Lomaraha, jota alun perin ja vielä nykyäänkin joskus kutsutaan myös lomaltapaluurahaksi, on usein työsuhteissa käytössä oleva lisäpalkkio. Lomaraha ei ole lakisääteinen, vaan se perustuu esimerkiksi työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikan omaan käytäntöön. Tästä syystä lomarahaa ei voi leikata tai poistaa lailla.
Lomaraha kuitenkin löytyy yhä suurimmasta osasta työsuhteita, vaikkei sitä kaikilla aloilla käytetäkään.
Se, onko lomarahaan oikeus, ja kuinka suuri se on, kannattaa tarkistaa omasta työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta.
Miten lomaraha muodostuu?
Lomarahan määrä on vakiintuneesti 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 3000 euron palkkaa nauttivalle henkilölle maksettaisiin 1500 euroa lomarahaa. Lomaraha on palkan tavoin verotettavaa palkkatuloa, ja se kannattaa ottaa huomioon verotuksessa, jos haluaa välttyä mätkyiltä.
Lomarahan määrä on tavallisesti suoraan suhteessa ansaittuihin vuosilomapäiviin.
Lomarahaa ei pidä sekoittaa lomakorvaukseen, joka maksetaan pitämättä jääneistä lomista esimerkiksi työsuhteen päättyessä. Lomaraha ja lomapalkka ovat myös eri asioita. Ansaitulta vuosilomalta tilille napsahtaa joka tapauksessa loma-ajan palkka, mutta lomaraha tulee vielä tämän palkan päälle. Lomakuukaudelta saa siis käytännössä usein puolta isomman palkan, vaikkei työpaikalla tarvitsekaan näyttäytyä.
Milloin lomaraha maksetaan?
Lomaraha maksetaan yleensä joko vuosilomapalkan yhteydessä tai lomaltapaluupäivän palkassa. Joskus lomaraha on myös mahdollista vaihtaa vapaapäiviksi.
Joskus maksu tai osa siitä on myös mahdollista saada irtisanomisen yhteydessä, mutta lomaraha työsuhteen päättyessä ei ole mitenkään säännönmukainen. Tässäkin kohtaa kannattaa tarkistaa asia omasta työ- tai työehtosopimuksesta.
Lomarahan historiaa
Lomarahan taustalta löytyy Metalliliitto (nyk. Teollisuusliitto). Metallityöntekijät olivat vuonna 1971 pitkässä lakossa, jonka aikana heitä meni myös Ruotsiin töihin. Lomaltapaluuraha keksittiin alkujaan eräänlaiseksi palkkioksi tai houkuttimeksi, jotta työntekijät palaisivat loman jälkeen vielä samaan työpaikkaan. Se levisi nopeasti muillekin aloille.
Nyt tätä taustaa ei muistele lähes kukaan, mutta juuri vastaavanlaisilla tavoilla monet muutkin uudistukset tulevat.
Alkujaan summa oli vain 10 prosenttia kuukauden palkasta. Nykyään siis 50 prosenttia.
Käytännön esimerkki: Lomaraha ja KVTES
Jokaisessa työehtosopimuksessa lomarahaa käsitellään hieman eri tavalla. Kunta-alan työehtosopimuksessa lomarahan saa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.
Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta viranhaltija tai työntekijä saa lomarahaa, jonka suuruus on palvelusajasta ja työkokemuksesta riippuen 4-6 % lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun kuukausipalkasta.
Työntekijä voi KVTES:n alaisuudessa sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen työnantajan kanssa.
KVTES:ssa lomarahaa ei voida sopia kertyneiden vuosilomien tapaan siirrettäväksi seuraavaan tehtävään, vaan se on maksettava pois vanhan palvelussuhteen päättyessä.
Lomarahan maksamiseen liittyy yksityiskohtaisempiakin sääntöjä. KVTES:ssa lomarahaa ei makseta esimerkiksi silloin, jos työntekijä on ollut välittömästi ennen loman alkamista tai sen päätyttyä lakossa tai muuten luvattomasti tai ilman pätevää syytä poissa. Jokaisesta työehtosopimuksesta löytyy omat ehtonsa lomarahan suhteen.
