Sijoittajan ajankäyttö – kannattaako valita rahastot vai suora sijoittaminen?

| | Aihe: Säästäminen ja sijoittaminen
Sijoittajan ajankäyttö

Sanontojen mukaan aika on yhtä aikaa niin rahaa, kuin myös sijoittajan paras ystävä, mutta mihin sijoittajan kannattaa kuluttaa aikansa?

Aika on tunnetusti yksi merkittävimpiä resurssejamme. Se on siinä mielessä erikoinen resurssi, ettei sitä voi suoranaisesti ostaa rahalla. Edes maailman rikkain mies tai nainen ei voi ostaa vuorokauteensa 25. tuntia, vaan kaikilla meillä kello juoksee samaan tapaan. 

Se on kuitenkin karu fakta, että rahalla voi tiettyyn pisteeseen asti ostaa itselleen vapautta. Maailman rikkain ihminen tuskin siivoaa, autoilee tai laittaa ruokaa itse – ellei sitten erikseen halua sitä tehdä. Tästä syystä monet kiireiset yrittäjät ulkoistavatkin monia palveluitaan, jotta aikaa riittää siihen kaikista tärkeimpään, eli yleensä tienaamiseen. 

Vastaavien kysymysten miettiminen ei koske ainoastaan äärimmäisen kiireisiä yrittäjiä tai poliitikkoja, vaan itse kukin meistä saattaa nykypäivänä miettiä omaa ajankäyttöään ja sitä, mihin sen vähäisen vapaa-aikansa haluaa käyttää. Nykyään myös keskiluokassa alkaa yleistymään ilmiö, jossa kotiovelle tilataan niin ravintolaruokaa kuin myös ruokaostoksia. 

Sijoittaminen ja aika resurssina

Aika on liittynyt aina oleellisella tavalla sijoittamiseen, sillä erään sanonnan mukaan aika on sijoittajan paras kaveri. Tällä viitataan siihen, että mitä pidempi sijoitushorisontti on ajallisesti, sitä paremmiksi tuotot ehtivät korkoa korolle -ilmiön pohjalta nousta. Niin ikään samaa asiaa alleviivaa huomattavasti tunnetumpi sanonta, jonka mukaan aika on rahaa.

Voidaan siis sanoa, että aika liittyy oleellisesti sijoittamiseen. Tästä huolimatta monet sijoittajat jättävän ajan merkityksen miettimisen hyvinkin vähäiseen rooliin. Äärimmäisen harvat sijoittajat kellottavat omaa perehtymistään osakemarkkinoihin, talousuutisten seurantaan tai muuhun sijoittamiseen liittyvän tiedon etsintään

Sinänsä on helppo ymmärtää, miksi juuri kukaan ei seuraa omaa paneutumistaan taloudellisin asioihin kello kädessä. Suurimmalle osalle sijoittajista talouteen liittyvät asiat ovat ainakin jollain tavalla omia mielenkiinnon kohteita, ja harvempi meistä haluaa kellottaa omiin mieltymyksiin liittyviä asioita. Sijoittamisenkin voi nähdä jonkinlaisena harrastuksena, joka vie kaiken ylimääräisen vapaa-ajan ja rahan. 

Sijoittamiseen käytettävä aika – omat kokemukseni

Itse lukeudun siihen koulukuntaan, joka ei seuraa oikeastaan lainkaan harrastuksiin menevää aikaa. Asiat pyörivät mielessä enemmän tai vähemmän jatkuvalla syötöllä, joten ajan mittaaminen olisi jo muutenkin äärimmäisen vaikeaa, jos sitä jostain syystä haluaisi lähteä tosissaan tekemään. 

Oman sijoitustaipaleeni alkuvaiheessa en juurikaan katsellut kelloa tai laskeskellut tunteja, kun aloin perehtyä uuteen harrastukseeni. Ihan jo ensimmäisten kuukausien aikana paloi hyvin nopeasti satoja työtunteja, kun opettelin alan loputonta termistöä tai tutustuin erilaisiin sijoituskohteisiin, eli toisin sanoen pörssiyhtiöihin. Myös sijoitusaiheisen kirjallisuuden ahmiminen kulutti aikaani merkittävästi.

Ensimmäisten vuosien aikana en edes miettinyt omaa ajankäyttöäni, saati yrittänyt optimoida sitä jollain tavalla, mutta vuonna 2018 tapahtui ensimmäinen käänne, joka pisti miettimään aikaa omana resurssina. Vuonna 2018 perustin ensimmäisen yritykseni ja minusta tuli yrittäjä, joskin aluksi sivutoiminen sellainen. 

Oman yrityksen perustaminen oli hyvä heräte sille, että mihin ihmeeseen käytänkään oman aikani, ja vastaavasti myös toiseen suuntaan, eli mitä minun tulisi tehdä rajallisella ajallani. Yrityksen myötä oli helppo kyseenalaistaa omat touhut, sillä vähän mutkia oikoen minulla olisi vaihtoehtoina joko jatkaa ”sijoitusharrastamista”, tai sitten pyrkiä tekemään rahaa oman yritykseni kautta. 

Hauskaa kyllä, loppujen lopuksi näillä kahdella vaihtoehdolla ei ole keskenään edes järin suurta eroavaisuutta keskenään. Oma yritykseni myy sijoitusaiheista sisällöntuotantoa, eli siirrolla oli mahdollisuus tehdä harrastuksesta itselleen ammatti. Jatkossa voisin tunnuslukujen sijasta keskittyä sijoittamiseen sellaisella kulmalla, että mistä aiheista voisi tehdä kiinnostavaa sisältöä internetiin. 

Sijoittamisen voi yksinkertaistaa – osakepoiminnoista rahastoihin

Jo ennen yritykseni perustamista olin suunnannut ajatuksiani osakepoiminnasta rahastojen maailmaan. Oma sijoitustaipaleenihan alkoi siinä mielessä nurinkurisesti, että siinä missä yleensä tuore sijoittaja aloittaa touhun rahastoista ja siirtyy sieltä poimimaan suoria osakkeita, minulla tämä prosessi meni päinvastoin. Aloitin osakepoiminnalla, josta myöhemmin siirryin yhä enemmän rahastoja kohti. 

Siinä kohti, kun sivutoimisen yrittäjän elämä tuli eteen, oli helppo suunnata omia katseitaan yhä enemmän jo tutuksi tulleisiin rahastoihin. Halusin minimoida sijoittamiseen käytettävän ajan, jotta minulle jää varmasti mahdollisimman paljon aikaa tehdä yritystoimintaa, eli käytännössä kirjoittaa. 

Osakepoimintoja ei kannata tehdä koskaan sokkona. Samoin yritysten omistaminen sen suuremmin seuraamatta niiden kehitystä voi olla tuoton kannalta huonoa. Jos yrityksen tulevaisuudessa tapahtuu yllättäviä käänteitä tai ne näyttävät muuten vain synkiltä, saattaa osakkeiden myyminen olla varteenotettava vaihtoehto. 

Rahastot tarjoavat siinä mielessä oivan sijoituskohteen astetta passiivisemmalle sijoittajalle, että rahastoja hoitaa aina joku muu. Rahastolla voi olla oma rahastonhoitaja, tai se seuraa esimerkiksi jotain indeksiä, jonka sisältöä niin ikään päivitellään säännöllisin väliajoin. 

Mitä etuja rahastosijoittamisella on?

Rahastosijoittamisella on monenlaisia etuja verrattuna suoraan osakepoimintaan. Kenties minulle se suurin ja merkittävin etu piilee siinä, että indeksirahastoihin uskaltaa heitellä euroja hyvin matalalla kynnyksellä, kunhan tietää rahaston olevan muuten ominaisuuksiltaan asiallinen. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi samoja indeksejä seuraavia rahastoja on olemassa lukuisia, jolloin niiden kulut tai käytännön yksityiskohdat voivat hieman erota toisistaan. 

Kun kynnys sijoittaa on matala, en ihan hirveästi mieti tai haudo sijoituspäätöksiäni. Keskimäärin kahdesti kuukaudessa kirjaudun sisään arvo-osuustililleni ostaakseni samoja tuttuja rahastoja. Tämä on hyvinkin yksinkertainen ja suoraviivainen sijoitusstrategia, jossa olen pyrkinyt minimoimaan strategian toteuttamiseen käytettävän ajan. 

Onhan rahastoilla toki muitakin etuja. Ne ovat yleensä kuluiltaan merkittävästi osakepoimintaa halvempia, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti parempaa tuottopotentiaalia. Lisäksi etenkin indeksirahastot tuppaavat hyvin usein pieksemään monen osakepoimijan tuoton, mikä tuo eteen vähän hassun tilanteen. Haluatko mieluummin käyttää paljon aikaa ja rahaa pienempään tuottoon, vai valita helpomman ja halvemman paremmalla tuotolla?

Viimeisenä huomionarvoisena etuna rahastoilla voi olla myös teknisiä etuja, kuten vaikkapa osinkojen uudelleensijoittaminen verovapaasti. Toki viime vuosina tämä etu on kaventunut huomattavasti, sillä vuoden 2020 alussa lanseerattu osakesäästötili mahdollistaa niin ikään osinkojen uudelleensijoittamisen ilman verokarhun karheaa kouraisua. 

Mihin nyt kukakin haluaa aikaansa käyttää

Artikkeli alkoi puheilla maailman rikkaimmista ihmisistä ja heidän ajankäytöstään, joten siihen on loogista myös lopettaa. 

Vaikka artikkelin alkupuolella puhuin autonkuljettajien, siivoajien ja ravintoloiden palveluiden käytöstä, siitäkin huolimatta monet saattavat itse ajaa autoa, laittaa ruokaa tai siivota. Jotkut nauttivat näiden asioiden kanssa puuhaamisesta, joten miksipä sitä työtä antamaan sitten muille?

Sama juttu piilee myös sijoittamisessa. Jos osakepoiminnasta nauttii ja se tuo iloa, niin ei siinä silloin käy suurta vahinkoa, vaikka touhu veisikin merkittävästi aikaa. Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, mihin oman aikansa haluaa käyttää. 

Rikhard Wacker

Rikhard Wacker

Rikhard Wacker on suositun Inssin Osingot -sijoitusblogin ylläpitäjä. Rikhard aloitti sijoittamisen vuonna 2012 ja on kirjoittanut sijoitusblogia vuodesta 2017 lähtien.

Tarjoukset