Kryptosijoittamisen käsitteet tutuksi

| | Aihe: Säästäminen ja sijoittaminen
Kryptovaluuttoihin sijoittaminen
  • “Bitcoinin arvo on minulle pyöreä nolla!”
  • Kryptot kuuhun!

Sijoitusmaailmassa on totuttu jyrkkiin mielipiteisiin, mutta kryptoissa vastakkainasettelu vasta kukoistaakin. Osa pitää kryptovaluuttoja shitcoineina, täysin arvottomina, osa taas vannoo niiden syrjäyttävän keskuspankkien liikkeelle laskemat perinteiset valuutat. Kliseeksi muodostunutta tokaisua mukaillen on aika kysyä, mitä tästä pitäisi ajatella?

Ensin tunnustus. Vaikka olenkin päivätöissä it-alalla, kun bitcoinin kurssi lähti joskus 2016 nousemaan noin parin sadan taalan tienoilta pikkuhiljaa kohti tonnia, olin varma, ettei tuossa hyvin käy. Ymmärsin kyllä mistä teknisesti oli kyse, mutta pidin bitcoinia aluksi Ponzi-tyyppisenä pyramidihuijauksena. Kun sitten hahmotin, ettei sen takana ole mitään keskitettyä huijaavaa tahoa, tyydyin pitämään sitä greater fool -pelinä. Sillä tarkoitetaan spekulatiivista sijoitusta, joka arvo perustuu vain siihen, että joku ”vielä hölmömpi” ostaa sen myöhemmin korkeammalla hinnalla.

Olin harvinaisen väärässä, ainakin ajoituksen suhteen. Onneksi tajusin virheeni joskus kesällä 2017, jolloin ostin ensimmäiset bitcoinit. Tai ollaanpa tarkkoja, en useita enkä edes kokonaista kolikkoa, vaan murto-osan, muistaakseni 0.1 BTC. Etenkin nimellisarvoltaan kalliimpien kryptovaluuttojen suhteen on hyvä muistaa, ettei niitä tarvitse vaihtaa kokonaisina kolikkoina. Esimerkiksi bitcoin jakaantuu ongelmitta sataan miljoonaan osaan (10^9), jollaista kutsutaan bitcoinin salaperäisen luojan Satoshi Nakamoton mukaan satoshiksi. Ostin siis 10 miljoonaa satoshia, kuulostaa heti paljon paremmalta!

Bitcoinin, kuten muidenkin kryptovaluuttojen arvo perustuu verkostovaikutukseen. Kun tarpeeksi moni käyttää esim. jotain maksuvälinettä, siihen aletaan luottaa ja hyväksyä maksuna. Oleellinen ero perinteisiin valuuttoihin on luottamusmekanismissa. Siinä missä Euroopan keskuspankki määrittää raamit rahapolitiikalle ja liikepankit pitävät kirjaa pankkitilien saldoista, kryptoissa verkosto itse ylläpitää tilikirjoja hajautetusti. Kuten kryptoversumissa sanotaan, don’t trust – verify, eli ei tarvitse luottaa muuhun kuin itse algoritmeihin.

Kun sitten bitcoin sinkosi ensimmäisen kerran 10 000 euron paremmalle puolen vuodenvaihteessa 2017-2018, laitoin koko kryptosalkun myyntiin varsin hyvällä tuotolla. On hemmetin vaikea olla myymättä kymmenkertaistunutta osaketta saati sitten digikolikkoa. Onneksi palasin sitten kryptosijoittajaksi kesällä 2020 ja sen jälkeen olenkin ollut lähestulkoon vain ostolaidalla. Kuten huomaatte, oma polkuni kryptojen maailmassa on ollut aikamoista soutamista ja huopaamista. Ei siis kannata lannistua, jos tuntuu vaikealta lähteä mukaan tai säilyttää villisti arvoaan heitteleviä kolikoita.

Mitä kryptoilla voi sitten tehdä?

Niitä tietysti hodlataan, joka on kryptoslangia ja tarkoittaa holdausta eli kunhan vain nyt jemmaillaan ja odotetaan arvonnousua. Tämä on selvästi useimpien kryptosijoittajien pääasiallinen strategia. Jotkut toki harrastavat myös lyhyemmän tähtäimen treidausta, tarjoaahan kryptomarkkina todella rapsakkaa volatiliteettia eli tienauspaikkoja niille, ketkä osaavat arvioida osto- ja myyntihetket sopivasti.

Kryptoista voi kuitenkin olla muutakin iloa. Virtuaalivaluuttoja verrataan usein kultaan ja todetaan, että se ei maksa osinkoa tai sinänsä tuota mitään. Tämä on osittain totta, mutta vain osittain. Useimmat kryptopörssit tarjoavat mahdollisuutta tallettaa tai steikata kryptoja. Käytännössä nämä ovat kryptomaailman korkotilejä, joissa osassa pääoman voi nostaa esim. päivän varoitusajalla tai osassa ne ovat kiinni esim. 1-3 kuukauden ajan. Korkotuotto ilmaistaan APY-% -lukuna, joka tarkoittaa laskennallista vuotuista tuottoa ja nämä prosentit huitelevat ihan muissa maailmoissa, missä perinteisten valuuttojen nollakorkomaailmassa on totuttu. Jo joustavalle heti lunastettavalle talletukselle voi saada parin prosentin korkoa, pidemmälle steikkaukselle jopa kymmeniä prosentteja.

Mutta nyt tarkkana siellä! Heti kun laitat kryptosi johonkin pörssiin, joudut luottamaan siihen. Riippumatta millaisen tuottovaihtoehdon valitset, teknisesti kryptot ovat kauppapaikan hallussa. Jos sen ylläpitäjät päättävät kääräistä kolikot parempaan talteen tai pörssi hakkeroidaan, on turha itkeä kolikkojen perään. Tässä vaiheessa on hyvä oppia kryptoversumin toinen iskulause: not your keys – not your coins!

Mikä avuksi? Bitcoinin vanavedessä kryptomaailmaan on syntynyt kokonainen uusi varjotalous. Usein sitä kutsutaan englanninkielisellä lyhenteellä DeFi eli Decentralized Finance. Suomeksi voitaisiin puhua vaikkapa hajautetusta rahoituksesta. Nämä pyörivät alun perin Ethereum-alustan päällä, joka on parhaiten tunnettu Ether-virtuaalivaluutasta. Pelkän vaihdannan lisäksi, DeFi tarjoaa mahdollisuuden älysopimuksiin, joita voidaan käyttää esim. kryptojen talletus- ja lainaustoimintaan. Suomalaistaustainen Aave on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla voit tallettaa tai lainata kryptoja ilman, että täytyy luottaa kehenkään – paitsi tietty Aaveen omaan algoritmiin, joka taas on avointa lähdekoodia ja vertaisarvioitu moneen kertaan.

DeFi-palveluista voit saada kryptopörssien tapaan korkotuottoa kryptoillesi. Tyypillisesti näissä vuosituotto vaihtelee sen mukaan, miten paljon kutakin kryptoa kysytään lainaksi. Lisäksi kaikista operaatioista joudut pulittamaan siirtokulut, jotka etenkin Ethereum-verkossa ovat pitkään olleet kohtuuttoman kalliita. Suosittelenkin tutustumaan Polygon-, Avalanche- ja Luna-alustoihin. Niiden kautta toimiessa kulut jäävät usein murto-osaan Ethereumiin verrattuna.

Parhaat korkotutot ovat muuten usein saatavilla ns. stablecoineista. Niillä tarkoitetaan erilaisin mekanismein perinteisiin valuuttoihin, yleensä Yhdysvaltain dollariin, sidotuista rahakkeista. Jos et halua ottaa riskiä kryptojen romahtamisesta, niin voit silti nauttia mojovista korkotuotoista ostamalla ja tallettamalla esim. USDC, USDT, DAI tai UST -kryptokolikoita. Muista vain laskea kulut tarkkaan ja käytä vain luotettavia DeFi-palveluita!

Itse olen tallettanut noin puolet kryptoistani erilaisiin hajautettuihin ja keskitettyihin rahoituspalveluihin. Toiset puolet nököttävät omalla koneellani Exodus-lompakossa. Siellä ne eivät juurikaan tuota mitään, mutta kolikot ovat täysin omassa hallinnassani. Isommat kryptosaaliit suositelen tallentamaan kylmäsäilöihin, eli salasanasuojatuille muistitikuille, jotka eivät ole yhteydessä internetiin. Googlaa vaikka sanalla “ledger wallet”, jos haluat näistä lisätietoa.

Hetken hypeä vai tulevaisuuden infrastruktuuria?

Vaikka kryptot ovat eri muodoissaan ihmiskunnan historian uusin omaisuusluokka, ihan päiväperhoina niitä ei voi enää pitää. Vanhin virtuaalivaluutta bitcoin käynnistyi tammikuussa 2009, eli tämän jutun kirjoitushetkellä bittikolikko on jo kunnioitettavassa 13-vuoden teini-iässä. Osakkeisiin ja vaikkapa kultaan verrattuna bitcoin on toki vielä keltanokka puhumattakaan tuoreimmista tulokkaista.

Totuus on, että kukaan ei pysty sanomaan, millainen tulevaisuus kryptoilla on edessään. Tällä hetkellä trendinä tuntuu olevan, että totalitääriset valtiot yrittävät kieltää ne ja demokraattiset valtiot yrittävät ottaa normaalin finanssisäätelyn piiriin. Varmaa on kuitenkin, että kryptojen takana oleva matemaattinen perusta, lohkoketju, on tullut jäädäkseen. Monet valtiot suunnittelevat jo lohkoketjuun perustuvia digitaalisia keskuspankkirahoja. Tunnetuimpia kryptoja voi nykyäänkin ostaa jo perinteisistä pörsseistä erilaisina johdannaisina. Joka tapauksessa kryptovaluutat pakottavat miettimään uudestaan, mitä nykymuotoinen raha ja mistä sen arvo oikeasti muodostuu.

Itse näen virtuaalivaluutat erittäin volatiilina, mutta myöskin lupaavana sijoituksena. Etenkin bitcoinin kiinteä maksimimäärä (21 miljoonaa kappaletta) voi tehdä siitä digitaalista kultaa, joka säilyttää arvonsa hyvinkin tehokkaasti. Ethereum taas älysopimusten alustana saattaa olla välttämätön lisä jokaisen lompakkoon lähitulevaisuudessa. En voi antaa sijoitussuosituksia, mutta omassa sijoitussalkussani on tällä hetkellä n. 5 % paino kryptovaluutoissa. Tavalla tai toisella kryptot ovat tulleet jäädäkseen ja näen maltillisen kryptoposition pienempänä riskinä kuin kokonaan rannalle jäämisen.

Tatu Päkkilä

Tatu Päkkilä

Tatu Päkkilä työskentelee it-alalla ja kirjoittaa sijoitusblogia nimimerkillä Sijoittaja-Tursas. Tatua kiinnostaa kaikki sijoittamiseen liittyvä osakesijoittamisesta asuntosijoittamiseen ja kryptovaluuttoihin.

Tarjoukset