
Opintolainahyvitys on Kelan korkeakoulututkinnon opiskelijoille maksama etuus, joka otettiin käyttöön syksyllä 2014. Se toimii porkkanana, jonka tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita valmistumaan määräajassa. Mikäli opiskelija ottaa tietyn määrän lainaa ja suorittaa tutkinnon riittävän nopeasti, Kela hyvittää osan nostetusta lainasta.
Opintolainahyvitystä maksettiin viimeisimpänä vuosina 2015-2021 yli 226 miljoonaa euroa. Valtaosa hyvityksistä maksetaan ammattikorkeakoulusta valmistuneille, joiden opintojen tavoiteaika on yleensä 3,5 vuotta. Vastaavasti joko alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista hyvityksen sai esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä alle 2 000 henkilöä.
Tässä artikkelissa kerromme, miten voit hakea opintolainahyvitystä, sekä milloin ja kuinka paljon sitä maksetaan eri korkeakoulututkintoja suorittaneille.
Kenelle opintolainahyvitys kuuluu?
Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluissa tutkintonsa suorittavia opiskelijoita. Ehtona on, että tutkinto suoritetaan määritetyssä tavoiteajassa ja opiskelija ottaa valtion takaamaa opintolainaa yli 2 500 euroa. Hyvitykseen ovat oikeutettuja sekä alemman (kandidaatti), että ylemmän (maisteri) korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat.
Määräajat vaihtelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla. Yliopistossa määräaika on tutkinnon tavoiteaika + enintään yksi vuosi, kun taas ammattikorkeakoulussa se on tavoiteaika + enintään 0,5 lukuvuotta. Tietyissä tapauksissa opintolainahyvitys voidaan maksaa, vaikka määräaika ylittyisi. Hyväksyttäviä syitä määräajan pidennykselle ovat mm. varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen sekä oma sairaus, jos on samalla saatu sairauspäivärahaa, kuntoutustukea, eläkettä tai korvausta.
Hyvitys maksetaan vain ensimmäisestä tutkinnosta, jonka opiskelija suorittaa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus päättää itse, hakeeko hän hyvitystä alemman vai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Päätös opintolainahyvityksestä annetaan yleensä automaattisesti sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu.
Miten opintolainahyvitystä haetaan?
Opintolainahyvitystä ei useimmiten tarvitse hakea erikseen. Kela antaa päätöksen hyvityksestä automaattisesti, mikäli opintolainaa on haettu. Jos suoritat tutkinnon yliopistossa, voit päättää haetko hyvitystä alemman vai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiselle.
Yliopistossa opiskelevien kannattaa hakea opintolainahyvitystä, mikäli aikeissa ei ole opiskella maisteriksi tai siitä on epävarmuutta. Hyvitystä kannattaa hakea myös silloin, jos maisteriksi ei ehdi valmistua määräajassa esimerkiksi opinnoista pidetyn tauon vuoksi.
Yliopisto-opiskelijoiden ei kannata hakea lainahyvitystä, jos ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan määräajassa ja myös sen aikana nostetaan opintolainaa. Hyvitys on suurempi, jos se jätetään vasta ylempään tutkintoon.
Opintolainahyvitystä on haettava erikseen, jos suoritat korkeakoulututkinnon ulkomailla. Tästä tulee ilmoittaa Kelaan kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Kaikki hyvitykset voidaan hakea sähköisesti Kelan asiointipalvelussa.
Hyväksyttävät pidennykset määräaikaan
Opintolainahyvitys voidaan tietyissä tapauksissa myöntää myös opiskelijalle, joka ei ole valmistunut määräajan puitteissa. Tällöin opintojen viivästymiselle täytyy kuitenkin olla hyväksyttävä syy. Seuraavat syyt voivat oikeuttaa määräajan pidennykseen:
- Varusmies-, siviili- tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus
- Sairaus, jonka aikana on maksettu sairauspäivärahaa tai muuta vastaavaa etuutta
- Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa
- Tutkinnon suorittaminen ulkomaisessa korkeakoulussa, jonka lukukausien alkamis- ja päättymisajat eivät vastaa suomalaisia
Määräaikaa voidaan pidentää myös silloin, jos pakollisia opintoja on jäänyt suorittamatta koronaepidemian seurauksena. Tällöin Kelalle tulee lähettää vapaamuotoinen selvitys siitä, millä tavoin koronaepidemia on vaikuttanut opintojen suorittamiseen.
Kuinka paljon opintolainahyvitys on ja milloin se maksetaan?
Opintolainahyvityksen määrä on 40 % opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osuudesta. Ehtona hyvityksen saamiselle on siis luonnollisesti, että opintolainaa on nostettu yli 2 500 euroa. Kelan opintolainahyvitys voidaan maksaa ainoastaan valtion takaamista opintolainoista.
Opintolainahyvitykselle on enimmäismäärä, joka määräytyy sen perusteella, kuinka monta opintopistettä tutkinnon laajuus on. Hyvitystä voidaan maksaa enintään seuraavasti:
Alempi + ylempi korkeakoulututkinto tai pelkkä ylempi korkeakoulututkinto (suomalaisessa yliopistossa)
Tutkinnon laajuus (opintopisteet) | Opintolainahyvityksen maksimimäärä |
300 | 6200 € |
330 | 7000 € |
360 | 7640 € |
Ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto (Suomessa suoritettu)
Tutkinnon laajuus (opintopisteet) | Opintolainahyvityksen maksimimäärä |
180 | 3320 € |
210 | 4120 € |
240 | 4760 € |
270 | 5560 € |
Enimmäismäärä lasketaan huomioimalla jokaista lukuvuotta kohden yhdeksän kuukauden laina, ja yhtä lukukautta kohden viiden kuukauden laina. Näin hyvityksessä huomioitavan lainan määrä on suomalaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa 400 € /kk. Ulkomaisessa korkeakoulussa opintonsa suorittaneiden lainamäärästä huomioidaan enintään 700 €/kk.
Opintolainahyvitys maksetaan tyypillisesti suoraan pankille, jolloin Kela siis lyhentää lainaa tutkinnon suorittaneen puolesta hyvityksen verran. Jos hakija on maksanut pois kaikki opintolainansa eikä opintolainaa ole Kelan perinnässä, opintolainahyvitys maksetaan suoraan hakijalle.
On hyvä huomioida, että opintolainan maksaminen takaisin opintojen aikana pienentää hyvityksen määrää. Opintolainaa ei kannata maksaa takaisin ennen sen lukukauden päättymistä, jonka aikana on valmistunut.
Lähteet: Kelan tilastot