Sijoittajan työkalut – sijoittamista helpottavia työkaluja niin aloittelevalle kuin myös kokeneemmalle sijoittajalle

| | Aihe: Säästäminen ja sijoittaminen
Internet on nykyisin merkittävässä roolissa sijoittajan työkalupakissa.

Oletko koskaan miettinyt sitä, minkälaisia työkaluja sijoittamisessa mahtaa tarvita? Tässä katsaus erilaisiin työkaluihin. 

Sijoittaminen noudattaa siinä mielessä normaalia harrastamisen kaavaa, eli mitä enemmän lajiin tahtoo panostaa rahaa ja aikaa, sitä enemmän sille saa vastinetta. 

Sijoittajaa kiinnostavia työkaluja on tällä hetkellä tarjolla enemmän kuin koskaan, minkä myötä tarjontaa on tarjolla enemmän kuin riittävästi. Kaikkea ei ole järkevää hankkia, koska työkalujen käyttö vaatii niin aikaa kuin myös rahaakin. 

Sijoittaminenhan poikkeaa muusta harrastamisesta siten, että kaikenlaiset kulut haittaavat jossain määrin tuloksen tekemistä. Siitä syystä osa sijoittajista valitsee omat työkalunsa äärimmäisen harkiten.

Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia sijoittajan työkaluja. Näistä työkaluista löytää jokainen sijoittaja itselleen jotakin, sillä seuraavat työkalut sopivat niin aloitteleville kuin myös kokeneille sijoittajille. 

Kurssien seuranta

Kenties olennaisimpana osana sijoittamiseen liittyy erilainen kurssidata, jota on saatavissa monesta eri paikasta. Kurssidatassa voi olla lähteestä riippuen pientä viivettä, sillä monet ilmaista dataa tarjoavat paikat tarjoavat dataa 15 minuutin viiveellä. Tällä viiveellä ei ole oikeastaan minkäänlaista merkitystä markkinoiden seuraamiseen ja sen avulla voisi periaatteessa tehdä jopa kauppaa, joskin nopeatempoinen treidaaminen ei välttämättä onnistuisi pitkien viiveiden takaa.

Pörssikurssien liikehdintää voi seurata päivän mittaan useista eri paikoista. Kotimaisilla talousmedioilla on yleensä kurssikäppyrät verkkosivuillaan, jossa pääpaino on Suomessa ja pohjoismaiden pörsseissä. Luonnollisesti taas amerikkalaisilla taloussivustoilla pääpaino on paikallisessa markkinassa sekä muissa maailman suurimmissa osakemarkkinoissa.

Luonnollisesti myös osakevälittäjillä ja pankeilla on usein tarjota asiakkailleen kurssidataa, koska sen avulla voit ostaa tai myydä salkustasi osakkeita. Kurssidataan pääsy voi toki pankkien kohdalla vaatia usein pankkitunnukset tai asiakkuuden, eli data aukenee vasta kirjautumalla sisään. 

Lisäksi osakekursseja voi seurata hyvin ja kattavasti esimerkiksi Google Financesta tai Yahoo Financesta. Etenkin Googlen palvelun kautta voit räätälöidä sivustosta itsellesi mieluisen, eli pystyt halutessasi itse tekemään erilaisia kiinnostavien yhtiöiden listauksia ja Google Finance luo sinulle oman uutisvirran, johon se hakee uutisia sinua kiinnostavista yrityksistä. 

Osakekurssien lisäksi monet dataa tarjoavat sivustot ja sovellukset näyttävät myös hyvinkin yksityiskohtaista dataa yrityksistä. Palveluista voi tarkistaa helposti esimerkiksi yrityksen P/E-luvun, osinkotuoton tai markkina-arvon. Sijoittajan kannattaa kuitenkin pitää mielessään se, että näissä ”toisen käden tietoa” tarjoavissa palveluissa on aina pieni mahdollisuus virheelliselle datalle. Tästä syystä tietojen paikkansapitävyys kannattaa aina tarkistaa erikseen esimerkiksi yrityksen tilinpäätöksestä ennen sijoituspäätösten tekemistä. Paras ja varmasti paikkansapitävä tieto löytyy yleensä yhtiön omilta IR-sivuilta. 

Talousaiheiset lehdet

Erilaiset talousaiheiset lehdet ovat oikeastaan välttämättömiä seurattavia sijoittajille, vaikka kaikkia niiden juttuja ei tietenkään tule ottaa vakavasti. Talouslehdet käsittelevät yleensä varsin kattavasti sijoitusmaailman asioita aina yhtiökohtaisista asioista talouspolitiikan kautta sijoittajan verotukseen tai talouden yleisiin trendeihin. 

Samaan aikaan sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa se, että talousmediat elävät muiden medioiden tapaan klikkauksista, eli lehtien kirjoittamista artikkeleista monet keskittyvät ”lukijoiden pelotteluun”. Talousmediat tykkäävät nostaa esiin näkemyksiä, joissa ennustetaan esimerkiksi tulevaa pörssiromahdusta. Lähes jokainen vuosi starttaakin talousmediassa erilaisilla ”tämä merkki viittaa osakkeiden huonoon tuottoon”-tyyppisillä uutisilla. 

Klikkijournalismista huolimatta talousmedioiden jutut ovat pääpiirteittäin hyviä, ja niitä lukemalla pysyy hyvin kärryillä talouden ja pörssien nykytilasta. Luonnollisesti sijoittajan kannattaa ottaa omaan lukupiiriinsä mahdollisimman laaja kattaus erilaisia talousmedioita, koska sitä kautta saa tavallisesti kattavimman kuvan maailman talouden menosta. 

Kotimaiset talousmediat

Suuri osa suomalaisesta talousmediasta on keskittynyt Alma Median omistukseen. Alma Median omistamista lehdistä sijoittajia kiinnostaa yleensä Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä. Kilpailija Sanoman tuottama Taloussanomat on nykyään osa Ilta-Sanomien taloustoimitusta, mutta sen lisäksi myös HS Visio käsittelee talouteen liittyviä aiheita.

Pykälää pienemmistä talousmedioista mainittakoon SalkunRakentaja, Sijoittaja.fi ja Sijoitustieto, jotka kaikki kolme tuottavat hyvinkin kattavasti erilaisia näkemyksiä talouteen tai sijoittamiseen. Myös Suomen Osakesäästäjien hallinnoima Viisas Raha -verkkojulkaisu on kasvanut vahvasti viime vuosina. 

Ulkomaiset talousmediat

Kotimaisten medioiden lisäksi sijoittajan kannattaa tutkailla myös ulkomaisia uutislähteitä, koska suomalaiset mediat kirjoittavat tunnetusti etunenässä suomalaisista yrityksistä. Suomalaisen piensijoittajan on kuitenkin syytä muistaa se, että Suomi on pieni talous, jonka sijainti on kartalla syrjäinen. Meillä tapahtuvat asiat harvemmin vaikuttavat koko maailman talouteen, vaikkakin monet suomalaiset pörssiyhtiöt toimivat globaalisti. 

Ulkomaisista taloussivustoista yleisimpiä lienevät Bloomberg ja Investing. Myös perinteiset uutissivustot kattavat lähes poikkeuksetta omat talousosionsa, joissa aiheita käsitellään pääpiirteittäin hyvällä tasolla. Lisäksi sijoittajan kannattaa ottaa haltuun jo kertaalleen mainitut Googlen ja Yahoon taloussivut. 

Yleishyödylliset tahot

Moni aloitteleva sijoittaja törmää melko nopeasti Suomen Osakesäästäjiin, joka on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, joka tarjoaa sijoittajille riippumatonta informaatiota, koulutusta ja erilaisia jäsenetuja. Suomen Osakesäästäjät toimii piensijoittajien edunvalvojana ja se järjestää omaa paikallistoimintaa monilla paikkakunnilla.

Suomen Osakesäästäjien alla toimii myös Nuoret Osakesäästäjät, jonka tavoitteena on tavoittaa alle 30-vuotiaat sijoittamisesta kiinnostuneet henkilöt samalla periaatteella.

Kolmantena yleishyödyllisenä tahona mainittakoon Fabianinkadulla sijaitsevan Pörssitalon omistava Pörssisäätiö, joka pyrkii niin ikään edistämään arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Näiden lisäksi Pörssisäätiö ajaa nuorten talousosaamista, yleistä talousopetusta ja sijoitusosaamista sekä sijoittamiseen kannustavaa verokohtelua.  

Analyysit

Yksi sijoittajan parhaista työkaluista on analyytikoiden tekemät analyysit pörssiyhtiöistä. Analyysejä tekevistä yrityksistä tunnetuin on Inderes, joka tekee analyysiensä lisäksi yhteisönsä jäsenille paljon maksullista ja maksutonta sisältöä. Inderesin lisäksi analyysejään julkaisevat Evli sekä perinteisten kivijalkapankkien analyytikot. 

Analyysit toimivat vähän eri periaattein tekijästä riippuen. Joillakin toimijoilla analyysiin pääsee käsiksi pankin asiakkaana, toiset myyvät maksullista jäsenyyttä. Vaikka analyytikkojen ja heidän tekemiensä analyysien määrä on viime vuosina pienentynyt, tästä huolimatta analyysien laatu on viime vuosien aikana parantunut ja monet sijoittajat lukevatkin niitä huolella tukemaan omia sijoituspäätöksiään.  

Välittäjät

Jokaisella sijoittajalla tulee olla salkku, eli virallisesti sanottuna joko arvo-osuustili tai osakesäästötili, jonka tarjoaa osakevälittäjä. Osakevälittäjillä, eli käytännössä osakkeiden myynnin ja oston mahdollistavilla pankeilla on kilpailu kasvanut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kilpailun koventuminen on tarkoittanut monia yksityissijoittajan kannalta mukavia asioita, kuten palvelumaksujen alenemista sekä asiakkaille tuotettavan ”oheismateriaalin” laajenemista. 

Oheismateriaalilla voidaan tarkoittaa lähes mitä vain ja välittäjien tarjoamat hyödykkeet vaihtelevatkin todella paljon keskenään. Yleisimpiä asiakkaille tarjottavia hyödykkeitä ovat esimerkiksi erilaiset aamukatsaukset, joissa on pyritty nostamaan ajankohtaisia tai muuten vain kiinnostavia aiheita luettavaksi. Oleellisena osana näille on ollut se, että aiheita käsitellään melko ”kansantajuisesti”, eli ne on puettu hyvinkin helposti ymmärrettävään muotoon, jotta ne kiinnostavat niin tuoreita kuin myös kokeneempia sijoittajia.

Koska sisältömarkkinointi on nykypäivänä suosittua, monet välittäjät tuottavatkin informatiivista sijoittamiseen keskittynyttä sisältöä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on saada seuraaja kiinnostumaan sijoittamisesta ja mahdollisesti siirtymään pankin asiakkaaksi. Tästä syystä lähes kaikilla välittäjillä on nykyään omat blogit tai podcastit, joissa jaetaan sijoittajille arvokasta ja hyödyllistä tietoa.   

Foorumit

Sijoitusfoorumien osalta tilanne tuntuu tällä hetkellä olevan parempi kuin koskaan. Internet tarjoaa innokkaille käyttäjille lukuisia erilaisia sijoitusfoorumeita, joista jokainen löytää varmasti mieleisensä. 

Listan voi aloittaa Inderesin ylläpitämästä Inderes-foorumista, joka on tällä hetkellä yksi aktiivisimmista palstoista. Kauppalehden foorumi ei ole viestien määrässä mitattuna yhtä aktiivinen, mutta sillä on takanaan pitkä historia. 

Kenties listalta eniten erottuva foorumi on Nordnetin omistama Shareville, jonka erikoisuutena on foorumin yhdistäminen aitoihin Nordnetissa oleviin osakesalkkuihin. Käyttäjä voi halutessaan jakaa profiilissaan aidon osakesalkkunsa seuraajilleen, josta ilmenee salkun omistukset sekä sijoitusten tuotto.  

Yleisesti ottaen foorumit ovat jääneet viime vuosina vähän jalkoihin Facebook-ryhmille, joista löytyy hyviä ryhmiä myös sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille. Suurin suomenkielinen sijoitusyhteisö löytyy Sijoituskerhosta, jolla on yli 100 000 jäsentä ja sen alla voi jutella mistä tahansa sijoittamisesta. Sen sijaan enemmän osakkeisiin liittyvä ryhmä on Inderesin ylläpitämä Osakesijoittaminen. Näiden lisäksi on myös olemassa Sijoittamalla vauraaksi ja Rahapalsta, joissa tunnelma on intiimimpi ja monet käyttäjät uskaltavat sen vuoksi puhua avoimesti omista raha-asioistaan.  

Blogit, podcastit ja YouTube

Internet tarjoaa lähes loputtoman listan sijoittamiseen keskittyneitä blogeja. Koska tarjonta on laajaa, poikkeavat blogit hyvin vahvasti toisistaan. Sijoitusblogeja syntyy ja kuolee lähes päivittäin, joten blogin elinkaaren pituus tai julkaisutahti voivat vaihdella hyvinkin paljon blogien välillä.  

Lähes jokainen sijoittaja löytää nykypäivänä itseään kiinnostavan sijoitusblogin, jossa blogin kirjoittajan omat lähtökohdat saattavat vastata lukijan elämäntilannetta. Ei ole siis ihme, että nuoret miehet seuraavat ensisijaisesti ikäistensä miesten blogeja ja taas keski-ikäiset perheenäidit samassa tilanteessa olevia sijoittavia perheenäitejä. Monet sijoitusblogit 2020-luvulla ovat myös hyvinkin avoimia, eli monet kirjoittajat puhuvat rohkeasti omista raha-asioistaan avoimesti avaten luvut seuraajilleen. 

Blogien lisäksi myös podcasteja syntyy tällä hetkellä tiuhaan tahtiin ja jotkut niistä elävät pidempään kuin toiset. Sijoittamiseen keskittyvistä podcasteista tunnetuimpia lienevät Nordnetin tarjoama Rahapodi, Inderesin alla oleva Inderespodi sekä Ylen toimittama Pörssipäivä

Blogien ja podcastien ”risteytyksenä” on olemassa lisäksi videosisältöjä, jotka julkaistaan pääasiassa YouTubessa. YouTuben puolella sijoitusasioista sisältöä luovat pääasiassa analyysitoimistot ja pankit, mutta olemassa on myös pieni määrä rahan ympärille keskittyneitä tubettajia.

Sijoittajan työkaluista tärkein: omat havainnot

Viimeiseksi työkaluksi nostamme sijoittajan omat havainnot, joita ei sovi vähätellä. Itse asiassa sijoittajalegenda Peter Lynchin väitetään luottaneen omissa sijoituspäätöksissään suuresti omia käytännön havaintojaan yhtiöistä. 

Tarinan mukaan Lynch jalkautui usein kaupungille tutkimaan potentiaalisten sijoituskohteidensa myyntiä tavallisena kuluttajana. Jos Lynch oli kiinnostunut sijoittamaan johonkin kauppatavaraliikkeeseen, hän käveli kauppaan sisään ja salakavalasti seurasi kaupan toimintaa. Lynch kiinni huomiota siihen kävikö liikkeessä kauppa, olivatko ostajat tyytyväisiä ja vaikuttivatko myyjät asiantuntevilta. 

Samaan tapaan sijoittajien kannattaa pitää silmällä yrityksen käytännön asioita. Minkälainen on yrityksen maine, ovatko sen tuotteet tai palvelut laadukkaita ja miten tyytyväisiä asiakkaita yrityksellä on?

Sijoittajan työkaluissa on valinnan vaikeutta 

Kuten työkalulistauksesta juuri näimme, vaihtoehtoja on todella paljon. Harvalla riittää aika käyttää edes läheskään kaikkia, saati jokaisen palvelun aktivointi käy jossain vaiheessa myös lompakon päälle. 

Olivat valitut työkalut sitten maksuttomia tai maksullisia, niitä kannattaa käyttää sijoituspäätöksiä tehdessä. Ylipäätään sijoittamisessa korostuu erilainen tiedonhankinta, sillä sijoituspäätöksiä ei kannata tehdä perehtymättä fiilispohjalta. Jos sijoittaja jättää pohjatyöt tekemättä, vaarana on tehdä hätiköityjä ja huonoja sijoituspäätöksiä, joita kukaan ei tietenkään halua tehdä.  

Rikhard Wacker

Rikhard Wacker

Rikhard Wacker on suositun Inssin Osingot -sijoitusblogin ylläpitäjä. Rikhard aloitti sijoittamisen vuonna 2012 ja on kirjoittanut sijoitusblogia vuodesta 2017 lähtien.

Tarjoukset