Ovatko suomalaiset asuntolainan orjia?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat
Tags: ,

Asuntolaina

Suomalaisista noin 60 prosentilla on säästöjä, mikä viittaa siihen että meistä suurimmalla osalla tulot ovat menoja suuremmat. Lainan ottaminen on Suomessa kuitenkin yleistä: Finanssialan keskusliiton mukaan yli puolella suomalaisista on lainaa (asuntolainaa, kulutusluottoa tai opintolainaa). 

Vaikka avoimia lainoja saattaa olla useampi kuin yksi, maksavat suomalaiset lainansa suhteellisen nopeassa ajassa takaisin. Varsinkin asuntolainan nopeaa lyhentämistä pidetään itsestäänselvyytenä, jota ei kyseenalaisteta – vaikka ehkä kannattaisi!

Lue lisää: Lainan ottaminen kiinnostaa nyt

Naapureilla jää rahaa kulutukseen

Laina on hyvä maksaa ajoissa takaisin, jotta välttyy suuremmilta korkokuluilta. Ne suomalaiset, joilla on asuntolainaa, käyttävät käteen jäävistä tuloistaan noin lähes kolmasosan lainanlyhennyksiin ja korkokuluihin. Tästä seuraa tietysti, että rahaa ei jää paljoa kulutukseen tai sijoitettavaksi muihin säästökohteisiin, jotka voisivat olla asuntoja tuottavampia.

Suomalaisten lainanlyhennykset ovat erittäin suuria verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin: Naapurimaassa luotetaan asuntojen arvonnousuun niin paljon, että lainaa lyhennetään vain vähän – joissain tapauksissa pankille maksetaan pelkkää asuntolainan korkoa. Ruotsalaiset saattavat siis maksaa asuntolainaansa takaisin 70 vuotta, suurkaupungeissa jopa 125 vuotta! Näissä tapauksissa velka siirtyy usein sukupolvelta toiselle perityn asunnon yhteydessä.

velkaantumisasteet

Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on erittäin vähäistä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Korkea velkaantumisaste ei ole kuitenkaan automaattisesti huono asia, jos tietää, että velan pystyy  maksamaan myöhemmin pois, tai jos korko on lähes olematon ja sijoituksen arvonnousu on odotettavissa.

Kun kulutukseen jättää enemmän varoja, ei ehkä tarvitse ottaa aina kulutusluottoa, joissa korko saattaa olla suurempi kuin asuntolainassa.

Lue myös: Kuinka paljon velkaa on liikaa velkaa?

Lainanotto kannattaa kun korkotaso on matalalla

Yksityinen kulutus on myös hyvä piriste kansantaloudelle. Velan takaisinmaksut pankeille ja alhainen kulutustaso eivät kasvata kansantaloutta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kuluttajien usko kansantalouteen sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen on kuitenkin vahvistunut, ja jopa 67 prosenttia kuluttajista piti lainan ottamista nyt kannattavana.

Lainan nopea lyhentäminen ei ole aina kannattava vaihtoehto myöskään silloin kun korkotaso on matalalla, eli esimerkiksi nyt. Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskoron lähes nollassa, eikä korkotason nostamisesta ole merkkejä lähitulevaisuudessa, vaan päinvastoin: EKP harkitsee jopa negatiivista talletuskorkoa.

Lue myös, miten lumipalloefekti auttaa velkojen takaisinmaksussa

Vaikka lainaraha on tällä hetkellä todella halpaa, tulee kuitenkin muistaa että liika velkaantuminen sisältää aina riskejä. Velkaa ei siis tule ottaa kohtuuttomasti, eikä luottaa sokeasti sijoituskohteen ikuiseen arvonnousuun. Optimaalinen malli velanottoon ja lainan takaisinmaksuun löytyykin varmaan Ruotsin ja Suomen väliltä.

Ruotsissakin on kiristetty pankkien lainanlyhennysvaatimuksia, jotta velkaantuminen ei kasvaisi liian suureksi: nykyään uusia asuntolainoja tulee myös lyhentää tietyin ehdoin heti, eikä pelkästään maksaa lainan korkoa pankille.

Lue myös: Nämä kuusi virhettä voivat tulla sinulle kalliiksi, kun haet lainaa!

Harkintaa lainaamiseen

Lainan ottaminen on erittäin kannattavaa tilanteessa, jossa se tuo joustoa kulutukseen ja mahdollistaa suuremmat hankinnat. On tärkeää olla perillä kokonaiskustannuksista, jotta velan pystyy maksamaan takaisin. Lainoja onkin hyvä vertailla ennen hakupäätöstä. 

Monet pankit tarjoavat sekä asuntolainoja että pankkilainoja, esimerkiksi Nordea ja OP. Eri pankkien ja rahoituslaitosten lainojen kokonaiskustannuksia voi vertailla läpinäkyvästi hintavertailustamme:

Lainojen hintavertailu

Lainaa pitää kuitenkin aina ottaa harkiten maksuvaikeuksien ja velkakierteen välttämiseksi. Oman talouden hallinta on helppoa, kunhan asioita suunnittelee hieman etukäteen ja harkitsee tarkkaan, mitä todella tarvitsee.  Voit käyttää apuna esimerkiksi Excel-budjettia.

Lähteet: 

EuroStat, Finanssialan keskusliitto, finansinspektionen, stat.fi

Maria Mankinen

Maria Mankinen

VertaaEnsin.fi viestintä- ja markkinointivastaava. Maria on tarkka raha-asioissaan ja kiinnostunut säästövinkeistä.