Pikavipeille kustannuskatto Ruotsissa

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat
Tags: , ,

PikavippilakiMiten pikavippejä säädellään eri Pohjoismaissa?

Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: Alle 2 000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50 % + viitekorko. Lain ensisijaisena tarkoituksena on ollut suojella kuluttajia estämällä lainantarjoajia asettamasta lainoilleen ylisuuria korkoja.

Lue lisää: Korkokatto ei aina toimi pikavipeissä

Lakia on kuitenkin käytännössä helppo kiertää. Monet lainantarjoajat myöntävät esimerkiksi yli 2 000 euron luottolimiittejä, joihin korkokatto ei päde. Kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa summan verran. Käytännössä pikavipit siis muuttuivat luottolimiiteiksi ja lakimuutoksella ei saatu aikaan haluttua vaikutusta, sillä yli 2 000 euron luottolimiiteissä korko voi olla mitä tahansa.

Suomi ei ole ainoa maa, joka on joutunut pohtimaan pikavippilainsäädäntöään. Selvitimmekin, miten muut Pohjoismaat ovat yrittäneet selättää ongelmaa!

Lue myös: Pikavippi voi houkutella, mutta lue ensin nämä vinkit!

Pohjoismaissa erilaisia käytäntöjä pikavippien suitsimisessa

Vertailimme eri Pohjoismaiden tapoja suitsia pikavippien korkeita korkoja. Vertailussa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Norja sekä Tanska.

SuomiRuotsiNorjaTanska
Ensimmäiset pikavipit markkinoille2005200620082008
Korko-/kustannuskattoKylläEi, tulossaEiEi
2013: Alle 2000 € lainat max. korko 50 % + viitekorko1.7.2018: Korko enintään 40 %, lainakustannukset enintään 100 % lainasummasta1.1.2017 alkaen: Pakollinen 48 tunnin mietintäaika hakemisen jälkeen ennen kuin vastaanottaa lainan, koskee kaikkia alle 3kk lainoja

Vertailustamme käy ilmi, että Norjassa ja Tanskassa pikavipeille ei ole asetettu lainkaan korkokattoa. Ruotsissa taas käsitellään parhaillaan lakialoitetta pikavippien korkokatosta sekä kustannuskatosta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018.

Mikä ero on korkokatolla ja kustannuskatolla?

Suomessa on siis käytössä korkokatto ja Ruotsissa kustannuskatto, mutta miten ne oikein eroavat toisistaan?

Eron voi selittää esimerkiksi näin:

Korkokatto: Luoton korko tai viivästyskorko ei saa ylittää 50 prosenttia (+ viitekorko).

Kustannuskatto: Luottosumman päälle tulevat kustannukset koko laina-ajalta (korko + muut kulut) eivät saa ylittää 100 prosenttia luoton summasta. Eli esimerkiksi 200 € lainasta saa periä maksimissaan 200 € korkoa ja kuluja.

Lue lisää: Huomioi aina lainan kokonaiskustannukset 

Käytännössä kustannuskatto olisi todennäköisesti kuluttajille selkeämpi kuin korkokatto. Tämä siksi, että koron lisäksi lainassa on usein muitakin kustannuksia, jotka voivat nousta yllättävän suuriksi. Muita kuluja ovat esimerkiksi laskutusmaksut sekä nostoprovisiot.

Vaikka todellinen vuosikorko ottaa huomioon myös muut kustannukset, se ei ole aina se selkein mittari.  Todellinen vuosikorko voi nousta helposti satoihin prosentteihin pienissä ja lyhytaikaisissa lainoissa.

Kokonaiskustannusten rajoittaminen saattaisi tepsiä myös nykyisiin lainkiertäjiin. Ruotsi on siis pessyt Suomen – jälleen kerran. Lainoissa keskittyminen kokonaiskustannuksiin on ensisijaisen tärkeää. Sen vuoksi me näytämme lainavertailusamme aina lainojen kokonaiskustannukset:

Tanskassa pikavipin ottamista tulee harkita kahdesti

Tanskassa tai Norjassa ei ole korko- tai kustannuskattoa. Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa pikavippiasiakkaille on asetettu pakollinen 48 tunnin mietintäaika. Kaksi vuorokautta hakemisen jälkeen kuluttajan tulee varmistaa lainahakemuksensa vielä uudemman kerran ennen kuin rahat saa tilille. Kuluttajille tarjotaan näin enemmän harkinta-aikaa ja mahdollisuus päätöksen peruuttamiseen.

Lue myös: Kuinka pikavippi perutaan? 

Sääntö koskee kuitenkin vain lainoja, joiden takaisinmaksuaika on alle 3 kk. Lakia on siis helppo kiertää myöntämällä lainaa pidemmällä maksuajalla, esimerkiksi Suomen malliin myöntämällä luottolimiittiä.

Suomen lakiin uusia muutoksia?

Suomessa on puhuttu viime vuosina paljon pikavipeistä ja niiden ongelmista. Vuoden 2013 lain jatkuva kiertäminen onkin herättänyt päättäjät uusiin toimiin. Esimerkiksi kuluttaja-asiamies teki viime syksynä oikeusministeriölle lakialoitteen korkokattosääntelyn kiireellisestä laajentamisesta kaikkiin kuluttajaluottoihin. Lisätietoa asiasta saadaan luultavasti piakkoin.

Lähteet:

Regeringen, Regeringen 2, Finansforbundet, KKV