Mikä on kWh ja miten sen hinta määräytyy?

|Posted by Kai Nyroos | Kaikki artikkelit, Sähkö, Termit
Tags: kwh, sähkön hinta, sähkösopimus
Sähkösopimuksen tarkastelu

Lyhenne kWh tarkoittaa kilowattituntia. Selvästikin sähköön liittyvä käsite, mutta mitä kWh tarkemmin tarkoittaa?

Ensin hieman teoriaa: Sanassa oleva W tarkoittaa wattia, joka on SI-järjestelmässä tehon yksikkö. SI-järjestelmä on meille suomalaisille tuttu kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jonka ajan yksikkö on sekunti, pituuden yksikkö metri ja painon yksikkö kilo.

Yhden watin tehoon päästään tuottamalla tai kuluttamalla yksi joule energiaa sekunnissa. Joule on niin ikään SI-järjestelmän energian yksikkö. Sähköisessä kuormassa yhden watin teho syntyy yhden voltin jännitteellä ja yhden ampeerin virralla.

Tämä saattaa kuulostaa hankalalta, eikä välttämättä aukea kuin alan ammattilaisille. Kaksi muuta kirjainta ovat kuitenkin helpompia.

Kuten kilowattitunti -sana kertookin, lyhenne k ilmaisee kiloa siis tuhatta wattia ja viimeinen h tuntia. Yhdessä ne tarkoittavat siis energiaa, joka vastaa tuhatta wattia eli yhtä kilowattia tunnin ajan. Energian tuotantopuolella puolestaan puhutaan usein suuremmista luvuista, kuten megawattitunneista.

Kotitaloudessa kWh, eli kilowattitunti, tarkoittaa siis käytännössä sitä, kuinka paljon sähköä kuluu tunnissa. Sitä voidaan mitata vaikkapa yksittäisen kodinkoneen osalta, tai koko asunnosta. Kilowattitunti on myös myytävän sähköenergian yksikkö, jonka mukaan sähkön hinta esitetään.

Kuinka paljon 1 kWh maksaa?

Sen kertoo sinulle sähkösopimuksesi, ja kaikki sinulle soittavat puhelinmyyjät kertovat tarjoavansa sen halvemmalla. KWh hinta muodostuu käytännössä sähköyhtiösi myymästä energiasta ja sähköverkkoyhtiön siirtomaksusta. Kumpikin määritellään kWh-kulutuksen perusteella, mutta päälle tulee vielä erilaisia perusmaksuja.

Siirtomaksut ovat itse asiassa nykyään suurempi osuus kokonaissummasta kuin varsinainen sähkölasku. Syynä on muun muassa se, että sähköverkon varmuudesta on säädetty laissa erinäisiä asioita, minkä vuoksi ylläpitäjät ovat joutuneet investoimaan sähköverkkoon, mikä taas näkyy myös kuluttajan hinnassa. Monet tosin ovat sitä mieltä, että tämä näkyy hinnassa hieman liikaa.

Sähkön hinta kWh siis muodostuu ostetun sähköenergian osuudesta ja sähkönsiirrosta. Kilowattitunnin hinta siirtomaksuineen voi vaihdella todella paljon maantieteellisesti. Sähkönmyyjän pystyy nimittäin kilpailuttamaan ja näin vaikuttamaan omaan sähkölaskuunsa, mutta siirtomaksu tulee annettuna – sähköverkkoaan ei nimittäin voi vaihtaa. Rinnakkaisten sähköverkkojen ylläpitäminen olisi tietysti järjetöntä haaskausta. Siksi tämän luonnollisen monopolin hinnoitteluun vaikutetaan lainsäädännöllisesti.

Mutta entä se hinta? Sopimuksia on monenlaisia: määräaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia ja pörssisidonnaisia, ja niiden hinnoissa on suuria eroja. Pörssisidonnaisen sähkön hinta vaihtelee kaikkein eniten. Myös vuorokaudenaika tai vuodenaika voivat vaikuttaa sähkön hintaan, jos niin on erikseen määritelty sähkösopimuksessa.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen kannattaa tehdä säännöllisesti, sillä hinnoissa voidaan puhua kymmenien tai jopa satojen prosenttien heittelystä. Yleisesti ottaen, yksi kilowattitunti voisi maksaa esimerkiksi 5-7 senttiä. Sähkönsiirto taas maksaa noin 7–14 senttiä, ollen keskimäärin noin 10 senttiä kilowattitunnilta – siis kaksinkertaisesti sen verran, mitä itse energia maksaa. Päälle tulevat tietysti vielä mahdolliset kuukausimaksut, jotka voivat esimerkiksi sähkönsiirron osalta olla satoja euroja vuodessa.

Paljonko eri asiat kotitaloudessa kuluttavat kuukaudessa?

Asumismuodosta riippuen suurin yksittäinen sähköä kuluttava asia on yleensä lämmitys. Sähkölämmitteisessä asunnossa vuosittaisesta sähkölaskusta leijonanosa muodostuu lämmityksestä. Toinen paljon sähköä kuluttava asia liittyy sekin lämmitykseen. Kuuman käyttöveden lämmitys lohkaisee sekin komean siivun sähkölaskuun. Saunominen on myös verrattain iso kertapaukku. Tulevaisuudessa kotien sähkönkulutuksesta valtaosan vie mahdollisesti sähköauton lataaminen.

Moniin kodinkoneisiin ja niiden kulutukseen liittyy myös harhoja. Joidenkin pienten laitteiden sähkönkulutusta saatetaan puheissa liioitella, vaikka totta toki on, että pienistä puroista muodostuu suuri joki, ja säästö se on pienikin säästö.

Esimerkkejä kodin sähkönkulutuksesta ja viitteellisistä hinnoista, jotka voivat vaihdella suurestikin:

Jääkaappi, 1 vrk 0,3-0,8 kWh 4,8–12,8 snt
Ruoanlaitto liedellä/uunilla 1,5-2,0 kWh 24–32 snt
Aamukahvin keitto kahvinkeittimellä 0,10 kWh 1,6 snt
Astianpesukoneen käyttö per pesukerta 1,0-1,5 kWh 16–24 snt
Pyykinpesu 40°C per pesukerta 0,5-0,8 kWh 8–12,8 snt
Television katselu 2,5 tuntia 0,31-0,41 kWh 4,96–6,56 snt
Saunominen 1,5 tuntia 8,00 kWh 128 snt (1,28 €)
Puhelimen akun lataus tyhjästä täyteen 0,02 kWh 0,32 snt
Tesla 80 -mallin akun lataus tyhjästä täyteen 80,00 kWh 1280 snt (12,8 €)
Kirkasvalolamppu päällä tunnin 0,30 kWh 4,8 snt
Lämminvesivaraaja, päivä 3 kWh 35–45 snt
Kylpyhuoneen lattialämmitys, päivä 2,5 kWh 30–40 snt