Paljonko lahjavero on, ja milloin se täytyy maksaa?

| | Aihe: Verotus ja lainsäädäntö
lahjavero

Verottaja määrittää lahjaksi kaiken omaisuuden, joka siirtyy toiselle henkilölle ilman korvausta. Lahjasta tulee maksaa lahjavero, jos samalta henkilöltä saa kolmen vuoden aikana lahjan tai lahjoja, joiden arvo 5 000 euroa tai enemmän.

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, mikäli lahjan arvo jää verottajan määrittämien rajojen alapuolelle. Käytännössä voit siis kolmen vuoden aikana antaa ja vastaanottaa lahjoja verottomasti viiden tuhannen euron rajoissa.

Lahjaveron määrään vaikuttaa paitsi annetun lahjan arvo myös sukulaisuussuhde. Sukulaisuussuhde määrittää lahjaveron veroluokan. Lahjaveron veroluokkia on kaksi, ja ne on esitelty myöhemmin tässä artikkelissa. 

Milloin lahjavero täytyy maksaa?

Voit lahjoittaa verovapaasti alle 5 000 euroa yksittäiselle henkilölle kolmen vuoden aikana.

Yli 5 000 euron summista tulee ilmoittaa verottajalle, tehdä lahjaveroilmoitus sekä maksaa lahjavero. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lahjavero koskee aina yksittäistä henkilöä, eli esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat antaa lapselleen verottomasti 4 999 euroa.

Miten lahjaveron maksaminen käytännössä toimii?

Lahjaveroilmoitus tehdään verottajalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun lahja on vastaanotettu. Ilmoitusta varten tarvitaan muun muassa lahjanantajan henkilötunnus, sukulaisuussuhde lahjanantajaan, lahjan arvo sekä lahjoituspäivä.

Lahjaveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti OmaVeron kautta tai tarvittaessa paperilomakkeella. Lahjaveroilmoitus tulee täyttää huolellisesti. Jos lahjaveroilmoituksessa on puutteita tai virheitä tai sen antaa myöhässä, voi joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.

Mikä on lahjaveron määrä?

Lahjaveron määrään vaikuttavat sekä annetun lahjan arvo että lahjan antajan ja lahjan saajan välinen sukulaisuussuhde. Lahjan määrä on yksinkertaisesti lahjan käypä arvo antohetkellä. Lahjasta riippuen sen arvo tulee määrittää, jotta saadaan laskettua lahjaveron määrä. Esimerkiksi arvopapereissa tai osakkeissa pankin tai arvopaperiyhtiön dokumentti arvosta riittää. Jos taas lahjoitetaan asunto- tai kiinteistöosakkeita, niiden arvo tulee määrittää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän avulla.

Sukulaisuussuhde määrittää lahjaveron veroluokan. Lahjaveron veroluokkia on kaksi:

1. Veroluokka2. Veroluokka
LähisukulaisetMuut kuin lähisukulaiset
Aviopuoliso, avopuoliso, rekisteröity parisuhde, lapsi, lapsenlapsi, tai muu lähisukulainenSuvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt

Veroluokkaan 1 kuuluvat lähisukulaiset maksavat aina vähemmän lahjaveroa kuin veroluokkaan 2 kuuluvat henkilöt. Lahjaveron määrässä voi olla suuriakin eroja. Katso esimerkit alta.

Annetun lahjan arvoLahjaveron määrä, Veroluokka 1Lahjaveron määrä, Veroluokka 2
5000 €100 €100 €
10 000 €500 €1050 €
50 000 €4200 €10 150 €
100 000 €10 100 €24 450 €

Milloin lahjaveroa ei tarvitse maksaa? 

Lahjaveroon liittyy myös poikkeuksia, ja joissain tapauksissa lahjaveroa ei tarvitse maksaa. Poikkeuksen lahjoituksiin tekee kasvatukseen, koulutukseen, koti-irtaimistoon tai normaaliin elatukseen liittyvät suoritukset. Lisäksi lahjaverovelvollisuus koskee pääsääntöisesti vain Suomessa asuvia henkilöitä.

Kodin irtaimisto

Verottajan ohjeen mukaan tavanomainen koti-irtaimisto voidaan antaa lahjana. Lahjaksi saadusta irtaimistosta ei makseta veroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 5000 euroa tai enemmän. Verottajan ohjeen mukaan alle 4000 euron koti-irtaimistoon liittyviä lahjoja voi saada verottomasti jopa useita kertoja kolmen vuoden aikana eikä näihin sovelleta lahjaveroa.

Elatusluontoiset maksut

Lahjaveroa ei tarvitse suorittaa, mikäli maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämiseen tai esimerkiksi opiskeluun liittyviä kuluja. Toisen henkilön puolesta voi siis ilman lahjaveroa maksaa esimerkiksi vuokran, vakuutusmaksut, koulukirjat tai kauppaostokset. Ainoana ehtona on, että maksun suorittajan tulee maksaa yksittäinen kulu suoraan esimerkiksi vuokranantajalle eikä suoritusta saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Toinen henkilö voi siis maksaa esimerkiksi vuokran suoraan vuokranantajalle, jolloin sitä ei lasketa lahjaksi eikä siitä tarvitse maksaa lahjaveroa. Vanhempi tai isovanhempi voi maksaa esimerkiksi lapsensa päivittäisiä menoja, oli lapsi sitten kotona asuva tai itsenäinen täysi-ikäinen. Toisaalta myös aikuinen lapsi voi maksaa vanhempiensa, sisarustensa tai ystäviensä elatusmenoja. Lahjaveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos elatus- tai muita menoja maksetaan suoraan kolmannelle osapuolelle. Säännöksen soveltaminen ei edellytä sukulaisuussuhdetta. 

Toisen puolesta voi maksaa myös muita kuin perinteisiä elatusmenoja. Ystävälle, vanhemmalle tai lapselle voi ostaa palveluita verottomasti ja saada näistä myös kotitalousvähennyksen. Aikuinen lapsi voi esimerkiksi maksaa vanhemmalleen viikoittaisen kotisiivouksen. Tästä ei suoriteta lahjaveroa, ja palvelu voidaan laskea kotitalousvähennyksen piiriin.

Ulkomailla asuminen

Jos sekä lahjanantaja että lahjansaaja eivät kumpikaan ole kirjoilla Suomessa ja lahjan kohteena ei ole kiinteää omaisuutta Suomessa, lahjaveroa ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa Suomen verottajalle. Jos lahjana annetaan esimerkiksi Ruotsissa tai Espanjassa sijaitseva kiinteistö tai rahalahjoitus, eivätkä lahjanantaja tai saaja eivät asu Suomessa, lahjaveroa ei tarvitse suorittaa. Yleisen käytännön mukaan esimerkiksi tuloverotuksessa verotusvaltion muuttuminen voi edellyttää jopa kolmen vuoden asumista, mutta lahja- ja perintöverotusta varten verotusvaltio muuttuu sillä hetkellä, kun henkilö muuttaa pysyvästi toiseen valtioon asumaan.

Naapurimaamme Ruotsi esimerkiksi on luopunut perintö- ja lahjaverotuksesta kokonaan ja irtisanoutunut pohjoismaisesta perintö- ja lahjaverosopimuksesta. Lahjan antaja ja saaja voivat siis periaatteessa muuttaa Ruotsiin ja välttyä lahjaverolta. Verotulkinnat ovat kuitenkin aina yksittäistapauksia, joten pelkät yleistulkinnat eivät välttämättä päde kaikissa tilanteissa.

Velkasopimus rahalahjan sijaan

Mikäli tilanne vaatii 5 000 euron tai suuremman rahalahjan antamista kolmen vuoden sisällä, suoritus on mahdollista antaa lahjana tai laatia velkakirja. Jos velkakirja laaditaan, siihen tulee määrittää velan takaisinmaksuun liittyvät yksityiskohdat. Näin ollen velka tulee maksaa takaisin, mutta velallinen ja velanantaja voivat kohtuullisen vapaasti määrittää takaisinmaksun ehdot.

Esimerkiksi lapsi voi avustaa vanhempiaan rahallisesti, ja velkakirjan ehdoissa takaisinmaksu voidaan määrittää pitkäaikaiseksi. Näin verottajan suuntaan kommunikoidaan, että rahasumma on tarkoitus maksaa takaisin. Velanottaja ja velanantaja määrittävät lainaehdot keskenään, ja esimerkiksi korkoa ei ole välttämätöntä periä. Verottajalle on varauduttava esittämään velasta velkakirja. Velan lyhentäminen voi olla pientäkin, ja loppusumma voidaan esimerkiksi säästää perinnönjakoon ja ottaa huomioon vasta kuolinpesästä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että velkaa tulee lyhentää. Jos yksityishenkilöiden välistä korotonta lainaa ei lyhennetä, tai jos velkaa lyhennetään pääasiassa antamalla takaisinmaksuerät anteeksi, saatetaan velkaa pitää lahjana, josta määrätään maksettavaksi lahjavero.

Mikaela Katro

Mikaela Katro

Mikaela Katro on toimittaja, sisällöntuottaja ja copy. Miksua kiinnostavat tässä maailmassa kamerat, kirjat, kulttuuri, kielet ja keskustelut. Ja sijoittaminen, mutta se alkaa s-kirjaimella!

Tarjoukset