Vieraskynä: Sijoittamiseni alkoi vitsistä – mutta myöhemmin se vei mennessään

| | Aihe: Vieraskynä ja haastattelut
Sijoittamisen aloittaminen

Allekirjoittaneen sijoitustaival täyttää ensi vuonna 10 vuotta. Siitähän voidaan aina väitellä aamunkoittoon saakka, onko kymmenen vuoden mittainen kokemus osakemarkkinalla sitten paljon vai vähän. Minun mielestäni se on ihan hyvä mitta kaverille, joka ei ole ehtinyt juhlia edes omia kolmekymppisiään.

Oma sijoittamiseni alkoi vuonna 2012 ja päätös sen aloittamisesta kypsyi jo kevään aikana. Tarinani on siinä mielessä melko poikkeuksellinen, että päätös sijoittamisen aloittamisesta lähti liikkeelle eräänlaisesta vitsistä. 

Olin valmistumassa ylioppilaaksi kesän 2012 alussa, ja perheessäni mietittiin ankarasti lahjatoiveita tuoreelle ylioppilaalle. Itse juhlakalun toiveita kyllä kuunneltiin, mutta lahjalle oli asetettu yksi ehto: rahaa ei saisi toivoa, vaan lahjan tulisi olla jotain konkreettista, jonka olisi hyvä auttaa nuoren miehen itsenäistymistä ja kotoa pois muuttamista.

Sopisivatko osakkeet lahjaksi ylioppilaalle?

En muista tarkalleen mistä tämä ajatus juolahti mieleeni, mutta jostain keksin ehdottaa osakkeita ylioppilaslahjaksi. Tuohon aikaan minulla ei ollut pienintäkään kontaktipintaa sijoittamiseen, en tuntenut ketään yksityissijoittajaksi julistautunutta henkilöä, saati että olisin ymmärtänyt miten homma käytännössä toimisi. 

Epävirallisena taka-ajatuksena minulla luonnollisesti oli se, että osakkeista on helppo nostaa rahat ulos ja vaihtaa se johonkin mielekkääseen, joka tarkoitti 19-vuotiaalle yleensä joko ravintola-antimia miehelle itselleen tai bensiiniä ensiauton tankkiin. Kotona tuolloin vielä asuvana sitä ei osannut edes arvostaa esimerkiksi paistinpannuja tai astiastoja lahjaideana. 

Tämä puoliksi vitsillä heitetty idea meni kuitenkin kotopuolessa läpi, joten ongelma oli sitä myötä ratkaistu. Sen lisäksi että minusta tuli ylioppilas, lähes samoilla vauhdeilla minusta leivottiin myös yksityissijoittaja. Minulle luotiin arvo-osuustili ja sinne ostettiin ensimmäiset osakkeet. 

Ensimmäiset osakeostot – ja lähtö maailmalle

Vanhempieni antaman lahjan lisäksi kaivoin pottiin hieman muilta sukulaisilta tulleita lahjarahoja, sekä omia säästöjäni. Lopputulemana pöydällä oli 1200 euroa, joilla aloitin sijoittamisen. Potti jaettiin kahtia ja sillä haettiin kahta salkkuun sopivaa yhtiötä. 

Koska aiempaa kokemusta sijoittamisesta ei ollut, kuuntelin käytännössä muiden neuvoja. Sitä kautta salkkuuni päätyi kaksi lähes kaikille suomalaisille tuttua yhtiötä, UPM:ää ja Metsoa. Kaksi sijoitusta noin 600 euron panostuksella olivat ensimmäinen kontaktini sijoitusmaailmaan. 

Varsinainen innostuminen aiheesta sai kuitenkin odottaa vielä tovin itseään. Heinäkuussa 2012 lähdin suorittamaan varusmiespalvelustani ja 180 aamun kunniakkaan palveluksen jälkeen suuntasin heti jatko-opintoihin uudelle paikkakunnalle, jonka myötä tuli kokeiltua myös kotoa poismuuttamisen ihanuus sekä opiskelijaelämän alku.

Ensimmäinen puolivuotinen opiskeluissa meni nopeasti. Päivät pitivät lähinnä sisällään totuttautumista omillaan asumiseen, AMK-opintoihin ja tulevan kesän harjoittelupaikkojen metsästykseen. Kaikki nämä onnistuivat hyvin ja koko kesän mittainen palkallinen harkkapaikka tarttui takataskuun, jossa taas seuraava kesä luikahti kuin silmissä. 

Vuoden päästä katsaus salkkuun 

Vaikka juuri mainitut tarinat intistä tai jatko-opinnoista saattoivat tuntua allekirjoittaneen irrelevantilta nostalgiamatkalta, on niillä itse asiassa suuri merkitys myös sijoitusinnon alkamiseen liittyvässä tarinassa. 

Ensimmäinen vuosi yksityissijoittajana meni minulta rehellisesti sanoen ”ohi”. Salkku oli olemassa, mutta vuoden aikana taisin kirjautua arvo-osuustililleni kerran tai kaksi. Muuten en seurannut pörssin liikehdintää käytännössä lainkaan. Vuoteen mahtui kaikenlaisia muutoksia arjessa, joten sijoitukseni ”unohtui”. 

Kun kesän työharjoittelut alkoivat kääntyä ehtoon puolelle ja palkallinen harjoittelu oli jättänyt pankkitilille kivasti säästöjä, oli hyvä aika istahtaa kunnolla alas ja tutkia mitä niille omille sijoituksille mahtoi oikein kuulua. Arvo-osuustilille kirjautuessa vastaan tuli miellyttävä yllätys. 

Molemmat osakkeet olivat poikineet vuoden aikana osinkoja, ja lisäksi osakkeiden arvo oli siitä huolimatta noussut ostohetkeen verrattuna. Vastassani oli käytännössä ”tuplatuottoa”, mikä loi tietysti puitteet ylimääräiselle kiinnostukselle. 

Kiinnostus sijoittamista kohtaan syvenee

Sen lisäksi, että tililläni poltteli kesätyötienestit, myös muut tekijät alkoivat puoltaa sijoittamiseen perehtymistä. Kesän jälkeen oli aika palata opiskelemaan, eikä tässä vaiheessa toisen vuoden opiskelijana omilleen muutto tai opintojen alkaminen tuntunut enää niin eksoottiselta, joten aikaa ja energiaa jäi muuhunkin harrasteluun. 

Sijoittaminen ja opiskelijaelämä oli itse asiassa melko helppo yhdistelmä. Oppilaitokseni kirjastolla oli hyvinkin laaja valikoima, josta löytyi monia tuoretta ja innokasta sijoittajaa kiinnostavia julkaisuja. Lehtisalista valintani kohdistui usein Arvopaperiin, Talouselämään tai Kauppalehteen, yleensä juuri tuossa järjestyksessä. 

Myös kirjahyllyjen puolelta löytyi aloittelijalle sopivaa kirjallisuutta. Mieleeni on jäänyt erityisesti kaksi opusta, joita suosittelen yhä tänäkin päivänä kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille lähtötasosta riippumatta: Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ja Burton G. Malkielin Sattuman kauppaa Wall Streetillä.

Miten sijoituspäätöksiä tehtiin alkuaikoina?

Omasta mielestäni sijoittamista ei voi oppia ilman sijoitusten tekemistä oikealla rahalla. Erilaiset leikkirahalla toimivat mallisalkut voivat toimia tiettyyn pisteeseen, mutta on ihan eri juttu sijoittaa oikeaa rahaa, kuin leikkiä ilman panosta mallisalkuilla. 

Sitä mukaa kun ymmärrystä tarttui lukemalla päähän, oli hyvä tehdä aina jokunen uusi osakepoiminta. Alkuvaiheessa salkkuun päätyi yleensä kahdella kriteerillä: piti olla tuttu ja ymmärrettävä kotimainen firma, sekä maksaa osinkoa. 

Vaikka enää en tee sijoituspäätöksiäni samoilla kriteereillä, olivat nuo mielestäni ihan asialliset lähtökohdat aloittelijalle poimia yhtiöitä salkkuun. Kun ostaa tuttuja yrityksiä, joiden liiketoiminnan ymmärtää, tulee sijoittaneeksi sellaiseen bisnekseen, jonka kykenee ymmärtämään. Lisäksi osinkohistoriaa tutkimalla voi seuloa vaihtoehdoista ”toivotaan toivotaan”-tyyppiset osakkeet, sillä harva yritys pystyy maksamaan vuodesta toiseen osinkoja, jos yhtiön talous on aivan kuralla. 

10 vuotta pian täynnä – mitä opittu?

Kuten jo edellisessä kappaleessa kerroin, sijoitusstrategiani ja kiinnostuksen kohteeni sijoitusmaailmassa on ehtinyt muuttua tänä aikana monen monta kertaa. Tämä on ihan luonnollista, sillä vuosien varrella taidot ovat kehittyneet, kokemukset karttuneet ja myöskin elämäntilanteet eläneet. Enpä usko kenenkään sijoittajan vetävän alusta loppuun tismalleen samalla strategialla, vaan se elää monestakin syystä matkan varrella. 

Myös oppia kartutetaan yhä siinä missä alkuaikoinakin. Sijoittaminen on muuttunut näiden vuosien varrella merkittävästi, ja siitä on tullut aina vain yleisempää. Aloittaessani perehtymistä syksyllä 2013 esimerkiksi suomenkielisiä sijoitusfoorumeita ei ollut olemassa juuri lainkaan, kun taas nyt niitä on tarjolla vaikka kuinka monta kukin vähän omiin juttuihinsa keskittyneenä. 

Myös erilaisia sijoitusvaikuttajia on esillä monin verroin enemmän. Tuohon aikaan kaikki tuntemani piensijoittajat lymyilivät internetissä jonkinlaisen nimimerkin taakse kääriytyneenä ja siitäkin huolimatta vain harvat uskalsivat puhua omista salkuistaan kovin avoimesti.

Jälkikäteen on hauskaa ajatella sitä, miten pieni ja osittain jopa vitsiksi tarkoitettu idea on poikinut sijoituskipinän, joka on kytenyt tähän päivään asti ja roihahtanut siinä välillä isoksi liekiksi. Lisäksi jos ylioppilaslahjani yksi tavoite oli auttaa nuorta miestä itsenäistymään, niin tämäkin tavoite tuli lopulta lunastettua täysin. Ehkä jopa korkoa korolle kera. 

Sijoittaminen voi mahdollistaa sinulle mukavia ja yllättäviä asioita nopeammin kuin kuvittelitkaan

Tavallisesti sijoittamisen hyödyt nähdään melko kaukaisina asioina. Tämä on kieltämättä ihan terveellinen ajattelumalli, sillä vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa sijoittaminen tuo suuria pikavoittoja, joilla voisi esimerkiksi nostaa omaa elintasoaan nopeasti. 

Sijoituskirjailija Jukka Oksaharju on monesti tiivistänyt asian muotoon ”sijoittaminen on maraton, eikä mikään pikamatka”. Olen tästä Oksaharjun kanssa täysin samaa mieltä. Jos tänään aloittaa sijoittamisen, niin suurimmat palkinnot odottavat vähintään vuosien, mutta joskus jopa vuosikymmenien päässä. 

Tämä on vähän inhorealistisesti sanottu, mutta toisaalta liian nopeasti tavoiteltu vaurastuminen voi päättyä päinvastaiseen lopputulemaan, eli sijoittaja polttaa niin sanotusti näppinsä ja lopputuloksena kädessä on vähemmän rahaa kuin aloittaessa. 

Sijoittamisen hyödyt – taloudellinen riippumattomuus

Jos lähdetään liikkeelle sijoittamisen hyödyistä ja kysellään sijoittamista harrastavilta lajin konkreettisista hyödyistä, ylivoimainen enemmistö mainitsee hyvin nopeasti termin taloudellinen riippumattomuus. Osa voi tietysti käyttää myös termiä FIRE, eli Financial Independence, Retire Early, suomennettuna saavuta taloudellinen itsenäisyys ja eläköidy ajoissa. 

Taloudellisen riippumattomuuden ja ”firettämisen” erot ovat vähän häilyviä, kuten ylipäätään koko taloudellinen riippumattomuus nähdään monesti hyvinkin eri tavoin. Syitä on monia, esimerkiksi se, että jokaisella meistä on vähän erilaiset kiinteät menot esimerkiksi oman perheen koon, mukavuudenhaluisuuden tai asuinpaikan mukaan. 

Sen vuoksi ei ole olemassa mitään nyrkkisääntöä, että kun osakesalkkusi saavuttaa miljoonan euron rajapyykin, olet tämän jälkeen taloudellisesti riippumaton. Toisilla luku on enemmän, toisilla vähemmän. Jopa sen oman luvun tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska omia menoja on vaikea ennakoida vuosia tai jopa vuosikymmeniä etukäteen. 

Jos sijoittamisen hyödyissä unohdetaan taloudellinen riippumattomuus ja firettäminen, ja kysellään lisää sijoittamisen konkreettisia hyötyjä, alkaa vastausten kirjo olla tämän jälkeen hyvinkin värikästä. Tavallisesti tässä kohti sijoittajat alkavat nostamaan esille asioita, joita he voisivat tehdä enemmän, mikäli sijoittaminen sen mahdollistaisi. Toiset mainitsevat perheen, toiset matkailun. Osa nostaisi myös esiin harrastus- tai vapaaehtoistoimintaa. 

Miten sijoittaminen on hyödyttänyt minua?

Allekirjoittanut on nyt 28-vuotias ja kuten sanottua, sijoittamista on takana pian kymmenen vuotta. Mitäpä veikkaatte, onko näin nuori ihminen ehtinyt hyötyä konkreettisesti sijoituksistaan tämän matkan aikana?

Oikea vastaus on, että kyllä on. Itse asiassa vielä useitakin kertoja, mitä pidän jo erittäin hienonakin asiana. 

Ensimmäisen ison hyödyn sijoittamisesta koin vajaa neljä vuotta sitten. Olin tuolloin hädin tuskin 25-vuotias ja olin valmistunut paria vuotta aiemmin ensimmäiseen ammattiin, jonka jälkeen pääsin kiinni täysipäiväisesti työelämään. Hyppy opiskelijaelämästä työelämään ei ollut suuri, olinhan töissä opintojen ohella lähes koko opiskeluaikani. 

Kun valmistumisesta oli ehtinyt kulua kaksi vuotta, alkoi tuntua vähän siltä, että tarvitsen muutosta. Tekemäni työt eivät olleet oikein sitä, mitä olisin halunnut ja eräänlainen epävarmuus jyskytti takaraivossa jatkuvasti. Käytännössä pestini olivat lyhyitä määräaikaisuuksia toisensa perään, mikä teki tulevaisuuden suunnittelemisesta vaikeaa.

Kuin sattumalta, samoihin aikoihin erään työsopimuksen päättymisen kanssa minulle aukesi mahdollisuus palata opiskelemaan uutta tutkintoa. Päätös vaihtaa työhaalarit opiskelijahaalareihin oli erittäin helppo, enkä ole katunut sitä hetkeäkään, vaikka tietysti hyppy tuntemattomaan jännittikin. 

Uskalsin kuitenkin ottaa tämän askeleen pitkälti omien sijoitusteni vuoksi. Ne tarjosivat minulle tarvittavan pesämunan, jonka voimalla uskalsin ottaa opintojen ajaksi paussia työelämäntä ja lähteä kouluttautumaan uudelle alalle. 

Ikävä tosiasia on nimittäin se, että monen suomalaisen uudelleenkouluttautuminen tai alanvaihto katkeaa siihen, ettei tarvittavaa askelta uskalla ottaa rahallisista syistä. Oma talous ei välttämättä kestä pieneneviä tuloja, tai riskejä ei muuten vain uskalleta ottaa. 

Sijoittamisen avulla yrittäjäksi

Vuoteen 2018 mahtui opiskelijaksi palaamisen lisäksi myös muita isoja juttuja, nimittäin myöhemmin samana vuonna sain itselleni myös yrittäjän statuksen. Oman toiminimen perustamisesta huolimatta opinnot jatkuivat ja kuvioihin tuli myös perinteinen töissä käynti. 

Elin tovin niin sanottua kolmoiselämää, kun kävin yhtä aikaa töissä ja koulussa, sekä siinä sivussa pyöritin myös omaa yritystä. Kiireitä todellakin riitti, sillä kaikki kolme sisälsivät erilaisia velvollisuuksia ja deadlineja.

Paletti toimi noin pari vuotta, kunnes tuli aika karsia ylimääräisiä statuksia pois. Tällä kertaa olin ottamassa taas samanlaista askelta, kuin aiemmin työelämästä opintoihin palaamisen aikoihin. Hyppäsin osittain tyhjän päälle, kun päätin keskittyä jatkossa pelkkään yrittämiseen ja opiskeluun, joista myös opiskelijan statuksesta oli tarkoitus potkia myöhemmin eroon. 

Aivan samaan tapaan kuin opiskelijaelämään paluun aikoihin, jälleen kerran sijoittamisesta kertynyt pesämuna antoi rohkeutta lähteä kokeilemaan siipiä täysipäiväisen yrittämisen puolella. Jälleen kerran koin sijoitusteni mahdollistaneen minulle eräänlaisen elämäntilannemuutoksen. 

Mitä muita hyötyjä?

Edellä mainitut tapahtumat ovat olleet varsin isoja muutoksia, mutta matkalta löytyy myös pienempiä asioita, joita sijoittaminen on mahdollistanut minulle. 

Sijoittamisen myötä olen saanut aitoa kiinnostusta oman talouteni ylläpitoon. Sijoittaminen ikään kuin ruokkii huomaamattani minua pitämään oman henkilökohtaisen talouteni kunnossa, jotta sijoittamiselle on edellytykset. Tämä juttu on ollut minulle iso apu esimerkiksi ensiasuntoani hankkiessa, sillä moni suomalainen havahtuu oman taloutensa ylläpitoon ensimmäistä kertaa vasta asuntolainaneuvottelussa.

Etenkin siinä kohti, kun olen alkanut kirjoittamaan sijoittamisesta rohkeammin omalla nimelläni, olen päässyt sijoitusharrastuksen kautta tutustumaan moniin muihin ihmisiin ja saanut sitä kautta uusia ystäviä sekä kaveripiirejä. Vaikka sijoittamista ei välttämättä koeta siinä mielessä harrastuksena kuten vaikkapa urheilua tai kulttuuria, niin ihan yhtä lailla siitäkin saa halutessaan harrastuksille tyypillisiä etuja. 

Harrastuksille tyypillisesti sijoittaminen voi myös jossain vaiheessa nousta harrastuksesta ammatiksi, kuten itselleni on ajan myötä käynyt. Omassa yritystoiminnassani keskityn pääasiassa sijoitusaiheiseen sisällöntuotantoon, eli käytännössä pääsen nyt ammatikseni pureutumaan sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. 

En siis kadu hetkeäkään sijoittamisen aloittamista. Vaikka alun perin kuvittelin sijoittamisen hyötyjen siintävän kymmenien vuosien päässä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa, olen yllättynyt positiivisesti siitä, miten paljon ”oheismukavaa” olen ehtinyt jo tässä vaiheessa kokemaan.

Sijoittajan työkalut – sijoittamista helpottavia työkaluja niin aloittelevalle kuin myös kokeneemmalle sijoittajalle

Internet on nykyisin merkittävässä roolissa sijoittajan työkalupakissa.

Oletko koskaan miettinyt sitä, minkälaisia työkaluja sijoittamisessa mahtaa tarvita? Tässä katsaus erilaisiin työkaluihin. 

Sijoittaminen noudattaa siinä mielessä normaalia harrastamisen kaavaa, eli mitä enemmän lajiin tahtoo panostaa rahaa ja aikaa, sitä enemmän sille saa vastinetta. 

Sijoittajaa kiinnostavia työkaluja on tällä hetkellä tarjolla enemmän kuin koskaan, minkä myötä tarjontaa on tarjolla enemmän kuin riittävästi. Kaikkea ei ole järkevää hankkia, koska työkalujen käyttö vaatii niin aikaa kuin myös rahaakin. 

Sijoittaminenhan poikkeaa muusta harrastamisesta siten, että kaikenlaiset kulut haittaavat jossain määrin tuloksen tekemistä. Siitä syystä osa sijoittajista valitsee omat työkalunsa äärimmäisen harkiten.

Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia sijoittajan työkaluja. Näistä työkaluista löytää jokainen sijoittaja itselleen jotakin, sillä seuraavat työkalut sopivat niin aloitteleville kuin myös kokeneille sijoittajille. 

Kurssien seuranta

Kenties olennaisimpana osana sijoittamiseen liittyy erilainen kurssidata, jota on saatavissa monesta eri paikasta. Kurssidatassa voi olla lähteestä riippuen pientä viivettä, sillä monet ilmaista dataa tarjoavat paikat tarjoavat dataa 15 minuutin viiveellä. Tällä viiveellä ei ole oikeastaan minkäänlaista merkitystä markkinoiden seuraamiseen ja sen avulla voisi periaatteessa tehdä jopa kauppaa, joskin nopeatempoinen treidaaminen ei välttämättä onnistuisi pitkien viiveiden takaa.

Pörssikurssien liikehdintää voi seurata päivän mittaan useista eri paikoista. Kotimaisilla talousmedioilla on yleensä kurssikäppyrät verkkosivuillaan, jossa pääpaino on Suomessa ja pohjoismaiden pörsseissä. Luonnollisesti taas amerikkalaisilla taloussivustoilla pääpaino on paikallisessa markkinassa sekä muissa maailman suurimmissa osakemarkkinoissa.

Luonnollisesti myös osakevälittäjillä ja pankeilla on usein tarjota asiakkailleen kurssidataa, koska sen avulla voit ostaa tai myydä salkustasi osakkeita. Kurssidataan pääsy voi toki pankkien kohdalla vaatia usein pankkitunnukset tai asiakkuuden, eli data aukenee vasta kirjautumalla sisään. 

Lisäksi osakekursseja voi seurata hyvin ja kattavasti esimerkiksi Google Financesta tai Yahoo Financesta. Etenkin Googlen palvelun kautta voit räätälöidä sivustosta itsellesi mieluisen, eli pystyt halutessasi itse tekemään erilaisia kiinnostavien yhtiöiden listauksia ja Google Finance luo sinulle oman uutisvirran, johon se hakee uutisia sinua kiinnostavista yrityksistä. 

Osakekurssien lisäksi monet dataa tarjoavat sivustot ja sovellukset näyttävät myös hyvinkin yksityiskohtaista dataa yrityksistä. Palveluista voi tarkistaa helposti esimerkiksi yrityksen P/E-luvun, osinkotuoton tai markkina-arvon. Sijoittajan kannattaa kuitenkin pitää mielessään se, että näissä ”toisen käden tietoa” tarjoavissa palveluissa on aina pieni mahdollisuus virheelliselle datalle. Tästä syystä tietojen paikkansapitävyys kannattaa aina tarkistaa erikseen esimerkiksi yrityksen tilinpäätöksestä ennen sijoituspäätösten tekemistä. Paras ja varmasti paikkansapitävä tieto löytyy yleensä yhtiön omilta IR-sivuilta. 

Talousaiheiset lehdet

Erilaiset talousaiheiset lehdet ovat oikeastaan välttämättömiä seurattavia sijoittajille, vaikka kaikkia niiden juttuja ei tietenkään tule ottaa vakavasti. Talouslehdet käsittelevät yleensä varsin kattavasti sijoitusmaailman asioita aina yhtiökohtaisista asioista talouspolitiikan kautta sijoittajan verotukseen tai talouden yleisiin trendeihin. 

Samaan aikaan sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa se, että talousmediat elävät muiden medioiden tapaan klikkauksista, eli lehtien kirjoittamista artikkeleista monet keskittyvät ”lukijoiden pelotteluun”. Talousmediat tykkäävät nostaa esiin näkemyksiä, joissa ennustetaan esimerkiksi tulevaa pörssiromahdusta. Lähes jokainen vuosi starttaakin talousmediassa erilaisilla ”tämä merkki viittaa osakkeiden huonoon tuottoon”-tyyppisillä uutisilla. 

Klikkijournalismista huolimatta talousmedioiden jutut ovat pääpiirteittäin hyviä, ja niitä lukemalla pysyy hyvin kärryillä talouden ja pörssien nykytilasta. Luonnollisesti sijoittajan kannattaa ottaa omaan lukupiiriinsä mahdollisimman laaja kattaus erilaisia talousmedioita, koska sitä kautta saa tavallisesti kattavimman kuvan maailman talouden menosta. 

Kotimaiset talousmediat

Suuri osa suomalaisesta talousmediasta on keskittynyt Alma Median omistukseen. Alma Median omistamista lehdistä sijoittajia kiinnostaa yleensä Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä. Kilpailija Sanoman tuottama Taloussanomat on nykyään osa Ilta-Sanomien taloustoimitusta, mutta sen lisäksi myös HS Visio käsittelee talouteen liittyviä aiheita.

Pykälää pienemmistä talousmedioista mainittakoon SalkunRakentaja, Sijoittaja.fi ja Sijoitustieto, jotka kaikki kolme tuottavat hyvinkin kattavasti erilaisia näkemyksiä talouteen tai sijoittamiseen. Myös Suomen Osakesäästäjien hallinnoima Viisas Raha -verkkojulkaisu on kasvanut vahvasti viime vuosina. 

Ulkomaiset talousmediat

Kotimaisten medioiden lisäksi sijoittajan kannattaa tutkailla myös ulkomaisia uutislähteitä, koska suomalaiset mediat kirjoittavat tunnetusti etunenässä suomalaisista yrityksistä. Suomalaisen piensijoittajan on kuitenkin syytä muistaa se, että Suomi on pieni talous, jonka sijainti on kartalla syrjäinen. Meillä tapahtuvat asiat harvemmin vaikuttavat koko maailman talouteen, vaikkakin monet suomalaiset pörssiyhtiöt toimivat globaalisti. 

Ulkomaisista taloussivustoista yleisimpiä lienevät Bloomberg ja Investing. Myös perinteiset uutissivustot kattavat lähes poikkeuksetta omat talousosionsa, joissa aiheita käsitellään pääpiirteittäin hyvällä tasolla. Lisäksi sijoittajan kannattaa ottaa haltuun jo kertaalleen mainitut Googlen ja Yahoon taloussivut. 

Yleishyödylliset tahot

Moni aloitteleva sijoittaja törmää melko nopeasti Suomen Osakesäästäjiin, joka on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, joka tarjoaa sijoittajille riippumatonta informaatiota, koulutusta ja erilaisia jäsenetuja. Suomen Osakesäästäjät toimii piensijoittajien edunvalvojana ja se järjestää omaa paikallistoimintaa monilla paikkakunnilla.

Suomen Osakesäästäjien alla toimii myös Nuoret Osakesäästäjät, jonka tavoitteena on tavoittaa alle 30-vuotiaat sijoittamisesta kiinnostuneet henkilöt samalla periaatteella.

Kolmantena yleishyödyllisenä tahona mainittakoon Fabianinkadulla sijaitsevan Pörssitalon omistava Pörssisäätiö, joka pyrkii niin ikään edistämään arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Näiden lisäksi Pörssisäätiö ajaa nuorten talousosaamista, yleistä talousopetusta ja sijoitusosaamista sekä sijoittamiseen kannustavaa verokohtelua.  

Analyysit

Yksi sijoittajan parhaista työkaluista on analyytikoiden tekemät analyysit pörssiyhtiöistä. Analyysejä tekevistä yrityksistä tunnetuin on Inderes, joka tekee analyysiensä lisäksi yhteisönsä jäsenille paljon maksullista ja maksutonta sisältöä. Inderesin lisäksi analyysejään julkaisevat Evli sekä perinteisten kivijalkapankkien analyytikot. 

Analyysit toimivat vähän eri periaattein tekijästä riippuen. Joillakin toimijoilla analyysiin pääsee käsiksi pankin asiakkaana, toiset myyvät maksullista jäsenyyttä. Vaikka analyytikkojen ja heidän tekemiensä analyysien määrä on viime vuosina pienentynyt, tästä huolimatta analyysien laatu on viime vuosien aikana parantunut ja monet sijoittajat lukevatkin niitä huolella tukemaan omia sijoituspäätöksiään.  

Välittäjät

Jokaisella sijoittajalla tulee olla salkku, eli virallisesti sanottuna joko arvo-osuustili tai osakesäästötili, jonka tarjoaa osakevälittäjä. Osakevälittäjillä, eli käytännössä osakkeiden myynnin ja oston mahdollistavilla pankeilla on kilpailu kasvanut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kilpailun koventuminen on tarkoittanut monia yksityissijoittajan kannalta mukavia asioita, kuten palvelumaksujen alenemista sekä asiakkaille tuotettavan ”oheismateriaalin” laajenemista. 

Oheismateriaalilla voidaan tarkoittaa lähes mitä vain ja välittäjien tarjoamat hyödykkeet vaihtelevatkin todella paljon keskenään. Yleisimpiä asiakkaille tarjottavia hyödykkeitä ovat esimerkiksi erilaiset aamukatsaukset, joissa on pyritty nostamaan ajankohtaisia tai muuten vain kiinnostavia aiheita luettavaksi. Oleellisena osana näille on ollut se, että aiheita käsitellään melko ”kansantajuisesti”, eli ne on puettu hyvinkin helposti ymmärrettävään muotoon, jotta ne kiinnostavat niin tuoreita kuin myös kokeneempia sijoittajia.

Koska sisältömarkkinointi on nykypäivänä suosittua, monet välittäjät tuottavatkin informatiivista sijoittamiseen keskittynyttä sisältöä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on saada seuraaja kiinnostumaan sijoittamisesta ja mahdollisesti siirtymään pankin asiakkaaksi. Tästä syystä lähes kaikilla välittäjillä on nykyään omat blogit tai podcastit, joissa jaetaan sijoittajille arvokasta ja hyödyllistä tietoa.   

Foorumit

Sijoitusfoorumien osalta tilanne tuntuu tällä hetkellä olevan parempi kuin koskaan. Internet tarjoaa innokkaille käyttäjille lukuisia erilaisia sijoitusfoorumeita, joista jokainen löytää varmasti mieleisensä. 

Listan voi aloittaa Inderesin ylläpitämästä Inderes-foorumista, joka on tällä hetkellä yksi aktiivisimmista palstoista. Kauppalehden foorumi ei ole viestien määrässä mitattuna yhtä aktiivinen, mutta sillä on takanaan pitkä historia. 

Kenties listalta eniten erottuva foorumi on Nordnetin omistama Shareville, jonka erikoisuutena on foorumin yhdistäminen aitoihin Nordnetissa oleviin osakesalkkuihin. Käyttäjä voi halutessaan jakaa profiilissaan aidon osakesalkkunsa seuraajilleen, josta ilmenee salkun omistukset sekä sijoitusten tuotto.  

Yleisesti ottaen foorumit ovat jääneet viime vuosina vähän jalkoihin Facebook-ryhmille, joista löytyy hyviä ryhmiä myös sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille. Suurin suomenkielinen sijoitusyhteisö löytyy Sijoituskerhosta, jolla on yli 100 000 jäsentä ja sen alla voi jutella mistä tahansa sijoittamisesta. Sen sijaan enemmän osakkeisiin liittyvä ryhmä on Inderesin ylläpitämä Osakesijoittaminen. Näiden lisäksi on myös olemassa Sijoittamalla vauraaksi ja Rahapalsta, joissa tunnelma on intiimimpi ja monet käyttäjät uskaltavat sen vuoksi puhua avoimesti omista raha-asioistaan.  

Blogit, podcastit ja YouTube

Internet tarjoaa lähes loputtoman listan sijoittamiseen keskittyneitä blogeja. Koska tarjonta on laajaa, poikkeavat blogit hyvin vahvasti toisistaan. Sijoitusblogeja syntyy ja kuolee lähes päivittäin, joten blogin elinkaaren pituus tai julkaisutahti voivat vaihdella hyvinkin paljon blogien välillä.  

Lähes jokainen sijoittaja löytää nykypäivänä itseään kiinnostavan sijoitusblogin, jossa blogin kirjoittajan omat lähtökohdat saattavat vastata lukijan elämäntilannetta. Ei ole siis ihme, että nuoret miehet seuraavat ensisijaisesti ikäistensä miesten blogeja ja taas keski-ikäiset perheenäidit samassa tilanteessa olevia sijoittavia perheenäitejä. Monet sijoitusblogit 2020-luvulla ovat myös hyvinkin avoimia, eli monet kirjoittajat puhuvat rohkeasti omista raha-asioistaan avoimesti avaten luvut seuraajilleen. 

Blogien lisäksi myös podcasteja syntyy tällä hetkellä tiuhaan tahtiin ja jotkut niistä elävät pidempään kuin toiset. Sijoittamiseen keskittyvistä podcasteista tunnetuimpia lienevät Nordnetin tarjoama Rahapodi, Inderesin alla oleva Inderespodi sekä Ylen toimittama Pörssipäivä. 

Blogien ja podcastien ”risteytyksenä” on olemassa lisäksi videosisältöjä, jotka julkaistaan pääasiassa YouTubessa. YouTuben puolella sijoitusasioista sisältöä luovat pääasiassa analyysitoimistot ja pankit, mutta olemassa on myös pieni määrä rahan ympärille keskittyneitä tubettajia.

Sijoittajan työkaluista tärkein: omat havainnot

Viimeiseksi työkaluksi nostamme sijoittajan omat havainnot, joita ei sovi vähätellä. Itse asiassa sijoittajalegenda Peter Lynchin väitetään luottaneen omissa sijoituspäätöksissään suuresti omia käytännön havaintojaan yhtiöistä. 

Tarinan mukaan Lynch jalkautui usein kaupungille tutkimaan potentiaalisten sijoituskohteidensa myyntiä tavallisena kuluttajana. Jos Lynch oli kiinnostunut sijoittamaan johonkin kauppatavaraliikkeeseen, hän käveli kauppaan sisään ja salakavalasti seurasi kaupan toimintaa. Lynch kiinni huomiota siihen kävikö liikkeessä kauppa, olivatko ostajat tyytyväisiä ja vaikuttivatko myyjät asiantuntevilta. 

Samaan tapaan sijoittajien kannattaa pitää silmällä yrityksen käytännön asioita. Minkälainen on yrityksen maine, ovatko sen tuotteet tai palvelut laadukkaita ja miten tyytyväisiä asiakkaita yrityksellä on?

Sijoittajan työkaluissa on valinnan vaikeutta 

Kuten työkalulistauksesta juuri näimme, vaihtoehtoja on todella paljon. Harvalla riittää aika käyttää edes läheskään kaikkia, saati jokaisen palvelun aktivointi käy jossain vaiheessa myös lompakon päälle. 

Olivat valitut työkalut sitten maksuttomia tai maksullisia, niitä kannattaa käyttää sijoituspäätöksiä tehdessä. Ylipäätään sijoittamisessa korostuu erilainen tiedonhankinta, sillä sijoituspäätöksiä ei kannata tehdä perehtymättä fiilispohjalta. Jos sijoittaja jättää pohjatyöt tekemättä, vaarana on tehdä hätiköityjä ja huonoja sijoituspäätöksiä, joita kukaan ei tietenkään halua tehdä.  

Mitä sijoittajan kannattaa tutkia yrityksen tilinpäätöksestä?

Yrityksen tilinpäätös

Helmi-maaliskuu tarjoaa tavallisesti pörssiyritysten tilinpäätöksiä, joiden pääpiirteet sijoittajien olisi hyvä tuntea.

Pörssiyhtiöiden vuosi noudattaa aina tuttua kaavaa. Elämme kvartaalitaloudessa, jossa yhtiöt tiedottavat toiminnastaan neljännesvuosittain, eli kvartaaleittain. Vuoden ensimmäinen kvartaali osuu tammi-maaliskuulle, toinen kvartaali huhti-kesäkuulle, kolmas heinä-syyskuulle ja viimeinen neljäs kvartaali loka-joulukuulle. 

Kun yhtiö raportoi menneen kvartaalin lukemia, puhutaan osavuosikatsauksista. Yhtiöt pitävät osavuosikatsauksia tavallisesti muutama viikko kvartaalin päättymisen jälkeen, ja osavuosikatsauksissa käydään yhtiön tilannetta läpi niin lukujen, kuin myös muiden tiedotteiden muodossa. Tavallisesti lukuja myös verrataan johonkin vertailukauteen, kuten vaikkapa vuoden takaiseen kvartaaliin. 

Vuoden viimeinen osavuosikatsaus kantaa usein myös nimeä tilinpäätös, sillä neljännen kvartaalin yhteydessä niputetaan yhteen myös koko mennyt vuosi. Tilinpäätöksessä esitetään myös osinkoa, joka kuitenkin vahvistetaan vasta myöhemmin keväällä järjestettävässä yhtiökokouksessa. 

Tässä artikkelissa käymme läpi hieman tilinpäätöstä ja mitä asioita sijoittajan kannattaa sieltä poimia talteen. 

Tilinpäätös yleisesti

Tilinpäätös on tiivistettynä raportti, jossa yritys kertoo omasta taloudestaan. Siellä on tulos- ja rahoituslaskelmia sekä tilinpäätöksestä ilmenee myös yrityksen taseen kunto. Tilinpäätöksen tarkoituksena on selvittää yrityksen taloudellinen tulos tilikaudelta sekä yleinen taloudellinen asema tilinpäätöspäivänä.

Tilinpäätöksen sisältöä ja laatimista noudatettavia periaatteita säädetään kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Lisäksi osakeyhtiölaki pitää sisällään tilinpäätöstä koskevia säännöksiä, jotka antavat raamit tilinpäätöksen tekemiselle. 

Tilinpäätös on tavallisesti tuhti tietopaketti, josta löytyy todella paljon erilaista tietoa, ja suurin osa tästä tiedosta on jonkinlaisia lukuja. Kaikkea tilinpäätöksessä julkistettavaa tietoa ei tavallisen yksityissijoittajan tarvitse sisäistää viimeisen päälle, mutta tietyt tekijät on hyvä tarkistaa aina jokaisesta tilinpäätöksestä. 

Tilinpäätöksen tulkitsemiselle ei ole olemassa mitään valmista kaavaa tai nyrkkisääntöä, jolla voisi helposti laskea annetut luvut auki ja todeta laskelmien avulla se, olivatko tilinpäätöksessä annetut luvut nyt hyviä vai ei. Pörssiyhtiöt ovat hyvinkin erilaisia keskenään, minkä vuoksi huomio kiinnittyy helposti eri yhtiöiden kohdalla eri riveihin tilinpäätöksessä.

Jos mietitään konkreettisia esimerkkejä ”erilaisista yhtiöistä”, niin esimerkiksi vahvaa kasvua viime vuosina kerännyt ohjelmistokehitykseen keskittynyt QT näyttää luvuiltaan hyvinkin erilaiselta kuin vaikkapa syklisen teollisuuden UPM tai defensiivisenä osakkeena pidetty hissivalmistaja Kone. Pelkkien tunnuslukujen avulla saadaankin aikaan vain suuntaa antavia tuloksia, mutta aidosti validit vertailut tulisi tehdä aina saman toimialan ja kokoluokan yrityksiin.  

Jotta tilinpäätöstä osaisi lukea mahdollisimman hyvin, olisi hyvä tuntea hieman yhtiön aiempien tilinpäätösten lukuja sekä markkinalla vallitsevia analyytikkojen konsensuksia. Historiaa tuntemalla voidaan asettaa tuoreet luvut jonkinlaiseen perspektiiviin ja toisaalta analyytikkokonsensuksista voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, mitä markkinat oikein odottavat yhtiöltä. 

Nykyisenä internetin aikakautena yksityissijoittajan kavereita ovat erilaiset talous- ja uutissivustot, sijoitusfoorumit ja analyysipalvelut, joiden kautta on mahdollista saada ”selkokieleksi käännettyä” informaatiota tilinpäätöksen sisällöstä. Esimerkiksi analyytikot ja toimittajat eivät käy julkaisuissaan läpi koko tilinpäätöstä, vaan he pyrkivät nostamaan sieltä esiin tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat yksityiskohdat. 

Mikäli yksityissijoittaja haluaa opetella tilinpäätöksen lukemista, käytännön tutustuminen tilinpäätökseen on paras keino oppia asiasta. Tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset löytyvät kaikille maksutta avoimina pörssiyritysten omilta verkkosivuilta. Yleensä nämä löytyvät joko sijoittajille suunnatusta osiosta tai IR-viestinnän alta. 

Tunnusluvut

Luvut ovat usein se suurin ja mielenkiitointoisin osio tilinpäätöksessä. Erilaisia lukuja on todella paljon, sillä tilinpäätös kertoo mm. liikevaihdon kehittymisestä, tuloksesta, taseesta ja veloista. Lisäksi näitä lukuja on usein pilkottu esimerkiksi maa- tai toimialakohtaisesti, jotta kokonaisuuden syntyminen olisi helpompi ymmärtää.

Kokonaisuuden syntymisen ymmärtäminen on tilinpäätöksen tulkitsemisessa erittäin tärkeää, koska luvut voivat muodostua monella erilaisella tavalla, eivätkä ne ole aina välttämättä pidemmän päälle vertailukelpoisia. Lukuja saattavat sotkea esimerkiksi:

  • kertaerät, kuten esimerkiksi jonkin liiketoiminnan myynnistä saadut tulot
  • alaskirjaukset, jotka vaikuttavat negatiivisesti tulokseen
  • epäorgaaninen kasvu, eli yritysostot

Jos lähdetään miettimään yleisimpiä sijoittajia ja analyytikoita kenties kaikista eniten kiinnostavia tunnuslukuja, niin näitä lukuja ei ole loppujen lopuksi kovinkaan montaa. Pelkästään seuraavien tunnuslukujen sisäistämisellä pääsee jo hyvin alkuun. 

Osakekohtainen tulos (EPS)

Kenties eniten sijoittajia tilinpäätöksessä kiinnostava rivi on EPS, joka kertoo osakekohtaisen tuloksen. EPS muodostuu englanninkielisistä sanoista earnings per share ja nimensä mukaisesti se kertoo sijoittajalle sen, kuinka paljon yhtiö on tehnyt voittoa yhtä osaketta kohden. EPS lasketaan yksinkertaisesti jakamalla yhtiön tekemä tulos osakkeiden lukumäärällä. 

Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa se, että tulos voidaan laskea useammalla eri tavalla. Yleisimmin kiinnostava malli on oikaistu osakekohtainen tulos, josta on oikaistu pois kertaluontoiset kulut ja tulot. Oikaistu osakekohtainen tulos antaa paremman vertailukelpoisuuden aiempiin ja toisaalta myös tuleviin tilinpäätöksiin.

Toinen merkittävä huomio EPS:n laskemiseen on myös yhtiön osakkeiden lukumäärä. Osakkeiden lukumäärä voi vaihdella tilikauden aikana esimerkiksi osakeantien vuoksi. Tämän lisäksi yhtiöt voivat suorittaa omien osakkeiden ostoja ja mitätöidä näitä osakkeita, jolloin osakemäärä pienenee. 

Oman pääoman tuotto (ROE)

Oman pääoman tuottoaste löytyy tilinpäätöksestä kirjainyhdistelmän ROE alta. ROE muodostuu sanoista return on equity ja se on yrityksen kannattavuuden mittari.  Käytännössä ROE kertoo sen, montako prosenttia yritys tuotti suhteessa sen omaan pääomaan. ROE saadaan jakamalla yrityksen tekemä tulos taseessa näkyvällä omalla pääomalla. 

ROE:n hyödyllisyys piilee siinä, että se on käytetyimpiä mittareita arvioitaessa yrityksen menestystä. Mitä korkeampi ROE yhtiöllä on, sitä pienemmällä omalla pääomalla yhtiö kykenee tekemään tulosta. Oman pääoman tuotto kertoo siis yhtiön pääoman käytön tehokkuudesta.

Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste kertoo sijoittajalle siitä, kuinka suuri osa yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Omavaraisuusaste mittaa siis yhtiön vakavaraisuutta, eli mitä korkeampi yhtiön omavaraisuusaste on, sitä vakaammalla pohjalla on myös yhtiön liiketoiminta.

Omavaisuusastetta kuvaa myös yhtiön ”huonojen aikojen puskurin” vahvuutta. Yhtiö voi menestyä matalallakin omavaraisuusasteella, jos sen kannattavuus on muuten hyvällä tasolla eikä tappiota synny, mutta toisaalta yhtiö ei välttämättä kestä kovin pitkää heikkoa aikajaksoa.

Toisaalta myös liian korkea omavaraisuusaste voi olla myös huono merkki yhtiöstä. Korkea omavaraisuusaste voi kieliä esimerkiksi huonoista kasvumahdollisuuksista. Lisäksi se voi kertoa yhtiössä olevan tuottamatonta pääomaa. Tavallisesti korkean omavaraisuusasteen yhtiöt ovat olleet hyviä osinkoyhtiöitä. 

Osinko

Osinko on etenkin monille yksityissijoittajille se kaikista kiinnostavin osa tilinpäätöstä, sillä tilinpäätöksessä kerrottava osinko tietää tilipäivää sijoittajalle. Tilinpäätöksessä osinko esitellään tavallisesti osakekohtaisena lukuna, eli osakekohtaisen osingon kertomalla omistettujen osakkeiden lukumäärällä voi laskea koko tulevan osingon määrän.

Osinko on pohjimmiltaan yhtiön keräämien voittojen jakamista omistajilleen. Tavallisesti osinkoa maksetaan silloin, kun rahalle ei keksitä mitään tuottavia investointikohteita. Tästä syystä monet kasvuyhtiöt ovat usein varsin nuukia osingonmaksajia, sillä yrityksen kassa käytetään mieluummin yritysostoihin tai investointeihin kasvun jatkamiseksi. 

Osingosta lasketaan tavallisesti osinkotuottoja, joka saadaan jakamalla osingon määrä osakkeen sen hetkisellä hinnalla. Jos osake maksaa pörssissä 10 euroa ja siitä irtoaa yhden euron arvoinen osinko, osinkotuotto on 10 prosenttia. 

Osinkotuoton lisäksi sijoittajan kannattaa tutkailla osingonjakosuhdetta, joka kertoo siitä, kuinka iso osa yhtiön tuloksesta jaetaan osinkona omistajille. Jos yhtiö tekee osakekohtaista tulosta (EPS) yhden euron ja jakaa osinkoa 0,90 euroa osaketta kohti, osingonjaksosuhteeksi jää 90 prosenttia. Osingonjakosuhteen kautta pystyykin pähkäilemään sitä, jakaako yhtiö koko tuloksensa osinkoina ulos, vai jättääkö se niistä myös tulevaisuuden investointeihin. 

Markkina-arvon suhde omaan pääomaan (P/B)

Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen oman pääoman suhdetta voidaan seurata P/B-luvun avulla (price-to-book), joka saadaan jakamalla osakkeen hinta yhtiön osakekohtaisella omalla pääomalla. P/B-luvun avulla voidaan seurata sitä, kuinka moninkertainen yrityksen markkina-arvo on suhteessa taseen mukaiseen omaan pääomaan.

Tavallisesti niillä yrityksillä, joilla oman pääoman tuotto ja kasvunäkymät ovat muutenkin vaatimattomia, myös P/B-luku jää pieneksi. Vastaavasti korkean oman pääoman tuoton yrityksillä myös P/B-luku nousee helposti korkeaksi. 

Hyvin usein korkean P/B-luvun toimialoja ovat vähän pääomaa sitovat toimialat, kuten vaikkapa ohjelmistotuotanto ja konsultointi. Paljon pääomaa tarvitsevilla toimialoilla P/B-luvut ovat yleensä matalia, kuten esimerkiksi perusteollisuudessa. 

Voittokerroin (P/E)

Voittokerroin P/E (price-to-earnigs) lasketaan vuorostaan jakamalla osakkeen hinta yhtiön tekemällä tuloksella. P/E-luku kuvaa siis osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta, ja luvun kautta on helppo laskea se, kuinka nopeasti yritys tekisi markkina-arvonsa verran tulosta nykyisellä tuloksellaan. 

Esimerkiksi jos osakkeen hinta pörssissä on 10 euroa ja yhtiö tekee osakekohtaista tulosta (EPS) yhden euron, on P/E-luku 10. Samalla tämä tarkoittaisi sitä, että yhtiö kykenee kymmenessä vuodessa tekemään markkina-arvonsa verran tulosta. 

P/E-lukua joutuu niin ikään tutkimaan katsomalla lukujen taakse. Jos yritys kasvaa hitaasti, jää P/E-lukukin usein maltilliseksi. Myös syklisten, eli suhdanneherkkien yritysten kohdalla P/E-luku voi jäädä matalaksi, koska yhtiön tekemä tulos voi vaihdella suuresti vuosittain. Toisaalta matala P/E-luku verrattuna esimerkiksi kilpailijoihin voi paljastaa yhtiön olevan aliarvostettu, eli mahdollisesti hyvä sijoituskohde. 

Korkean P/E-luvun yhtiöt ovat vuorostaan usein tuloksentekokyvyltään vakaita vuodesta toiseen, tai yritys kasvaa kovaa tahtia. Sijoittajat pyrkivät hyvin usein ennustamaan yhtiöiden ja talouden liikkeitä, joten kasvusta ollaan valmiita maksamaan ja sitä kautta P/E-lukukin saattaa muuttua korkeaksi. 

Jos sijoittaja laskee itse yrityksen P/E-lukuja, on tärkeää selvittää se, miten yhtiön tulos on laskettu ja pitääkö se sisällään kertaluontoisia eriä, jotka antavat vääristyneen kuvan yrityksen tuloksentekokyvystä.

Miten minä luen tilinpäätöstä?

Omalta osaltani tilinpäätösten sisältöjen katsominen liittyy hyvin pitkälle edellä mainittujen tunnuslukujen tutkimiseen. Niiden avulla saa jo melko kattavan kuvan missä yritys tällä hetkellä menee. 

Aiemmin omat sijoitukseni profiloituivat vahvasti osinkojen ympärille, mistä syystä erityisesti osinkoihin liittyvät tunnusluvut olivat itselleni kiinnostavia. Osingoista tuli laskettua auki etenkin osingonjakosuhdetta ja sen kehittymistä. Tykkäsin tutkia myös edellisten vuosien osinkojen ja osingonjakosuhteiden kehittymistä, sillä niiden kautta on mahdollista tutkia myös yhtiön tulevaisuutta. Jos koko tulos jaetaan vuosittain osinkojen muodossa omistajille, yhtiön kasvua ei kannata hirveästi odotella. 

Viime vuosina olen kuitenkin siirtynyt osinkoyhtiöistä kasvuyhtiöihin, joten osinkojen seuraaminen on jäänyt vähemmälle. Kasvuyhtiöissä on mukavaa katsella nousevia osakekohtaisia tuloksia, joskin P/E-luvut tuntuvat vastaavasti usein rapsakoilta jyrkkää kasvua hamuavien yhtiöiden kohdalla. 

Parin viime vuoden aikana varsinainen tilinpäätösten availu ja omatoiminen tutkiminen on jäänyt huomattavasti vähemmäksi, sillä internetin tarjoama sijoitusaiheinen sisältö on kasvanut merkittävästi. Nykyään katselen monien kiinnostavien yhtiöiden kohdalla osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset analyytikkojen pureksimina. Miksi ihmeessä tutkia raporttia itse, kun voi katsella livestriimissä katsausta lukevaa analyytikkoa ja lukea myöhemmin hänen kirjalliset havaintonsa raportissa esitetyistä luvuista?

Tilinpäätös ei kuitenkaan kerro aivan kaikkea tietoa yrityksestä, joten yhtiöitä tulee seurattua myös hyvin paljon ”lukujen ulkopuolelta”. Olen kiinnostunut esimerkiksi seuraamaan sitä, miltä yrityksen kuva työmarkkinoilla näyttää tai haetaanko yritykseen ylipäätään uusia työntekijöitä. 

Kaikesta huolimatta tilinpäätös on yhä ja tulee olemaan iso osa sijoittamista. Vaikka informaation muoto on muuttunut, se ei siltikään poista sitä asiaa, että tilinpäätöksen perimmäinen idea on hyvä sisäistää.

Sijoittajan ajankäyttö – kannattaako valita rahastot vai suora sijoittaminen?

Sijoittajan ajankäyttö

Sanontojen mukaan aika on yhtä aikaa niin rahaa, kuin myös sijoittajan paras ystävä, mutta mihin sijoittajan kannattaa kuluttaa aikansa?

Aika on tunnetusti yksi merkittävimpiä resurssejamme. Se on siinä mielessä erikoinen resurssi, ettei sitä voi suoranaisesti ostaa rahalla. Edes maailman rikkain mies tai nainen ei voi ostaa vuorokauteensa 25. tuntia, vaan kaikilla meillä kello juoksee samaan tapaan. 

Se on kuitenkin karu fakta, että rahalla voi tiettyyn pisteeseen asti ostaa itselleen vapautta. Maailman rikkain ihminen tuskin siivoaa, autoilee tai laittaa ruokaa itse – ellei sitten erikseen halua sitä tehdä. Tästä syystä monet kiireiset yrittäjät ulkoistavatkin monia palveluitaan, jotta aikaa riittää siihen kaikista tärkeimpään, eli yleensä tienaamiseen. 

Vastaavien kysymysten miettiminen ei koske ainoastaan äärimmäisen kiireisiä yrittäjiä tai poliitikkoja, vaan itse kukin meistä saattaa nykypäivänä miettiä omaa ajankäyttöään ja sitä, mihin sen vähäisen vapaa-aikansa haluaa käyttää. Nykyään myös keskiluokassa alkaa yleistymään ilmiö, jossa kotiovelle tilataan niin ravintolaruokaa kuin myös ruokaostoksia. 

Sijoittaminen ja aika resurssina

Aika on liittynyt aina oleellisella tavalla sijoittamiseen, sillä erään sanonnan mukaan aika on sijoittajan paras kaveri. Tällä viitataan siihen, että mitä pidempi sijoitushorisontti on ajallisesti, sitä paremmiksi tuotot ehtivät korkoa korolle -ilmiön pohjalta nousta. Niin ikään samaa asiaa alleviivaa huomattavasti tunnetumpi sanonta, jonka mukaan aika on rahaa.

Voidaan siis sanoa, että aika liittyy oleellisesti sijoittamiseen. Tästä huolimatta monet sijoittajat jättävän ajan merkityksen miettimisen hyvinkin vähäiseen rooliin. Äärimmäisen harvat sijoittajat kellottavat omaa perehtymistään osakemarkkinoihin, talousuutisten seurantaan tai muuhun sijoittamiseen liittyvän tiedon etsintään. 

Sinänsä on helppo ymmärtää, miksi juuri kukaan ei seuraa omaa paneutumistaan taloudellisin asioihin kello kädessä. Suurimmalle osalle sijoittajista talouteen liittyvät asiat ovat ainakin jollain tavalla omia mielenkiinnon kohteita, ja harvempi meistä haluaa kellottaa omiin mieltymyksiin liittyviä asioita. Sijoittamisenkin voi nähdä jonkinlaisena harrastuksena, joka vie kaiken ylimääräisen vapaa-ajan ja rahan. 

Sijoittamiseen käytettävä aika – omat kokemukseni

Itse lukeudun siihen koulukuntaan, joka ei seuraa oikeastaan lainkaan harrastuksiin menevää aikaa. Asiat pyörivät mielessä enemmän tai vähemmän jatkuvalla syötöllä, joten ajan mittaaminen olisi jo muutenkin äärimmäisen vaikeaa, jos sitä jostain syystä haluaisi lähteä tosissaan tekemään. 

Oman sijoitustaipaleeni alkuvaiheessa en juurikaan katsellut kelloa tai laskeskellut tunteja, kun aloin perehtyä uuteen harrastukseeni. Ihan jo ensimmäisten kuukausien aikana paloi hyvin nopeasti satoja työtunteja, kun opettelin alan loputonta termistöä tai tutustuin erilaisiin sijoituskohteisiin, eli toisin sanoen pörssiyhtiöihin. Myös sijoitusaiheisen kirjallisuuden ahmiminen kulutti aikaani merkittävästi. 

Ensimmäisten vuosien aikana en edes miettinyt omaa ajankäyttöäni, saati yrittänyt optimoida sitä jollain tavalla, mutta vuonna 2018 tapahtui ensimmäinen käänne, joka pisti miettimään aikaa omana resurssina. Vuonna 2018 perustin ensimmäisen yritykseni ja minusta tuli yrittäjä, joskin aluksi sivutoiminen sellainen. 

Oman yrityksen perustaminen oli hyvä heräte sille, että mihin ihmeeseen käytänkään oman aikani, ja vastaavasti myös toiseen suuntaan, eli mitä minun tulisi tehdä rajallisella ajallani. Yrityksen myötä oli helppo kyseenalaistaa omat touhut, sillä vähän mutkia oikoen minulla olisi vaihtoehtoina joko jatkaa ”sijoitusharrastamista”, tai sitten pyrkiä tekemään rahaa oman yritykseni kautta. 

Hauskaa kyllä, loppujen lopuksi näillä kahdella vaihtoehdolla ei ole keskenään edes järin suurta eroavaisuutta keskenään. Oma yritykseni myy sijoitusaiheista sisällöntuotantoa, eli siirrolla oli mahdollisuus tehdä harrastuksesta itselleen ammatti. Jatkossa voisin tunnuslukujen sijasta keskittyä sijoittamiseen sellaisella kulmalla, että mistä aiheista voisi tehdä kiinnostavaa sisältöä internetiin. 

Sijoittamisen voi yksinkertaistaa – osakepoiminnoista rahastoihin

Jo ennen yritykseni perustamista olin suunnannut ajatuksiani osakepoiminnasta rahastojen maailmaan. Oma sijoitustaipaleenihan alkoi siinä mielessä nurinkurisesti, että siinä missä yleensä tuore sijoittaja aloittaa touhun rahastoista ja siirtyy sieltä poimimaan suoria osakkeita, minulla tämä prosessi meni päinvastoin. Aloitin osakepoiminnalla, josta myöhemmin siirryin yhä enemmän rahastoja kohti. 

Siinä kohti, kun sivutoimisen yrittäjän elämä tuli eteen, oli helppo suunnata omia katseitaan yhä enemmän jo tutuksi tulleisiin rahastoihin. Halusin minimoida sijoittamiseen käytettävän ajan, jotta minulle jää varmasti mahdollisimman paljon aikaa tehdä yritystoimintaa, eli käytännössä kirjoittaa. 

Osakepoimintoja ei kannata tehdä koskaan sokkona. Samoin yritysten omistaminen sen suuremmin seuraamatta niiden kehitystä voi olla tuoton kannalta huonoa. Jos yrityksen tulevaisuudessa tapahtuu yllättäviä käänteitä tai ne näyttävät muuten vain synkiltä, saattaa osakkeiden myyminen olla varteenotettava vaihtoehto. 

Rahastot tarjoavat siinä mielessä oivan sijoituskohteen astetta passiivisemmalle sijoittajalle, että rahastoja hoitaa aina joku muu. Rahastolla voi olla oma rahastonhoitaja, tai se seuraa esimerkiksi jotain indeksiä, jonka sisältöä niin ikään päivitellään säännöllisin väliajoin. 

Mitä etuja rahastosijoittamisella on?

Rahastosijoittamisella on monenlaisia etuja verrattuna suoraan osakepoimintaan. Kenties minulle se suurin ja merkittävin etu piilee siinä, että indeksirahastoihin uskaltaa heitellä euroja hyvin matalalla kynnyksellä, kunhan tietää rahaston olevan muuten ominaisuuksiltaan asiallinen. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi samoja indeksejä seuraavia rahastoja on olemassa lukuisia, jolloin niiden kulut tai käytännön yksityiskohdat voivat hieman erota toisistaan. 

Kun kynnys sijoittaa on matala, en ihan hirveästi mieti tai haudo sijoituspäätöksiäni. Keskimäärin kahdesti kuukaudessa kirjaudun sisään arvo-osuustililleni ostaakseni samoja tuttuja rahastoja. Tämä on hyvinkin yksinkertainen ja suoraviivainen sijoitusstrategia, jossa olen pyrkinyt minimoimaan strategian toteuttamiseen käytettävän ajan. 

Onhan rahastoilla toki muitakin etuja. Ne ovat yleensä kuluiltaan merkittävästi osakepoimintaa halvempia, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti parempaa tuottopotentiaalia. Lisäksi etenkin indeksirahastot tuppaavat hyvin usein pieksemään monen osakepoimijan tuoton, mikä tuo eteen vähän hassun tilanteen. Haluatko mieluummin käyttää paljon aikaa ja rahaa pienempään tuottoon, vai valita helpomman ja halvemman paremmalla tuotolla?

Viimeisenä huomionarvoisena etuna rahastoilla voi olla myös teknisiä etuja, kuten vaikkapa osinkojen uudelleensijoittaminen verovapaasti. Toki viime vuosina tämä etu on kaventunut huomattavasti, sillä vuoden 2020 alussa lanseerattu osakesäästötili mahdollistaa niin ikään osinkojen uudelleensijoittamisen ilman verokarhun karheaa kouraisua. 

Mihin nyt kukakin haluaa aikaansa käyttää

Artikkeli alkoi puheilla maailman rikkaimmista ihmisistä ja heidän ajankäytöstään, joten siihen on loogista myös lopettaa. 

Vaikka artikkelin alkupuolella puhuin autonkuljettajien, siivoajien ja ravintoloiden palveluiden käytöstä, siitäkin huolimatta monet saattavat itse ajaa autoa, laittaa ruokaa tai siivota. Jotkut nauttivat näiden asioiden kanssa puuhaamisesta, joten miksipä sitä työtä antamaan sitten muille?

Sama juttu piilee myös sijoittamisessa. Jos osakepoiminnasta nauttii ja se tuo iloa, niin ei siinä silloin käy suurta vahinkoa, vaikka touhu veisikin merkittävästi aikaa. Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, mihin oman aikansa haluaa käyttää. 

Rikhard Wacker

About Rikhard Wacker

Rikhard Wacker on suositun Inssin Osingot -sijoitusblogin ylläpitäjä. Rikhard aloitti sijoittamisen vuonna 2012 ja on kirjoittanut sijoitusblogia vuodesta 2017 lähtien.

Tarjoukset