Sama pankki, eri maa = eri lainakustannukset ja korot

Pohjoismaista Ruotsista saa edullisinta lainaa

Lainoissa on tunnetusti eronsa, mutta tiesitkö, että sama laina voi olla eri hintainen riippuen siitä, missä maassa sen otat?

Vertailimme lainantarjoajien lainakustannuksia Pohjoismaissa. Nordea, Bank Norwegian, Santander ja Collector tarjoavat kulutusluottoa asiakkailleen Suomessa, Ruotsissa Norjassa ja Tanskassa, mutta lainan korko ja kustannukset vaihtelevat.

Lainan kustannuksia vertaillessa tuleekin olla tarkkana. Lainavertailussamme pääset vertailemaan eri lainantarjoajien tuotteita:

Lainan kokonaiskustannukset vaihtelevat

Vertailussamme selvitimme, miten lainojen kokonaiskustannukset vaihtelevat maittain ja lainoittain, kun lainaa otetaan 5 000 euroa 36 kuukauden laina-ajalla.

(1 € = 9,69 SEK = 9,02 NOK = 7,43 DKK)

Vaikka Pohjoismaissa on paljon samaa, ovat niiden markkinat keskenään hieman erilaiset. Tämä on osaltaan johtanut myös erilaisiin hinnoittelustrategioihin.

Seuraavassa käymme tarkemmin läpi, mistä ja miten samojen lainojen hinnat muodostuvat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

5 000 euron laina, 36 kk laina-aika

Vertailusta käy ilmi, että edullisinta lainaa tarjoaa Santander Ruotsissa. 5 000 euron laina maksaa alimmalla korolla kokonaisuudessaan 5 319 euroa. Ruotsissa korko riippuu asiakkaan luottoluokituksesta ja vaihtelee 3,95 – 12,95 prosentin välillä.

Suomessa Santanderin strategia on erilainen, ja niinpä se tarjoaa Suomessa 5 000 euron lainalle kiinteän marginaalikoron 12,7 %. Toisaalta Suomessa Santander tarjoaa edullisempaa korkoa suuremmalle lainasummalle (3,7 % yli 40 000 € lainaan).

Kalleinta lainaa tarjoaa Bank Norwegian Tanskassa, jossa korkeimmalla lainakorolla 5 000 euron lainan kokonaiskustannukset nousevat 7 315 euroon.

Bank Norwegian tarjoaa itse asiassa  vertailussa sekä halvinta että kalleinta lainaa Suomessa ja Tanskassa. Ruotsissa ja Norjassa Santander on vertailun edullisin ja Bank Norwegian kallein. Bank Norwegianin tulosten vaihtelevuus johtuu siitä, että se käyttää lainakoron määrittelyssä asiakasprofilointia. Tämä tarkoittaa sitä, että lainan korko voi vaihdella voimakkaasti sen mukaan, kuinka hyväksi asiakkaaksi pankki lainanhakijan sijoittaa.

Lue lisää riskihinnoittelusta: Oletko luotettava asiakas vai et?

Bank Norwegianin lainan marginaalikoron vaihteluväli onkin selvästi vertailun suurin. Esimerkiksi Tanskassa vertailuväli on jopa 4,99–24,35 % ja Suomessakin 4,99 % – 22,49 %.

Mielenkiintoista on, että kyseisen pankin korko on kotimaassaan Norjassa muita korkeampi: Alhaisin korko on 8,99 %, kun muissa Pohjoismaissa se voi olla peräti 4,99 %. Tähän voi vaikuttaa muun muassa Norjan todella korkea elintaso.

Suomen lainamarkkinoiden erikoisuuksiin kuuluvat erilaiset lisäkulut, minkä vuoksi  jotkut lainantarjoajat markkinoivat lainaa jopa ilman korkoa. Sen sijaan esimerkiksi Norjassa korko on usein ainoa lainakustannus. Muun muassa Nordea ja Santander eivät veloita lainkaan lainan avausmaksua tai tilinhoitomaksuja, jotka nostavat todellista vuosikorkoa usein huomattavasti.

Lue myös: Mitä tarkoittaa korkoa korolle?

Pohjoismaissa Nordea tarjoaa edullisinta joustoluottoa Suomessa 7,7 prosentin marginaalilla (hinnoittelu on perustason asiakkaalle).

Miten riskihinnoittelu toimii?

Kuten vertailustamme käy hyvin ilmi, osa markkinoilla toimivista lainanmyöntäjistä käyttää hinnoittelussaan ”asiakaskohtaista korkoa”. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei lainan korko ole kaikille asiakkaille sama, ja vertailussamme näin toimivien lainanmyöntäjien kohdalla on ilmoitettu koron osalta minimi ja maksimi.

Kun lainanmyöntäjä arvioi hakemusta ja tekee päätöksen vakuudettoman lainan (esim. kulutusluotto tai joustoluotto) myöntämisestä, on asiakkaan riskiprofiililla merkittävä vaikutus päätökseen.

Riskin arvioinnissa käytetään hyväksi niitä taustatietoja, joita lainanhakijalta kysytään. Taustamuuttujia ovat mm. vuositulot, työsuhteen tyyppi, asumismuoto ja asuntolainan määrä. Näiden kysymysten perusteella lainanmyöntäjä arvioi, miten suuri riski on, että lainaa ei makseta takaisin. Hinta siis määritellään asiakkaan riskitason mukaan. Muualla maailmassa lainan saamiseen saattavat vaikuttaa esimerkiksi Facebook-ystäväsi!

Riskiperusteisessa hinnoittelussa asiakas ei siis tiedä etukäteen, millä hinnalla laina tullaan myöntämään juuri hänelle. Markkinoinnissa käytettyä edullista korkoa ei välttämättä monikaan asiakas saa.

VertaaEnsin.fi:n toimitusjohtaja Lauri Timgren näkee lainanmyöntäjien riskihinnoittelussa parantamisen varaa:

“Pohjoismaiden kulutusluottomarkkinat ovat luonteeltaan hieman erilaisia: Muissa maissa riskiperusteinen hinnoittelu on lähes normi – perinteisiä pankkeja lukuun ottamatta. Perinteisten toimijoiden hinnoittelua tarkastellessa täytyy myös huomioida, että nämä myöntävät lainaa vain omille asiakkailleen, joista on käytössä paljon tietoa.”

“Riskiperusteisen hinnoittelun haaste kuluttajan kannalta on sen heikko läpinäkyvyys – hinnan saa tietoonsa vasta, kun lainaa hakee, ja korko voi olla hyvin toisenlainen kuin markkinoinnissa käytetty prosentti. Toivottavasti jatkossa tähän saadaan kuluttajaa helpottavaa sääntelyä.”