Nettovarallisuus on muun muassa yritysverotukseen liittyvä termi, joka saadaan vähentämällä yrityksen varoista yrityksen velat.
Nettovarallisuuden käsitteeseen törmäävät kaikki yrittäjät jossain vaiheessa yritystoimintansa aloittamista. Nettovarallisuutta käytetään muun muassa silloin, kun lasketaan yritystulon pääomatulo-osuutta tai selvitetään osinkotuen verotonta osuutta.
Yksityishenkilön nettovarallisuutta käsitellään tämän artikkelin lopussa.
Yrityksen nettovarallisuus lasketaan edellisenä vuonna päättyneen tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella. Nettovarallisuuden laskukaavassa on silti joitakin yritysmuotoon liittyviä poikkeuksia. Täysin selvää ei myöskään välttämättä ole se, mikä kaikki lasketaan yritykselle kuuluviksi varoiksi ja mikä ei.
Nettovarallisuuden vero – verovelat ja -saamiset
Verovuoden 2023 verotuksessa käytetään verovuoden 2022 nettovarallisuuden arvoa. Jos yritystoiminta on alkanut vasta verovuoden 2023 aikana, nettovarallisuus lasketaan kuitenkin verovuoden lopun tilanteen mukaan.
Nettovarallisuuslaskelmassa ei oteta huomioon kirjanpitolain mukaisia laskennallisia verosaamisia eikä laskennallisia verovelkoja. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuolelle jätetään myös mahdolliset tuloverovelat, joita ei ole määrätty maksettavaksi.
Eri yritysmuotojen nettovarallisuus
Suurimmassa osassa tapauksista yrityksen nettovarallisuus on yhtä kuin tilinpäätöksen taseessa oleva yrityksen oma pääoma. Liiketoiminnan varoihin lasketaan periaatteessa kaikki elinkeinotoimintaan kuuluvat kiinteistöt, työkoneet, ajoneuvot, rahat, saamiset ja muut tavarat, joilla on arvoa. Kun varoista vähennetään velat, jää jäljelle yrityksen nettovarallisuus.
Elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta vähennetään vain elinkeinotoimintaan kuuluvat velat, eikä yrittäjän yksityistalouden velkoja oteta huomioon. Silloin, kun velat ovat suuremmat kuin varallisuus, nettovarallisuutta ei jää ja yritystoiminnan tulo verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona.
Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteellä ei välttämättä ole aina lainkaan nettovarallisuutta. Tämä on tilanne silloin, kun tulolähteen velat ovat yhtä suuret kuin sen varat. Jos tulolähteen velat taas ovat suuremmat kuin tulolähteen varat, on tulolähteen nettovarallisuus negatiivinen eli kyseessä on negatiivinen nettovarallisuus.
Osakeyhtiön nettovarallisuus
Osakeyhtiömuotoisella yrityksellä voi olla kolme eri tulonlähdettä: elinkeinotoiminnan tulonlähde, maatalouden tulonlähde ja henkilökohtainen tulonlähde (esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä kertyvä vuokratulo, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan). Näiden kolmen tulonlähteen varat ja velat vaikuttavat nettovarallisuuteen.
Osakeyhtiön nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon yrityksen on mahdollista jakaa voittovarojaan omistajille matalammin verotettavina osinkoina. Osinkoa jaetaan yleensä kerran kalenterivuodessa tilinpäätöksen valmistuttua.
Toiminimen nettovarallisuus saadaan vähentämällä elinkeinotoiminnan varoista sen kaikki velat ja lisäämällä tähän 30 prosenttia palkoista, jotka on maksettu verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Toiminimen nettovarallisuuteen kuuluvat vain elinkeinotoiminnan varat.
Esimerkiksi auto tai asunto voi olla sekä elinkeinotoiminnan käytössä että yksityisessä käytössä. Tässä tapauksessa elinkeinotoiminnan käytön osuus ratkaisee, kuuluuko omaisuus yrityksen varoihin vai yksityisiin varoihin. Mahdollinen auto tai asunto kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin vain silloin, kun liiketoiminnan osuus käytöstä on yli 50 prosenttia.
Henkilöyhtiöissä eli avoimessa ja kommandiittiyhtiössä nettovarallisuus muodostuu pitkälti samalla kaavalla kuin toiminimenkin kohdalla eli elinkeinotoiminnan varoista miinustetaan velat ja tähän lisätään 30 % maksetuista palkoista. Myös henkilöyhtiöiden nettovarallisuuteen lasketaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat.
Nettovarallisuus ja omat osakkeet
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinko tarkoittaa 8 % vuotuista tuottoa osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle.
Arvostamislain mukaan osakeyhtiön nettovarallisuus sekä osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän tilinpäätöksen perusteella. Lain mukaan matemaattinen arvo lasketaan nettovarallisuuden perusteella niin, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varoista miinustetaan velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Laskelmassa ei oteta huomioon sellaisia yhtiön omia osakkeita, jotka yhtiö on lunastanut tai hankkinut muulla tavalla.
Nettovarallisuus Suomessa
Viimeisimpien vuoteen 2019 perustuvien tilastojen perusteella suomalaisilla kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa. Nettovarallisuuden keskiarvo sen sijaan oli 214 800 euroa. Näistä neljäsosalla oli nettovarallisuutta yli 257 900 euroa ja neljäsosalla alle 9 400 euroa. Varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Varakkain 10 prosenttia suomalaisista omisti Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan 49,6 % nettovarallisuuden kokonaismäärästä. Tilastoa julkaistaan 3 vuoden välein eli seuraavia tilastoja on odotettavissa vuoden 2024 kesällä.
Yksityishenkilön nettovarallisuus
Yksityisen henkilön nettovarallisuus on yksinkertaistettu varaisuus miinus velat. Oman nettovarallisuuden arvo on siis koko sen omaisuuden arvo, jolla on markkina-arvoa eli esimerkiksi oma asunto, kesämökki, auto, säästöt sekä mahdolliset sijoitukset osakkeisiin ja rahastoihin.
Usein voidaan puhua myös likvidistä nettovarallisuudesta, joka tarkoittaa varallisuutta joka ei ole sidottu kiinteään omaisuuteen. Likvidin omaisuuden voit saada käyttöösi heti. Näin ollen likvidi nettovarallisuus voi olla esimerkiksi käteinen, säästöt ja osakkeet yhteenlaskettuna.
