Inflaatio Suomessa – Mitä sinun tulisi tietää vuonna 2019

|Posted by | Kaikki artikkelit, Lainat, Termit
Tags: ,

Mikä on inflaatio

Mikä on inflaatio?

Inflaatio on jälleen yksi tylsän kuuloisista taloustermeistä, jonka perusteet jokaisen kuitenkin tulisi ymmärtää. Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Kyse on siis rahan arvosta; inflaation vaikutuksesta yhdellä eurolla saa tänään ostettua vähemmän kuin ennen, eli rahan arvo on laskenut. Inflaation vastakohta on deflaatio.

Inflaation vaikutukset

Kuluttajat huomaavat inflaation vaikutukset yleensä helpoiten ruokakaupassa, kun ruuan ja muiden kulutustarvikkeiden hinnat nousevat. Inflaation vaikutuksen takia samalla rahasummalla saa kaupasta siis vähemmän tuotteita kuin aiemmin. Otetaan esimerkiksi maito. Kuvitellaan, että viime vuonna litra maitoa maksoi yhden euron, eli kymmenellä eurolla sai kymmenen litraa maitoa. Tänä vuonna litra maitoa maksaakin jo 1,20 euroa, eli kymmenellä eurolla saa enää 8,3 litraa maitoa. Inflaation vaikutuksen näkee tätäkin selvemmin, jos vertailee tuotteiden hintoja nyt ja vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Miten inflaatio lasketaan?

Suomessa Tilastokeskus laskee kuluttajahintojen muutoksen, eli inflaation tason, kuukausittain. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä selviää myös, mitkä tuoteryhmät kohottavat kuluttajahintoja eniten ja vähiten tarkastelujakson aikana. Indeksissä tarkastellaan kattavasti eri elämän osa-alueisiin liittyvien tuoteryhmien, kuten elintarvikkeiden, asumisen ja energian, hintoja. Lopuksi eri tuotteiden hintatiedoista lasketaan keskimääräinen hintojen nousutahti.

Inflaatio 2018

Inflaatio vuonna 2018 oli erittäin maltillinen Suomessa. Hinnat kallistuivat vuonna 2018 Suomessa keskimäärin 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

Eurostatin mukaan Euroopan Unionin maiden vuosittainen inflaatio oli 1,9 prosenttia kokonaisuudessaan. Euroalueella se oli 1,8 prosenttia. Yhdenmukaistettu ja sitä myötä vertailukelpoinen inflaatio luku Suomen kohdalla oli 1,2 prosenttia vuonna 2018.

Inflaatio 2019

Suomen inflaatio vuonna 2019 laski juuri paremmalle tasolle kuin viime vuoden vuosittainen inflaatio. Toukokuussa inflaatio oli 1,2 prosenttia Suomessa, mutta laski kesäkuussa 1 prosenttiin. Hintojen alenemisen yhtenä syynä on bensan hinnan aleneminen kesäkuussa. Hintojen nousua hillitsi myös omakotitalokiinteistöjen, televisioiden, käytettyjen autojen ja matkapuhelinten hintojen aleneminen. Vastaavasti hinnat nousivat eniten savukkeissa, vuokrissa, omakotitalokiinteistöjen peruskorjauksissa, pankkipalvelumaksuissa ja sähkössä.

Inflaation syyt

Inflaation syyt ovat moninaisia. Inflaatio voi johtua monesta eri tekijästä, tässä niistä neljä yleisintä:

  • Kysyntäinflaatio: tuotteiden kysyntä on suurempaa kuin niiden tarjonta, jolloin hinnat nousevat
  • Kustannusinflaatio: tuotteiden tuotantokustannukset pakottavat nostamaan hintoja; tuotantokustannukset voivat nousta esimerkiksi raaka-aineen hinnan tai verotuksen nousun myötä
  • Monetaarinen inflaatio: rahaa on liikkeellä liikaa
  • Odotusinflaatio: odotetaan hintojen nousevan tulevaisuudessa, joten korotetaan palkkoja

Euroopan Keskuspankki voi säädellä monetaarista inflaatiota muuttamalla ohjauskoron tasoa. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat lainojen korkotasoon ja sitä kautta kuluttajien haluun ottaa lainaa ja toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä olevan rahan määrään lainan lyhennysten jälkeen. Ohjauskorkoa nostamalla lainojen korkotaso nousee ja kuluttajat haluavat kuluttaa aiempaa vähemmän ja ottaa vähemmän lainaa, joten liikkeellä olevan rahan määräkin laskee hilliten siten inflaatiota. Sama toimii myös toisin päin: laskemalla ohjauskorkoa Keskuspankki voi lisätä liikkeellä olevan rahan määrää, jolloin kotitaloudet alkavat ottaa aiempaa enemmän lainaa ja kuluttaa enemmän, mikä puolestaan vauhdittaa inflaatiota.

Tiesitkö, että korot ovat nykyään varsin matalalla. Vertaile lainoja ja löydä juuri sinulle sopivin laina!

Hallittua ja vähäistä inflaatiota (n. 2 %) pidetään talousteorioissa usein positiivisena asiana ja eräänlaisena talouden koneiston voiteluaineena. Tämä johtuu siitä, että maltillinen hintojen nousu laittaa ihmiset kuluttamaan (koska on kannattavampaa ostaa tuote tänään kuin vuoden päästä). Lisäksi inflaatio innostaa ihmisiä investoimaan, koska rahan arvo laskee, jos sitä ei investoi.

Hyperinflaatio

Termiä hyperinflaatio käytetään silloin, kun inflaatio on karannut käsistä. Talousteorioissa ei ole tarkkaa määritelmää sille, kuinka kova inflaation täytyy olla, jotta sitä voisi kutsua hyperinflaatioksi, mutta usein kuukausittaisen inflaation ylittäessä 50 % aletaan sitä kutsua hyperinflaatioksi.

Hyperinflaatio on haitallista maan taloudelle, sillä kuluttajilla ei ole hyperinflaation vallitessa varaa elämän perustarpeisiin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Vain tuottajat voivat hyötyä hyperinflaation aiheuttamasta hintojen noususta. Usein valtioiden pitää ottaa käyttöön uusi valuutta tai devalvoida jo olemassa oleva, koska käytännössä ei ole järkevää käyttää valuuttaa, jota tarvitaan miljoonia tai miljardeja yhden leipäpaketin ostoon.

Deflaatio

Deflaatio on inflaation vastakohta ja joskus sitä kutsutaankin myös nimellä negatiivinen inflaatio. Käytännössä deflaatio tarkoittaa, että raha muuttuu arvokkaammaksi kuin aiemmin. Deflaation vaikutuksesta tänä vuonna kymmenellä eurolla saisi siis enemmän maitoa kuin viime vuonna. Vaikka rahan arvon nousu ja hintojen aleneminen äkkiseltään positiiviselta kuulostavatkin, eivät ne ole sitä. Deflaatio kulkee yleensä käsi kädessä palkkojen alenemisen ja työttömyyden lisääntymisen kanssa, eli toisin sanoen deflaatio ilmenee tyypillisesti, kun maan taloudella menee huonosti. Deflaatio heikentää lisäksi velallisen asemaa huomattavasti, sillä velkaa on edelleen saman verran kuin ennenkin, kun taas esimerkiksi asunnon arvo laskee deflaation myötä.

Deflaatio sakkaa maan talouden yleensä tehokkaasti, koska alenevien hintojen takia kuluttajat lykkäävät ostopäätöksiään alhaisempien hintojen toivossa ja käytännössä siis lopettavat tai vähentävät kuluttamista reilusti. Yksi modernin maailman tunnetuimmista deflaatioesimerkeistä on Japani, joka on kärsinyt deflaatiosta yli kymmenen vuoden ajan.

Lähde: Opetushallitus
Lähde: Tilastokeskus