden kehittyessä esille on noussut kysymys siitä, että mikä on kuluttajille riittävä talouslukutaidon taso?

Lue lisää: Mitä tarkoittaa todellinen vuosikorko?

Talouslukutaidon mittaaminen

Talouslukutaitoa voidaan mitata eri tavoilla – suppeimmassa näkökulmassa keskitytään pelkästään tietämykseen korkotasosta, inflaatiosta ja riskin hajauttamisesta, kun muissa näkökulmissa mitataan tietämyksen ohella myös taloudellista käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia asenteita.

Useita kansainvälisiä tutkimusprojekteja koskien taloudellista lukutaitoa on toteutettu ympäri maailmaa. Varsinkin taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:llä on ollut aktiivinen rooli tutkimusten toteuttamisessa.

Vuonna 2012 OECD liitti PISA-tutkimukseen taloudellisen lukutaidon osa-alueen, mutta Suomen opetusviranomaiset päättivät olla osallistumatta tämän osa-alueen kysymyksiin aina vuoteen 2015 asti. Tämän takia kansainvälistä vertailutietoa Suomen ja muiden maiden välillä talouslukutaidosta on ollut vain vähän saatavilla.

Suomessa ongelmana on ollut se, ettei taloudellisen lukutaidon kehittämiseen ja mittaamiseen ole nimetty tiettyä viranomaistahoa. Esimerkiksi vuonna 2015 kerätty aineisto toteutettiin pääosin yksityisten säätiöiden rahoituksella ja yksityisten tutkijoiden aloitteesta.

Talouslukutaitoa voi mitata paitsi tietenkin erilaisilla testeillä ja kansainvälisiä vertailuja tehden, mutta jokainen suomalainen voi arvioida omaa talousosaamistaan myös ihan päivittäisissä talousasioissa: Laitanko rahat oikeaan kohteeseen? Tiedänkö, paljonko minulla on velkaa. Ja kuinka paljon maksan niissä korkoa? Paljonko minulla on pakollisia menoja tässä kuussa?

Hyvät talousvalinnat lähtevät vertailusta. Voit vertailla erilaisia lainoja ja esimerkiksi niiden todellisia vuosikorkoja ja muita ominaisuuksia näppärästi ilmaisessa lainavertailussamme:

Lainavertailu

Suomalaisten talouslukutaito kansainvälisessä mittakaavassa

Tampereen ylipiston tutkimusjohtajan Ruuskasen ja taloustieteiden professorin Kalmin tekemän OECD:n kysymyksiin pohjautuvan tutkimuksen mukaan suomalaisten talouslukutaito on kansainvälisessä mittakaavassa korkealla tasolla, mikä näkyi tutkimuksessa sekä taloudellisessa tietämyksessä että taloudellisessa käyttäytymisessä.

Suomalaisten talouslukutaito on kansainvälisessä mittakaavassa korkealla tasolla

Tutkimuksen mukaan miehet ovat taloudellisessa tietämyksessä naisia selvästi parempia, ja myös yrittäjät ovat tietämyksessä parempia kuin muu väestö. Taloudellisessa käyttäytymisessä ei sen sijaan havaittu eroja sukupuolten tai yrittäjien ja palkansaajien välillä. Taloudellisen lukutaidon riskiryhmässä ovat etenkin nuoret ja pienituloiset.

Suomalaiset pärjäsivät tutkimuksessa muita maita paremmin:

  • Koron määrittelyssä
  • Laskemiseen liittyvissä kysymyksissä
  • Laskujen ajallaan maksamisessa
  • Talouden suunnittelussa

Suomalaiset voisivat parantaa:

  • Inflaation määrittelyssä
  • Budjetin laatimisessa
  • Asiantuntija neuvojen käyttämistä rahoitustuotteita valitessa

Jos sinulla on vaikeuksia laatia budjetteja, voit hyödyntää näppärää Excel-budjettiamme. Sen avulla saat hyvin selville tulosi ja menosi, mikä auttaa suunnittelussa.

Testaa omaa talouslukutaitoasi näiden 10 kysymyksen avulla ja katso, kuinka sijoitut verrattuna muihin vastaajiin!

Oliko tuloksesi odotettua parempi vai huonompi?

Lähteet:

Pörssisäätiö, Taloustieteellinen yhdistys