Omistusasunto vai vuokra-asunto? Näissä kaupungeissa asut halvemmin vuokralla

Valinta asunnon ostamisen ja vuokraamisen välillä on yksi kotitalouksien suurimmista taloudellisista päätöksistä. Yleisesti Suomessa on totuttu ajattelemaan, että omistusasunnon hankkiminen on lähes poikkeuksetta kannattavaa – kerryttäähän asunto lopulta omistajansa varallisuutta. Asuntolainan lyhentäminen voi kuitenkin tehdä huomattavasti vuokranmaksua suuremman loven kuukausibudjettiin, jolloin rahaa jää vähemmän niin elämiseen, säästöön kuin muihin sijoituksiin. 

Missä kaupungeissa vuokra-asuminen tuo eniten säästöä kuukausitasolla? Entä missä asuntolainan lyhennys on kannattavampaa? Selvitimme Tilastokeskuksen aineistojen perusteella kaupungit, joissa asumismuodon valinta vaikuttaa eniten kuukausittaisiin asumiskustannuksiin.

Helsingissä vuokra-asuminen voi säästää satoja euroja kuukaudessa

Niin Suomen kalleimmat vuokrat kuin asuntojen ostohinnat lankeavat helsinkiläisten maksettaviksi. Tilastokeskuksen vuokratilastoista selviää, että kaksioiden keskimääräinen neliövuokra oli koko Helsingissä vuonna 2020 17,87 euroa. Näin ollen 50 neliön kaksion keskimääräiseksi kuukausivuokraksi saadaan 916,50 euroa. 

Jo vuokra-asunnon kustannukset ovat siis korkealla, mutta lompakkoaan saa raottaa vieläkin enemmän omistusasunnon kustannuksista selvitäkseen. Samaisen 50-neliöisen kaksion kohdalla asuntolainan lyhennys ja yhtiövastike kustantavat arviolta 1 236,67 euroa kuukaudessa. Hintaeroa vuokralla asumisen ja asuntolainan lyhentämisen välille jää siis Helsingissä 343,17 euroa kuukaudessa vuokralla asumisen hyväksi. 

Edeltävissä laskelmissa on huomioitu koko Helsingin keskiarvo, mutta aluekohtaiset hintaerot ovat tätäkin suurempia. Kalleimmalla Helsinki 1 -alueella, joka kattaa esimerkiksi Punavuoren, Eiran ja Kruununhaan, 50 neliön kaksion vuokraksi saadaan peräti 1 071 euroa kuukaudessa. 

Omistusasunnossa asuminen maksaa Helsingin keskustassa vielä huomattavasti tätäkin enemmän, sillä lainanlyhennyksen ja hoitovastikkeen yhteissummaksi tulee Helsinki 1 -alueella 1 848,13 euroa. Näin ollen vuokralla asuminen säästää kantakaupungissa peräti 777,13 euroa kuukaudessa. 

Taulukon 50 neliön esimerkkikaksion vuokra on laskettu keskimääräisen aluekohtaisen neliövuokran perusteella. Omistusasunnon hinta perustuu vuonna 2020 myytyjen kerrostalotalokaksioiden keskimääräiseen neliöhintaan. Kuukausittaisten kustannusten arviointiin on käytetty oletuksena 20 vuoden laina-aikaa ja koko ostohinnan kattamista lainarahalla. Yhtiövastikkeeksi on arvioitu 225 euroa. Arvio perustuu vuoden 2018 keskimääräiseen 4,51 euron neliökohtaiseen vastikkeeseen.

Valtavat hintaerot kaupunginosien välillä

Helsingissä voi päästä kiinni omistusasuntoon jopa yllättävän pienellä budjetilla, kunhan asunnon valitsee oikealta alueelta. Kaupungin sisäiset hintaerot ovat valtavia: keskustassa 50 neliön kaksio kustantaa keskimäärin lähes 390 000 euroa, kun taas Helsinki 4 -alueella vastaavan kokoisen asunnon voi hankkia noin 156 000 eurolla. 

Kuukausitasolla lainanlyhennyksiin ja vastikkeeseen voi kulua Helsingin edullisimmilla alueilla lähes tuhat euroa vähemmän kuin kantakaupungissa. Vuokrien hinnoissa erot eivät ole yhtä suuria, sillä keskustan vuokrat ovat noin 300 euroa reuna-alueita korkeammat. Vuokralla asuminen voi siis mahdollista asumisen alueilla, joilla asuntojen myyntihinnat ovat keskituloisen saavuttamattomissa.  

Monelle omistusasunto Helsingissä onkin realistinen vaihtoehto vain silloin, jos sijainnista on valmis joustamaan ja hankkimaan asunnon esimerkiksi Puistolasta, Myllypurosta tai Kontulasta. Pääkaupunkiseudulla vastaavan hintaluokan asuntoja löytyy myös Vantaalta sekä Espoon vähemmän keskeisiltä postinumeroalueilta.

Omistusasuminen halvempaa Vantaalla

Pääkaupunkiseudun kunnista omistusasuminen on vuokralla asumista edullisempaa ainoastaan Vantaalla, ja sielläkin vain keskeisimpien alueiden ulkopuolella. Vantaa 2 -alueella esimerkkiasunnon kuukausivuokra on 778,50 euroa ja omistusasunnon kustannukset 740,21 euroa, jolloin eroa kertyy omistusasunnon hyväksi 38,29 euroa kuukaudessa. Mikäli pääkaupunkiseudulla siis haluaa asua omassa asunnossa, on se kuukausittaisten asumiskustannusten näkökulmasta kannattavinta Vantaalla. 

Vantaan keskeisimmillä postinumeroalueilla vuokralla asuminen on muun pääkaupunkiseudun tapaan omistusasunnossa asumista halvempaa. Ero ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin esimerkiksi Espoossa, sillä Vantaan paraatipaikoilla asuminen on noin 170 euroa edullisempaa vuokraajalle, kun taas Espoossa ja Kauniaisissa ero on alueesta riippuen jopa 360 euroa kuukaudessa.

Vuokralla asuminen edullisempaa myös Tampereella, Turussa ja Vaasassa

Kuukausittaisten asumismenojen osalta vaaka kallistuu vuokralla asumisen puolelle myös useassa pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa kaupungissa. Tampereen ja Turun keskusta-alueilla omistusasunnon kuluja joutuu maksamaan noin 230 euroa vuokraa enemmän kuukaudessa. Samoin esimerkiksi Porvoossa, Vaasassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Kuopion keskustassa vuokralla asuminen tulee kuukausitasolla omistusasumista halvemmaksi. 

Monin paikoin hintaerot ovat kuitenkin hyvin pieniä, sillä asuntolainan lyhennyksen ja hoitovastikkeen summa nousee monesti vain muutaman kympin kuukausivuokraa korkeammalle. Näissä tapauksissa omistusasuminen voikin lopulta olla kannattavampaa, sillä alle viidenkympin kuukausittainen lisäkulu on pientä verrattuna siihen, että asunto kerryttää lopulta omaa varallisuutta.

Omistusasuminen on suhteellisesti edullisinta Kotkassa ja Jyväskylän reuna-alueilla

Edullisimmillaan omistusasunnon kuukausittaiset kustannukset voivat olla yli sata euroa vuokraa edullisempia. Selvin euromääräinen ero omistusasumisen eduksi nähdään Jyväskylä 2 -alueella, jossa 50 neliön esimerkkikaksiossa voi asua lainaa lyhentämällä peräti 144,42 € halvemmalla asunnon vuokraamiseen verrattuna. Omistusasuminen tulee kuukausitasolla yli 100 euroa edullisemmaksi myös Kotkassa, Kajaanissa Riihimäellä sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Lappeenrannan keskusta-alueiden ulkopuolella. 

Jos näissä kaupungeissa siis aikoo asua pidemmän aikaa, on asunnon ostaminen selvästi vuokraamista kannattavampaa. Sijoitusmielessä asunnot eivät kuitenkaan välttämättä ole niin houkuttelevia vaihtoehtoja kuin tilastot antaisivat olettaa, sillä edullisimmat asunnot sijaitsevat usein alueilla, joilla vuokralaisen löytäminen sijoitusasuntoon voi osoittautua hankalaksi.

Seuraavasta taulukosta voit tarkistaa kaikkien suurten kaupunkien keskimääräiset vuokra- ja lainanlyhennyskustannukset 50 neliön esimerkkikaksiolle. Artikkelin lopusta löytyy myös taulukko, jossa samat tiedot on eritelty alue- ja maakuntatasolla.

Taulukko 4 – vuokra- ja omistusasumisen kannattavuus kaupungeittain

Kuukausikulut eivät kerro kaikkea

Vaikka omistusasumisen ja vuokra-asumisen kuukausittaiset kustannukset voivat vaihdella huomattavasti, ei lopullista päätöstä asunnon hankinnasta kannata perustaa pelkkiin kuukausittaisiin asumismenoihin. Moni muukin asia vaikuttaa siihen, kumpi asumismuoto loppujen lopuksi kannattaa. 

Omistusasunto kerryttää nimensä mukaisesti omistajansa varallisuutta. Kun asuntolaina on saatu kuitattua, on asunto kokonaisuudessaan ostajan hallussa, eikä asumisesta enää kerry kuluja vastikkeen ja mahdollisten remonttien lisäksi. Vuokralainen saa sen sijaan maksaa vuokraa kuukaudesta toiseen, eikä käteen lopulta jää lainkaan konkreettista omaisuutta. 

Toisaalta myös asunnon ostamisessa on riskinsä, sillä sijoitus ei välttämättä säilytä arvoaan pitkällä aikavälillä. Valitettavasti juuri ne alueet, joilla omistusasunnon hankinta onnistuu halvimmalla, ovat useimmiten myös sellaisia, joilla asuntojen hintakehitys on miinusmerkkistä. Jos asunnon arvo laskee huomattavasti, ei sen myyminen onnistu myöhemmässä vaiheessa ainakaan ostohintaa korkeammalla summalla. 

Vastaavasti asunto pitää todennäköisimmin arvonsa tai jopa kasvattaa arvoaan suhteellisesti kalliimmilla alueilla. Mikäli budjetti siis venyy kattamaan asuntolainan lyhennykset pääkaupunkiseudulla tai esimerkiksi Turun tai Tampereen keskustassa, ei asunnon arvon heikkenemisestä tarvitse juuri huolehtia. 

Taulukko 5 – Asumiskustannusten erot alueittain ja maakunnittain

Analyysin sisältö

Analyysissä on hyödynnetty Tilastokeskuksen aineistoja suomalaisten kaupunkien keskineliövuokrista ja myytyjen asuntojen neliöhinnoista vuonna 2020. Vuokratilastossa ovat mukana sekä vapaarahoitteiset että ARA-vuokra-asunnot ja myytyjen asuntojen kohdalla mukaan on laskettu sekä rivi- että kerrostaloasunnot. Kaupungit on jaettu aineistossa osiin postinumeroalueittain. Helsingin osa-alueet voi tarkistaa täältä ja muiden kaupunkien aluejaot täältä.