Lahjaveron alainen lahja vai ennakkoperintö? Näin verottaja kohtelee lahjaksi saatua omaisuutta eri tilanteissa

| | Aihe: Verotus ja lainsäädäntö
lahjavero

Verottaja määrittää lahjaksi kaiken omaisuuden, joka siirtyy toiselle henkilölle ilman korvausta. Lahjasta tulee maksaa lahjavero, jos samalta henkilöltä saa kolmen vuoden aikana lahjan tai lahjoja, joiden arvo 5 000 euroa tai enemmän. Lisäyksenä tähän sääntöön on tilanne, jossa henkilö eläessään antaa rintaperilliseen (eli lapselleen tai lapsenlapselleen) omaisuutta. Tällöin varainsiirtoa kutsutaan ennakkoperinnöksi, ja annettu lahja huomioidaan myös perintöveroa määrättäessä.

Koska lahjan ja ennakkoperinnön verokohtelu risteää osin päällekkäin, on aihetta hyvä käsitellä yhdessä kokonaisuudessa.

Ennakkoperintö vai lahja?

Milloin lahja sitten on ennakkoperintö? Pääsääntöisesti rintaperilliselle annetut lahjat käsitetään ennakkoperinnöksi. Tästä syystä on olemassa termi ennakkoperintöolettama, joka tarkoittaa sitä, että lahjat oletetaan annetun ennakkoperintötarkoituksessa.

Jos rintaperillisiä kuitenkin on useampia ja heille kaikille on annettu saman suuruudeltaan lahja, katsotaan usein, ettei lahjoja ole tarkoitettu annetuksi ennakkoperintönä. Samalla tavalla ennakkoperintöä ei myöskään ole tavanomainen lahjoitus lapselle tai muulle rintaperilliselle: lahja ei saa olla niin sanotusti epäsuhteessa antajan oloihin eli esimerkiksi hyvin suuri antajan varallisuuteen nähden. 

Milloin lahjavero täytyy maksaa?

Voit lahjoittaa verovapaasti alle 5 000 euroa yksittäiselle henkilölle kolmen vuoden aikana.

Yli 5 000 euron summista tulee ilmoittaa verottajalle, tehdä lahjaveroilmoitus sekä maksaa lahjavero. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lahjavero koskee aina yksittäistä henkilöä, eli esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat antaa lapselleen verottomasti 4 999 euroa. Kaikki lahjat lasketaan yhteen, joten jos on lahjoittanut rintaperilliselleen esimerkiksi kesämökin, saman kolmivuotisjakson aikana ei samalla rintaperilliselle enää voi antaa verovapaata rahalahjaa.

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, mikäli lahjan arvo jää verottajan määrittämien rajojen alapuolelle. Käytännössä voit siis kolmen vuoden aikana antaa ja vastaanottaa lahjoja verottomasti viiden tuhannen euron rajoissa. Lahjaveron määrään vaikuttaa paitsi annetun lahjan arvo myös sukulaisuussuhde. Sukulaisuussuhde määrittää lahjaveron veroluokan. Lahjaveron veroluokkia on kaksi, ja ne on esitelty myöhemmin tässä artikkelissa.

Rintaperilliselle annettu lahja eli ennakkoperintö huomioidaan myös perintöveroa määrättäessä

Lahjan antaminen rintaperilliselle vaikuttaa kaksinkertaisesti. Luovutettu omaisuus otetaan huomioon ensin saantitilanteessa lahjana ja toisaalta myös perinnönjaossa perintönä.

Pääsääntöisesti rintaperillisen perinnöstä vähennetään ennakkoperinnän määrä perittävän kuoleman jälkeen. Tällöin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa siis perittävän kuoleman jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienemmän osuuden kuin mitä hän olisi ilman ennakkoperintöä oikeutetusti saanut, sillä hän on jo aikaisemmin saanut perittävältä omaisuutta lahjana. 

Kaikki perittävän elämän aikana rintaperilliselle annettu omaisuus on pääsääntöisesti ennakkoperintöä, mutta joitakin poikkeuksiakin on. Aivan kaikkea luovutettua omaisuutta ei siis katsota ennakkoperinnöksi. Määritettäessä ennakkoperintöä painotetaan sitä, onko perittävä tarkoittanut, että hänen eläessään annetut lahjat otetaan huomioon perinnönjaossa ja vähennetään siten ennakkoperintöä saaneiden lopullisesta perinnöstä.

Ennakkoperintö otetaan huomioon kuolinpesän varallisuutta määritellessä, vaikka se olisi luovutettu perillisille vuosia aikaisemmin. Perintöä ei kuitenkaan veroteta kahdesti, vaan ennakkoperintöä saaneiden perillisten perintöveron osuudesta vähennetään näiden aikaisemmin maksama lahjavero.

Miten lahjaveron maksaminen käytännössä toimii?

Verotettavasta lahjasta on aina tehtävä lahjaveroilmoitus, verovapaasta lahjasta sitä ei ole pakko tehdä.

Lahjaveroilmoitus tehdään verottajalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun lahja on vastaanotettu. Ilmoitusta varten tarvitaan muun muassa lahjanantajan henkilötunnus, sukulaisuussuhde lahjanantajaan, lahjan arvo sekä lahjoituspäivä.

Lahjaveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti OmaVeron kautta tai tarvittaessa paperilomakkeella. Lahjaveroilmoitus tulee täyttää huolellisesti. Jos lahjaveroilmoituksessa on puutteita tai virheitä tai sen antaa myöhässä, voi joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.

Mikä on lahjaveron määrä?

Lahjaveron määrään vaikuttavat sekä annetun lahjan arvo että lahjan antajan ja lahjan saajan välinen sukulaisuussuhde. Lahjan määrä on yksinkertaisesti lahjan käypä arvo antohetkellä. Lahjasta riippuen sen arvo tulee määrittää, jotta saadaan laskettua lahjaveron määrä. Esimerkiksi arvopapereissa tai osakkeissa pankin tai arvopaperiyhtiön dokumentti arvosta riittää. Jos taas lahjoitetaan asunto- tai kiinteistöosakkeita, niiden arvo tulee määrittää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän avulla.

Sukulaisuussuhde määrittää lahjaveron veroluokan. Lahjaveron veroluokkia on kaksi: 

1. Veroluokka2. Veroluokka
LähisukulaisetMuut kuin lähisukulaiset
Aviopuoliso, avopuoliso, rekisteröity parisuhde, lapsi, lapsenlapsi, tai muu lähisukulainenSuvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt

Veroluokkaan 1 kuuluvat lähisukulaiset maksavat aina vähemmän lahjaveroa kuin veroluokkaan 2 kuuluvat henkilöt. Lahjaveron määrässä voi olla suuriakin eroja. Katso esimerkit alta.

Annetun lahjan arvoLahjaveron määrä, Veroluokka 1Lahjaveron määrä, Veroluokka 2
5000 €100 €100 €
10 000 €500 €1050 €
50 000 €4200 €10 150 €
100 000 €10 100 €24 450 €

Näissä tilanteissa lahjaveroa ei tarvitse maksaa. Eikä lahjaa katsota myöskään ennakkoperinnöksi

Lahjaveroon liittyy myös poikkeuksia, ja joissain tapauksissa lahjaveroa ei tarvitse maksaa. Poikkeuksen lahjoituksiin tekee kasvatukseen, koulutukseen, koti-irtaimistoon tai normaaliin elatukseen liittyvät suoritukset. Ketä tahansa lähimmäistä – sukulaisuudesta riippumatta – voi siis elättää verovapaasti ilman euromääräistä ylärajaa. Elätettävän ei näin ollen tarvitse olla oma lapsi, vaan esimerkiksi kummilasta voi tukea edellä mainitulla tavalla verovapaasti. Verovapaa elättäminen ei siis myöskään edellytä lakimääräistä elatusvelvollisuutta. Lisäksi lahjaverovelvollisuus koskee pääsääntöisesti vain Suomessa asuvia henkilöitä.

Lahja on kuitenkin annettava siten, että sitä ei ole mahdollista kuluttaa mihinkään muuhun. Käytännössä paras tapa siis on maksaa lasku toisen puolesta. Verovapaasti voi myös lahjoittaa henkilökohtaiseen käyttöön tulevaa tavallista koti-irtaimistoa, kuten huonekaluja, mattoja, taloustavaroita ja kodinkoneita.

Edellä mainituissa tilanteissa varainsiirtoa ei pidetä myöskään ennakkoperintönä. Perittävä voi myös määrätä testamentissaan, että esimerkiksi erityiset koulukustannukset on vähennettävä rintaperillisen varsinaisesta perinnöstä.

Kodin irtaimisto

Verottajan ohjeen mukaan tavanomainen koti-irtaimisto voidaan antaa lahjana. Lahjaksi saadusta irtaimistosta ei makseta veroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 5000 euroa tai enemmän. Verottajan ohjeen mukaan alle 4000 euron koti-irtaimistoon liittyviä lahjoja voi saada verottomasti jopa useita kertoja kolmen vuoden aikana eikä näihin sovelleta lahjaveroa.

Elatusluontoiset maksut

Lahjaveroa ei tarvitse suorittaa, mikäli maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämiseen tai esimerkiksi opiskeluun liittyviä kuluja. Toisen henkilön puolesta voi siis ilman lahjaveroa maksaa esimerkiksi vuokran, vakuutusmaksut, koulukirjat tai kauppaostokset. Ainoana ehtona on, että maksun suorittajan tulee maksaa yksittäinen kulu suoraan esimerkiksi vuokranantajalle eikä suoritusta saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Toinen henkilö voi siis maksaa esimerkiksi vuokran suoraan vuokranantajalle, jolloin sitä ei lasketa lahjaksi eikä siitä tarvitse maksaa lahjaveroa. Vanhempi tai isovanhempi voi maksaa esimerkiksi lapsensa päivittäisiä menoja, oli lapsi sitten kotona asuva tai itsenäinen täysi-ikäinen. Toisaalta myös aikuinen lapsi voi maksaa vanhempiensa, sisarustensa tai ystäviensä elatusmenoja. Lahjaveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos elatus- tai muita menoja maksetaan suoraan kolmannelle osapuolelle. Säännöksen soveltaminen ei edellytä sukulaisuussuhdetta. 

Toisen puolesta voi maksaa myös muita kuin perinteisiä elatusmenoja. Ystävälle, vanhemmalle tai lapselle voi ostaa palveluita verottomasti ja saada näistä myös kotitalousvähennyksen. Aikuinen lapsi voi esimerkiksi maksaa vanhemmalleen viikoittaisen kotisiivouksen. Tästä ei suoriteta lahjaveroa, ja palvelu voidaan laskea kotitalousvähennyksen piiriin.

Ulkomailla asuminen

Jos sekä lahjanantaja että lahjansaaja eivät kumpikaan ole kirjoilla Suomessa ja lahjan kohteena ei ole kiinteää omaisuutta Suomessa, lahjaveroa ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa Suomen verottajalle. Jos lahjana annetaan esimerkiksi Ruotsissa tai Espanjassa sijaitseva kiinteistö tai rahalahjoitus, eivätkä lahjanantaja tai saaja eivät asu Suomessa, lahjaveroa ei tarvitse suorittaa. Yleisen käytännön mukaan esimerkiksi tuloverotuksessa verotusvaltion muuttuminen voi edellyttää jopa kolmen vuoden asumista, mutta lahja- ja perintöverotusta varten verotusvaltio muuttuu sillä hetkellä, kun henkilö muuttaa pysyvästi toiseen valtioon asumaan

Naapurimaamme Ruotsi esimerkiksi on luopunut perintö- ja lahjaverotuksesta kokonaan ja irtisanoutunut pohjoismaisesta perintö- ja lahjaverosopimuksesta. Lahjan antaja ja saaja voivat siis periaatteessa muuttaa Ruotsiin ja välttyä lahjaverolta. Verotulkinnat ovat kuitenkin aina yksittäistapauksia, joten pelkät yleistulkinnat eivät välttämättä päde kaikissa tilanteissa.

Velkasopimus rahalahjan sijaan

Mikäli tilanne vaatii 5 000 euron tai suuremman rahalahjan antamista kolmen vuoden sisällä, suoritus on mahdollista antaa lahjana tai laatia velkakirja. Jos velkakirja laaditaan, siihen tulee määrittää velan takaisinmaksuun liittyvät yksityiskohdat. Näin ollen velka tulee maksaa takaisin, mutta velallinen ja velanantaja voivat kohtuullisen vapaasti määrittää takaisinmaksun ehdot.

Esimerkiksi lapsi voi avustaa vanhempiaan rahallisesti, ja velkakirjan ehdoissa takaisinmaksu voidaan määrittää pitkäaikaiseksi. Näin verottajan suuntaan kommunikoidaan, että rahasumma on tarkoitus maksaa takaisin. Velanottaja ja velanantaja määrittävät lainaehdot keskenään, ja esimerkiksi korkoa ei ole välttämätöntä periä. Verottajalle on varauduttava esittämään velasta velkakirja. Velan lyhentäminen voi olla pientäkin, ja loppusumma voidaan esimerkiksi säästää perinnönjakoon ja ottaa huomioon vasta kuolinpesästä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että velkaa tulee lyhentää. Jos yksityishenkilöiden välistä korotonta lainaa ei lyhennetä, tai jos velkaa lyhennetään pääasiassa antamalla takaisinmaksuerät anteeksi, saatetaan velkaa pitää lahjana, josta määrätään maksettavaksi lahjavero.

Voiko ennakkoperintöä vaatia?

Ennakkoperintönä annettu lahja perustuu aina ja poikkeuksetta vapaaehtoiseen luovuttamiseen ja lahjoittamistahtoon, joten saava osapuoli ei voi koskaan vaatia lahjaa itselleen. Ennakkoperintö on vapaaehtoinen lahja, jonka saamista perillinen ei voi pakottaa.

Vaikka kyseessä olisi millainen motiivi tahansa, perillinen ei voi myöskään koskaan vaatia lakiosaansa perinnöstä ennen perittävän kuolemaa. Jokainen täysivaltainen henkilö lähtökohtaisesti hallitsee ja käyttää omaisuuttaan itse ja saa myös tehdä testamentin kenenkään tätä oikeutta rajoittamatta tai estämättä.

Keijo Kortelainen

Keijo Kortelainen

Keijo Kortelainen vetää VertaaEnsin.fi:n markkinointi- ja sisällöntuotantotiimiä. Markkinoinnin ja teknologian ohella Keijon mielenkiintoa sykähdyttävät vaihtoehtoiset sijoituskohteet sekä henkilökohtaisen talouden hallinta.

Tarjoukset