Perintövero – Miten perintöveroa maksetaan Suomessa?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Oma Talous
Tags: , ,

Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava valtiolle perintöveroa, mutta alle 20 000 euron perinnöstä perintöveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa.

Perintönä tai testamentin perusteella tulleesta omaisuudesta täytyy maksaa veroa. Perintöverotus toimitetaan perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun perukirjan sekä mahdollisesta perinnönjaosta laaditun jakokirjan perusteella verohallinnon toimesta. Kopio perukirjasta sekä sen liitteistä toimitetaan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perukirja on siis kuolinpesän veroilmoitus, jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot. Perillisiä verotetaan, vaikkei perinnönjakoa olisikaan tehty. Kuolinpesä on jaettava aina, jos yksikin kuolinpesän osakas sitä vaatii. Jos perinnönjakoa ei vielä ole suoritettu, Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun perukirjan perusteella. Verohallinnolle voi tehdä perintöveropäätöksestä oikaisuvaatimuksen heti, jos katsot, että perintöveropäätöksessä on virhe – olipa perinnönjako sitten suoritettu tai ei. 

Yksi tärkeimmistä syistä testamentin tekoon on nimenomaan perintövero. Testamentin huolellinen suunnittelu ja laatiminen hyvissä ajoin säästää yleensä ankarimmilta olemassa olevilta perintöveroilta. Perintövero on enimmäkseen progressiivinen, ja tästä syystä perinnön ajallinen hajauttaminen sekä perinnöntekijän elinaikanaan tekemät pienet lahjoitukset säästävät perintöveroeuroja.

Perintö- ja lahjavero, sekä eri perintöveroluokat 

Suomen lakiin kuuluva perintökaari määrittelee, kenelle vainajan omaisuus kuuluu. Perintöveroprosenttiin vaikuttavat paitsi perillisen ja perittävän välinen sukulaisuussuhde myös perittävän omaisuuden määrä sekä onko kyseessä omistus- vai hallintaoikeus.

Ennakkoperintönä saadusta lahjasta tulee maksaa lahjaveroa. Myös lahjavero määräytyy paitsi lahjan arvon myös veroluokan eli lahjanantajan ja lahjansaajan välisen sukulaisuussuhteen mukaan. Testamentilla voi vaikuttaa perittävästä omaisuudesta menevän perintöveron määrään. Jokaisen perillisen perintövero määräytyy yksilöllisesti eli kukin maksaa itse veron omasta perintöosastaan.

Perintöveroluokkia on kaksi. Ensimmäiseen eli kevyemmin verotettavaan perintöveroluokkaan kuuluvat vainajan aviopuoliso, vanhemmat, isovanhemmat, isoisovanhemmat, lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Perintövero rintaperillisellä on siis pienin mahdollinen. Tähän perintöveroluokkaan kuuluu myös vainajan avopuoliso, jonka kanssa hän on elänyt yhteistaloudessa tai jonka kanssa hänellä on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi sekä vainajan kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren mukainen avustus. Myös vainajan aviopuolison lapset, lapsenlapset sekä lapsenlapsenlapset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan.

Toiseen veroluokkaan perintöverotuksessa kuuluvat kaikki muut eli esimerkiksi vainajan sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset sekä yleensä myös avopuoliso.

Avopuoliso perii vain, jos perittävä on tehnyt sellaisen testamentin, jossa avopuoliso on mukana. Myös kihlakumppani perii vain siinä tapauksessa, että hänet on sisällytetty testamenttiin. 

Miten ja milloin perintövero tulee maksaa?

Verohallinto lähettää tiedon perintöveron määrästä ja maksupäivästä sen jälkeen, kun verottaja on perukirjan perusteella tehnyt päätöksen verotuksesta. Maksueriä on yleensä kaksi. Ensimmäinen maksujen eräpäivistä on noin kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä, toinen kaksi kuukautta ensimmäisen maksuerän jälkeen.

Jos maksu myöhästyy, Verohallinto lähettää enintään kolme maksukehotusta, minkä jälkeen maksamaton perintövero siirtyy ulosottoon. Jo perittyä omaisuutta joudutaan myymään perintöveron maksamiseksi, voi veron maksamiseen hakea lykkäystä. Lykkäystä voi hakea myös työttömyyden, sairauden tai elatusvelvollisuuden takia.

Perintöveron maksaminen lainalla

Joskus perilliset saattavat joutua ottamaan lainaa maksaakseen perintöveron. Peritönä voi olla esimerkiksi asunto, johon perittävän leskellä on lain mukainen asumissuoja. Tällöin perillisten velvollisuutena on maksaa ensin perintövero pois, vaikka perintö ei ole heti käytettävissä. Tällöin ainoa vaihtoehto saattaa olla laina, eli yleensä kulutusluotto, etenkin jos perittävä ei ole jättänyt muuta perintöä, jolla vero voitaisiin maksaa.

Perintövero ulkomailta

Perintövero maksetaan yleensä myös ulkomailta saadusta perinnöstä. Tällöin perintöveron määrään vaikuttaa se, missä valtiossa perinnönjättäjä ja toisaalta perinnön- tai testamentinsaaja asuivat kuolinhetkellä. Perinnönjättäjän ja -saajan kansalaisuuksilla ei ole vaikutusta asiaan. Eri maiden kanssa solmitut verosopimukset voivat kuitenkin tuoda tilanteeseen poikkeuksen.

Suomella on perintöverotusta koskeva verosopimus Alankomaiden, Islannin, Ranskan, Sveitsin, Tanskan sekä Yhdysvaltojen kanssa.

Jos perinnönjättäjä on kuollessaan asunut Suomessa, perinnönsaajan tulee maksaa perintöveroa kaikesta perimästään omaisuudesta. Veroa on maksettava myös ulkomailla olevasta omaisuudesta.

Voiko perintöveron maksamiselta välttyä?

On hyvä ottaa huomioon, etteivät yleishyödylliset yhdistykset aina maksa veroa. Jos tällaiselle yhdistykselle on myönnetty verovapaus, se koskee myös testamentilla saatua omaisuutta, jolloin yhdistys saa testamentatun omaisuuden täysin verovapaasti.

Myös perinnöstä luopumalla voi välttää veroja: verottaja ei määrää luopujalle lainkaan perintövaroja, jos luopuminen on suoritettu oikealla tavalla. Perinnöstä luopuja ei saa asettaa luopumiselleen ehtoja tai määrätä, kuka hänen osuutensa perinnöstä saa. Luopujan osuus perinnöstä siirtyy sille, joka olisi ollut perillisen asemassa silloin, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos perinnönjättäjä kuitenkin on tehnyt testamentin, on oltava tarkka siitä, kuka luopujan osuuden saa. Jos perinnöstä luopuja määrää, kuka perinnön saa, hän joutuu maksamaan perintöveron. Tilanne on sama myös siinä tapauksessa, jos luopuja luopuu vain osasta perintöä. 

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen vastaa VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnista. Nita on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin ja on kiinnostunut rahoitusalan trendeistä, sekä taloudenhallinnasta.

Hvad tænker du?

Your email address will not be published. Required fields are marked *