Alakouluikäisten lomat aiheuttavat vanhemmille usein päänvaivaa, sillä harva aikuinen pystyy pitämään yhtä pitkiä lomia kuin mitä lapsilla on. Peruskouluikäiset lapset saavat lomailla koko kesän, kun aikuisilla lomaa on enintään viisi viikkoa. Asetelma koetaan ongelmalliseksi erityisesti yksinhuoltajaperheissä.
Miten koululaisten lomat määräytyvät?
Suomessa lukuvuosi alkaa peruskouluissa perusopetuslain mukaan 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Oppilailla on yhteensä 190 koulupäivää lukuvuodessa.
Milloin koulujen lomat pidetään?
Opetuksen alkupäivää ei ole määritelty laissa. Koulu alkaa yleensä elokuun puolenvälin tienoilla, mutta tarkemmin asiasta päättää kukin kunta. Asetuksella on kuitenkin säädetty, että koulu päättyy viimeisenä arkipäivänä viikolla 22. Päivä on aikaisintaan 29. toukokuuta ja viimeistään 5. kesäkuuta.
Koulujen lukuvuodessa juuri kesäloma on pisin loma – se loppuu osapuilleen elokuun puolivälissä. Tulevan lukuvuoden muiden lomien pituuksilla on vaikutusta loppumispäivään. Syyslomaa tai talvilomaa ei ole määritetty lainsäädännössä, vaan jokainen kunta voi päättää niiden pituuden ja ajankohdan itsenäisesti. Kaikille koululaisille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen, helatorstai, itsenäisyyspäivä sekä vappu.
Miten työssäkäyvän lomat kertyvät?
Vuosilomapäivät kertyvät lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. ajalta. Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, työntekijä saa lomaa kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde taas on maaliskuun loppuun mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, työntekijä saa lomaa kaksi ja puoli päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomaa ei kerry osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Työntekijällä on tästä huolimatta oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen.
Milloin työntekijä voi pitää lomaa?
Suurin osa vuosilomasta pidetään 2.5.–30.9. välisenä aikana. Loput lomapäivät työntekijä voi pitää joko lomakauden ulkopuolella, tai mikäli siitä on sovittu, siirtää myöhemmin pidettäväksi. Kertyneistä lomapäivistä on tärkeää huomioida, että lauantait lasketaan arkipäiviksi, jolloin työntekijältä kuluu siis kuusi lomapäivää yhdessä viikossa.
Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamispäivää. Jos kuukauden ilmoitusaikaa ei ole jostakin perustellusta syystä mahdollista noudattaa, loman ajankohta on ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työnantaja on aina sidottu ilmoitukseensa.
Mikä on lomapäivien ero koululaisen ja työssäkäyvän välillä?
Koululaisella on vuodessa noin 65 lomapäivää viikonloppujen ja pyhäpäivien ulkopuolella. Työssäkäyvällä aikuisella lomapäiviä kertyy 24-30. Käytännössä tämä tarkoittaa jopa kahden kalenterikuukauden eroa koululaisen ja aikuisen lomien välillä. Työntekijöiltä tämä vaatii sujuvaa tasapainoilua töiden ja muun elämän välissä. Tilanteet vaativat myös esihenkilöiltä ymmärrystä ja vastaantulevaa asennetta.
Paitsi työnteon sisältöön myös aikaan ja paikkaan liittyvä inhimillinen joustavuus edesauttaa työntekijöiden sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Tasapainon löytyminen voi kuitenkin olla hankalaa, ja työntekijä saattaa kokea riittämättömyyttä tunnetta, kun työt liian usein väistämättä menevät perheen tarpeiden ohi.
Työyhteisöjen toimintamalleja olisikin tärkeää jatkuvasti pyrkiä kehittämään. Kun perheille tarjotaan lomien yhteydessä yhteistä aikaa, hyvinvointi lisääntyy – joka myös heijastuu takaisin työmaailmaan.
Miten lastenhoito järjestyy loma-aikoina?
Kun lasten lomat ovat pitkiä ja niitä on usein, tulee perheiden eteen väkisinkin aikoja, jolloin lastenhoidossa tarvitaan ulkopuolisten apua. Apua voi saada esimerkiksi isovanhemmilta, naapureilta tai maksetuilta lastenhoitajilta.
Isovanhemmat
Isovanhemmat eivät ole lapsen automaattisia hoitajia, mutta heillä on usein mahdollisuus auttaa lastensa perheitä lastenhoidossa. Mikäli isovanhemmalle haluaa maksaa lastenhoidosta palkkaa, sitä ei tarvitse tehdä kokonaan omasta pussista. Kelalta voi saada yksityisen hoitajan palkkaamiseen lisäavustusta. Se, millaista tukea kannattaa hakea, riippuu muun muassa asuinkunnasta. Vaihtoehtoja ovat yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki.
Palkaton vapaa
Mikäli perheen taloudellinen tilanne sallii ja työnantaja on suostuvainen, vanhemmat voivat hakea myös palkatonta vapaata esimerkiksi juuri loman jatkeeksi. Mikäli palkatonta vapaata halutaan hakea muusta kuin laissa erikseen säädetystä syystä (esimerkiksi perhevapaat ja opintovapaa), siitä on aina sovittava työnantajan kanssa. Sopiminen on vapaaehtoista, ja työnantajalla on oikeus olla myöntämättä palkatonta vapaata.
Lastenhoitaja
Lastenhoitaja on mahdollista palkata kertaluontoisesti tai pitempiaikaisesti. Lastenhoitaja voi tulla vanhempien apuun myös satunnaisesti esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin, kun vanhemmilla on menoja. Työtunneista ja työtehtävistä perhe voi sopia yhdessä lastenhoitajan kanssa. Lastenhoidon keskimääräinen tuntihinta on Suomessa vuonna 2022 9,45 €.
Leiri
Kesäleiri on monelle lapselle kesän kohokohta, ja tämä aika muiden hoidossa antaa liikkumatilaa myös vanhempien lomien suunnitteluun. Kesäleirit ovat yleensä tarkoitettu 7–16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Ilmaisia kesäleirejä on olemassa, ja maksullisten leirien kohdalla lapsen leirimaksun tueksi voidaan myöntää myös stipendi, mikäli perheessä on taloudellisia haasteita.
Toisaalta esimerkiksi ratsastusleireistä voi joutua pulittamaan useita satasia tai jopa enemmän.
Lomajärjestelyt kahden vanhemman perheissä ja yksinhuoltajaperheissä
On tärkeää, että perheet viettävät myös yhteistä lomaa. Tätä edesauttavat töiden puolesta joustavat työaikaratkaisut ja etätyömahdollisuudet, joista voi olla apua loma-aikojen järjestelyissä. Olennaista on myös vanhempien mahdollisuus vaikuttaa lomiensa ajankohtaan. Kahden vanhemman perheessä lomien järjestäminen samaan aikaan lapsen koululomien kanssa on helpompaa, kun lomia voidaan porrastaa ja jakaa eri aikoihin.
Yksinhuoltajaperheessä tätä mahdollisuutta ei ole – siksi on tärkeää, että yksinhuoltaja mahdollisuuksien mukaan rakentaa itselleen tukiverkoston luotettavista ihmisistä, jotka voivat silloin tällöin huolehtia lapsesta.
Työn joustavat työajat, mahdollisuus etätöihin ja työntekijän kuulluksi tuleminen työpaikalla on yksinhuoltajille vielä tärkeämpää kuin kahden aikuisen perheessä – ne edistävät paitsi lomajärjestelyjen jouhevuutta myös perheen hyvinvointia.
