Mikä on inflaatio?
Inflaatio on jälleen yksi tylsän kuuloisista taloustermeistä, jonka perusteet jokaisen kuitenkin tulisi ymmärtää. Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Kyse on siis rahan arvosta; inflaation takia yhdellä eurolla saa tänään ostettua vähemmän kuin ennen, eli rahan arvo on laskenut. Inflaation vastakohta on deflaatio.
Inflaation vaikutukset
Kuluttajat huomaavat inflaation vaikutukset yleensä helpoiten ruokakaupassa, kun ruuan ja muiden kulutustarvikkeiden hinnat nousevat. Inflaation vaikutuksen takia samalla rahasummalla saa kaupasta siis vähemmän tuotteita kuin aiemmin. Otetaan esimerkiksi maito. Kuvitellaan, että viime vuonna litra maitoa maksoi yhden euron, eli kymmenellä eurolla sai kymmenen litraa maitoa. Tänä vuonna litra maitoa maksaakin jo 1,20 euroa, eli kymmenellä eurolla saa enää 8,3 litraa maitoa. Inflaation vaikutuksen näkee tätäkin selvemmin, jos vertailee tuotteiden hintoja nyt ja vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
Miten inflaatio lasketaan?
Suomessa Tilastokeskus laskee kuluttajahintojen muutoksen, eli inflaation tason, kuukausittain. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä selviää myös, mitkä tuoteryhmät kohottavat kuluttajahintoja eniten ja vähiten tarkastelujakson aikana. Indeksissä tarkastellaan kattavasti eri elämän osa-alueisiin liittyvien tuoteryhmien, kuten elintarvikkeiden, asumisen ja energian, hintoja. Lopuksi eri tuotteiden hintatiedoista lasketaan keskimääräinen hintojen nousutahti.
Inflaatio 2018
Inflaatio vuonna 2018 oli Suomessa erittäin maltillista. Hinnat kallistuivat vuonna 2018 Suomessa keskimäärin 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.
Eurostatin mukaan Euroopan Unionin maiden vuosittainen inflaatio oli 1,9 prosenttia kokonaisuudessaan. Euroalueella se oli 1,8 prosenttia. Yhdenmukaistettu ja sitä myötä vertailukelpoinen inflaatioluku Suomen kohdalla oli 1,2 prosenttia vuonna 2018.
Inflaatio 2019
Suomen inflaatio vuonna 2019 laski hieman paremmalle tasolle kuin edellisen vuoden vuosittainen inflaatio. Toukokuussa inflaatio oli Suomessa 1,2 prosenttia, mutta laski kesäkuussa 1 prosenttiin. Hintojen alenemisen yhtenä syynä on bensan hinnan aleneminen kesäkuussa. Hintojen nousua hillitsi myös omakotitalokiinteistöjen, televisioiden, käytettyjen autojen ja matkapuhelinten hintojen aleneminen. Vastaavasti hinnat nousivat eniten savukkeissa, vuokrissa, omakotitalokiinteistöjen peruskorjauksissa, pankkipalvelumaksuissa ja sähkössä.
Inflaatio 2020
Vuonna 2020 inflaatio oli Suomessa erittäin maltillisella tasolla, sillä kuukausittainen hintojennousu ylsi korkeimmillaankin vain 1 prosenttiin tammikuussa 2020. Huhti- ja toukokuussa käännyttiin deflaation puolelle, kun rahan arvo nousi ensin 0,3 ja sitten 0,2 prosenttia. Loppuvuodesta nähtiin puolestaan tasaisia 0,2 prosentin inflaatiolukemia. Hinnat nousivat vuoden mittaan esimerkiksi savukkeissa, omakotitalokiinteistöissä, vihanneksissa sekä tutkimus- ja hoitomaksuissa. Halpenemista taas tapahtui etenkin polttonesteiden ja hotellihuoneiden hinnoissa.
Inflaatio 2021
Vuoden 2021 loppua kohden inflaatio kiihtyi Suomessa huomattavasti. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli lokakuussa 3,2 prosenttia ja marraskuussa jo 3,7 prosenttia. Euroalueella inflaatio nousi loppuvuonna 2021 Suomeakin enemmän saavuttaen marraskuussa 4,9 prosentin lukemat.
Inflaatio 2022
Inflaatio kiihtyi entisestään 2022, sillä edellisvuoden maksimit 3,7 % ovat vain kaukainen muisto. Tammikuussa inflaatio oli 4,4 % ja se pysyi suhteellisen samana helmikuun loppuun asti. Maaliskuussa inflaatio kipusi 5,8 %, josta se lähti vähitellen kipuamaan aina vain ylös päin kunnes se oli 9,1 % marraskuussa.
Inflaation syyt
Inflaation syyt ovat moninaisia. Inflaatio voi johtua monesta eri tekijästä, tässä niistä neljä yleisintä:
- Kysyntäinflaatio: tuotteiden kysyntä on suurempaa kuin niiden tarjonta, jolloin hinnat nousevat
- Kustannusinflaatio: tuotteiden tuotantokustannukset pakottavat nostamaan hintoja; tuotantokustannukset voivat nousta esimerkiksi raaka-aineen hinnan tai verotuksen nousun myötä
- Monetaarinen inflaatio: rahaa on liikkeellä liikaa
- Odotusinflaatio: odotetaan hintojen nousevan tulevaisuudessa, joten korotetaan palkkoja
Euroopan Keskuspankki voi säädellä monetaarista inflaatiota muuttamalla ohjauskoron tasoa. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat lainojen korkotasoon ja sitä kautta kuluttajien haluun ottaa lainaa ja toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä olevan rahan määrään lainan lyhennysten jälkeen. Ohjauskorkoa nostamalla lainojen korkotaso nousee ja kuluttajat haluavat kuluttaa aiempaa vähemmän ja ottaa vähemmän lainaa, joten liikkeellä olevan rahan määräkin laskee hilliten siten inflaatiota. Sama toimii myös toisin päin: laskemalla ohjauskorkoa Keskuspankki voi lisätä liikkeellä olevan rahan määrää, jolloin kotitaloudet alkavat ottaa aiempaa enemmän lainaa ja kuluttaa enemmän, mikä puolestaan vauhdittaa inflaatiota.
Tiesitkö, että viitekorot ovat nykyään varsin matalalla. Vertaile vakuudettomia lainoja ja löydä juuri sinulle sopivin rahoitusvaihtoehto:
Hallittua ja vähäistä inflaatiota (n. 2 %) pidetään talousteorioissa usein positiivisena asiana ja eräänlaisena talouden koneiston voiteluaineena. Tämä johtuu siitä, että maltillinen hintojen nousu laittaa ihmiset kuluttamaan (koska on kannattavampaa ostaa tuote tänään kuin vuoden päästä). Lisäksi inflaatio innostaa ihmisiä investoimaan ja tavoittelemaan pääomatuloja, koska rahan arvo laskee, jos sitä ei investoi.
Hyperinflaatio
Termiä hyperinflaatio käytetään silloin, kun inflaatio on karannut käsistä. Talousteorioissa ei ole tarkkaa määritelmää sille, kuinka kova inflaation täytyy olla, jotta sitä voisi kutsua hyperinflaatioksi, mutta usein kuukausittaisen inflaation ylittäessä 50 % aletaan sitä kutsua hyperinflaatioksi.
Hyperinflaatio on haitallista maan taloudelle, sillä kuluttajilla ei ole sen vallitessa varaa elämän perustarpeisiin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Vain tuottajat voivat hyötyä hyperinflaation aiheuttamasta hintojen noususta. Usein valtioiden pitää ottaa käyttöön uusi valuutta tai devalvoida jo olemassa oleva, koska käytännössä ei ole järkevää käyttää valuuttaa, jota tarvitaan miljoonia tai miljardeja yhden leipäpaketin ostoon.
