Korkokaton vaikutus lainamarkkinoihin – onko lakimuutos vaikeuttanut lainan saamista ja lisännyt maksuhäiriöitä?

|Pihla Pietiläinen
Korkokatto voi lisätä maksuhäiriöitä ja vaikeuttaa lainan saamista

Vuoden 2020 heinäkuussa voimaan tullut väliaikainen korkokatto rajasi kulutusluotoista perittävän vuosikoron korkeintaan 10 prosenttiin, minkä lisäksi kiellettiin suoramarkkinointi kulutusluottoihin liittyen. Alun perin vain loppuvuodeksi 2020 suunniteltua korkokattoa jatkettiin vuoden 2021 alussa, ja se on näillä näkymin voimassa 30.9.2021 asti. Korkokaton tarkoituksena oli ehkäistä koronaviruksen mukanaan tuomia taloudellisia vaikeuksia, mutta onko se onnistunut tehtävässään?

Korkokaton mahdollisista vaikutuksista käytiin runsaasti keskustelua jo ennen lakimuutosta, sillä sen pelättiin aiheuttavan aiempaa enemmän maksuhäiriöitä, kun yhä useammalle hakijalle ei enää myönnettäisi lainaa esimerkiksi laskujen maksamiseen. Toisaalta muutos koettiin osittain myös positiivisena, sillä velkakierteen katkeamisen odotettiin tapahtuvan aiemmin, kun rapautumaan päässyttä taloutta ei voisi enää yhtä helposti paikata uudella lainalla. 

VertaaEnsin.fi selvitti korkokaton vaikutuksia suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin, tehtyjen lainahakemusten hylkäysprosenttiin ja lainatarjousten määrään. Lukujen perusteella pyrimme arvioimaan korkokaton vaikutuksia lainanhakijoihin ja arvioimaan esimerkiksi sitä oletusta, että lainan saaminen olisi vaikeutunut huomattavasti korkokaton voimaantulon jälkeen.

Korkokatto säädettiin vastauksena lisääntyviin talousongelmiin

Kulutusluottojen väliaikainen korkokatto astui voimaan 1.7.2020 ja sitä jatkettiin vuoden 2021 alussa jatkumaan 30.9.2021 asti. Lakimuutoksen taustalta löytyy koronapandemia ja sen aiheuttamat talousvaikeudet. Koronakriisin pelättiin pahentavan suomalaisten velkaongelmia, ja 10 prosentin korkokatto sekä lainojen suoramarkkinointikielto nähtiin keinoina ehkäistä ylivelkaantumiseen johtavaa lainanottoa. 

Korkokaton suhteen on kuitenkin tärkeää huomioida, että rahoituslaitokset voivat edelleen tehdä kuluttajien kanssa luottosopimuksia yli 10 %:n korolla, mutta itse koron perintää on rajoitettu lain voimassaoloaikana. Kun korkokaton voimassaolo sitten aikanaan päättyy, luotonantaja voi periä jäljellä olevasta lainasummasta sopimuksessa mainitun koron.

Korkokatto ei siis tarkoita sitä, että kaikki kulutusluotot myönnettäisiin automaattisesti korkeintaan 10 prosentin vuosikorolla. Tämän sijaan lainasopimuksen aikana voi olla voimassa kaksi eri korkoa. 30.9.2021 asti lainasta peritään joka tapauksessa maksimissaan 10 %:n korko, vaikka sopimuksessa olisi sanottu muuta. Mikäli sopimukseen on kirjattu yli 10 prosentin korko, se astuu voimaan tämän päivämäärän jälkeen ja näkyy kuluttajalle joko aiempaa korkeampana kuukausieränä tai pidempänä laina-aikana.

Toisaalta korkokatto näyttää todella madaltaneen korkotasoa myös lainasopimuksiin kirjattujen korkojen osalta, sillä yhä useampi vertailupalvelun kautta otettu laina myönnetään alle 10 prosentin sopimuskorolla. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, joten kuluttajan on entistä tärkeämpää varmistaa jo lainasopimusta tehdessään, että korko pysyy edullisena myös tulevaisuudessa.

Suomalaisten maksuhäiriöt vuoden 2020 loppuun mennessä

Talousvaikeuksia on kasaantunut suomalaisten harteille jo ennen COVID-19-epidemiaa, sillä maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet melko tasaiseen tahtiin käytännössä koko 2010-luvun ajan. Suomen Asiakastiedon tilastoista selviää, että vuoden 2020 loppuun mennessä maksuhäiriömerkintä löytyi jo 392 200 henkilöltä, eli 8,8 prosentilta suomalaisista

Kaiken kaikkiaan uusia merkintöjä rekisteröitiin vuoden aikana yli 1,8 miljoonaa, mikä kertoo maksuhäiriöiden kerääntyvän usein samoille henkilöille. Asiakastiedon tilastojen mukaan alle vuoden vanha maksuhäiriömerkintä ennakoikin uutta merkintää jopa 72 prosentin todennäköisyydellä.

Koronapandemian ja korkokaton vaikutukset eivät vielä toistaiseksi näy merkittävänä kasvuna maksuhäiriömerkintöjen määrässä, sillä vuoden 2020 kasvuvauhti oli lähellä 2010-luvun keskiarvoa. Huomattavasti suurempaa vuosittaista kasvua maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden määrässä nähtiin vuosina 2012 ja 2013, eli ennen ensimmäistäkään kulutusluotoille asetettua korkokattoa. Toisaalta maksuhäiriön syntyminen vie pidemmän aikaa, joten vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään näiltä osin vasta tulevina vuosina.

Maksuhäiriöitä vähiten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, selvästi eniten Päijät-Hämeessä

Maksuhäiriömerkinnät eivät jakaudu tasaisesti, vaan keskittyvät voimakkaasti erilaisten demografisten tekijöiden, kuten iän ja sukupuolen perusteella. Esimerkiksi miesten ja naisten välinen ero on merkittävä, sillä miehillä on maksuhäiriömerkintä huomattavasti naisia useammin. Suurimmassa riskissä ovat 30-34 ja 35-39 vuotiaat miehet, joista 16,1 prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Vastaavan ikäisistä naisista merkintä on vain 10,5-10,7 prosentilla.

Myös maksuvaikeuksien alueellinen jakautuminen on hyvin epätasaista. Vaihtelu maksuhäiriömerkintäisten osuudessa oli vuonna 2020 yli viisi prosenttiyksikköä eniten ja vähiten velkaantuneen maakunnan välillä. Selvästi vähiten merkintöjä löytyi ahvenanmaalaisilta, joista vain 4,5 %:lla oli maksuhäiriö vuonna 2020. Manner-Suomen osalta Pohjanmaa oli vähiten velkaantunut maakunta 6,1 %:n osuudella. 

Kaikkiaan yhdeksässä maakunnassa maksuhäiriömerkintä löytyi yli 8 prosentilta asukkaista. Eniten ja toiseksi eniten velkaantuneiden maakuntien välillä nähtiin jopa yllättävän suuri ero, sillä Päijät-Häme oli 9,6 prosentin osuudella ainoa maakunta, jossa maksuhäiriö löytyi yli 9 prosentilta asukkaista. Toiseksi eniten merkintöjä oli Kanta-Hämeen asukkailla (8,8 %). 

Alla olevasta kartasta voit tarkistaa, kuinka suurella osalla ihmisistä on maksuhäiriömerkintä Suomen eri maakunnissa.

Hylättyjen lainahakemusten osuus yllättäen laskussa

Koronakriisi ja heinäkuusta 2020 lähtien voimassa ollut korkokatto eivät siis näytä vielä vaikuttavan suoraan maksuhäiriöiden lisääntymiseen. Lainahakemusten hyväksymisprosentissa korkokaton voisi kuitenkin olettaa näkyvän saman tien, sillä 10 prosentin maksimikorko vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka suuren riskin rahoituslaitos voi ottaa lainan myöntämisessä. 

VertaaEnsin.fi on taloustuotteiden vertailusivusto, jonka kautta on mahdollista vertailla muun muassa 23 eri rahoituslaitoksen kulutusluottoja. Väliaikaisen korkokaton vaikutuksia lainanmyöntäjien ja kuluttajien valintoihin voi seurata sivuston keräämän datan perusteella, sillä hylättyjen lainahakemusten osuus kaikista tehdyistä hakemuksista voidaan nähdä indikaattorina siitä, onko lainan hakeminen vaikeutunut korkokaton seurauksena

Tilastot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin vertailukelpoisia, sillä korkokaton kanssa astui voimaan myös lainojen suoramarkkinointikielto, joka on osaltaan vähentänyt tehtyjen lainahakemusten määrää. Etenkin korkeamman riskin hakijoilta on tullut vähemmän hakemuksia suoramarkkinointikiellon seurauksena. Siksi kiellon vaikutukset on pyritty poistamaan analyysin tiedoista.

Vaikka suoramarkkinointikiellon vaikutukset pyrkisi poistamaan tilastoista, ei korkokatto näytä vaikuttavan hyväksyttyjen lainahakemusten määrään odotetulla tavalla. Hieman yllättäen lainavertailun tehneet kuluttajat ovat heinäkuun 2020 jälkeen saaneet vähintään yhden hyväksytyn lainatarjouksen keskimäärin 5 % useammin kuin ennen lakimuutosta. Kaiken kaikkiaan hyväksytyn lainatarjouksen on lakimuutoksen jälkeen saanut hieman yli 50 % hakijoista.

Rahoituslaitokset ovat myös pysyneet melko yksimielisinä sen suhteen, voidaanko hakijalle myöntää lainaa. Tämän voi huomata tarjousten keskimääräisestä määrästä hyväksyttyjen lainahakemusten kohdalla. Keskimäärin tarjous tulee neljältä pankilta, mikä kertoo rahoituslaitosten noudattavan pitkälti samoja kriteerejä riskiarvioinneissaan. 

VertaaEnsin.fi:n toimitusjohtaja Sebastian Blomqvist on yllättänyt lakimuutoksen tähän menneessä pienestä vaikutuksesta. Hän nostaa kuitenkin esiin tärkeän yksityiskohdan, joka osaltaan selittää sitä, että lainoja on edelleen myönnetty lähes samaan tahtiin kuin ennen väliaikaista korkokattoa:

“Lakimuutoksen yksityiskohta, jossa tietoisesti rajattiin vain koron perintää 10 prosenttiin lakimuutokset ajaksi, eikä rajoitettu itse lainasopimuksen korkoa, on ollut keskeisessä roolissa rahoituksen saannin näkökulmasta.” Blomqvist sanoo.

Korkokaton väliaikaisuus antaa näin luotonantajille liikkumavaraa: lainasopimukseen voidaan edelleen kirjata yli 10 prosentin korko, jota kuitenkin aletaan periä vasta syyskuun 2021 jälkeen. Useamman vuoden lainasopimuksissa tämä korkeampi korko on voimassa suurimman osan sopimuksen voimassaoloajasta, joten korkokatto ei lopulta vaikuta kovinkaan merkittävästi lainan lopulliseen takaisinmaksusummaan.

Vaikka sopimukseen kirjattua korkoa ei varsinaisesti rajoitettu korkokattolaissa, vertailupalvelun kautta solmittujen lainasopimusten korkotaso on laskenut huomattavasti heinäkuun 2020 jälkeen. Kuluttajista on myös tullut selvästi entistä hintatietoisempia, sillä vaikka yli puolet hakijoista saa edelleen tarjouksia yli 10 prosentin korolla, ei näitä tarjouksia hyväksytä läheskään yhtä usein kuin ennen.

Hyväksytyt lainahakemukset ja otetut lainat korkoryhmittäin

Koron suuruusHyväksyttyjen hakemusten osuusOtettujen lainojen osuus
Ennen väliaikaista korkokattoaAlle 10 %23 %28 %
Yli 10 %77 %72 %
Väliaikaisen korkokaton jälkeenAlle 10 %44 %61 %
Yli 10 %56 %39 %

Mitä hylättyjen lainahakemusten osuus kertoo korkokaton vaikutuksista?

Ennen väliaikaisen korkokaton voimaantuloa Takuusäätiön ja Suomen Asiakastiedon asiantuntijat epäilivät Ylen haastattelussa lakimuutoksen johtavan siihen, että useampi kuluttaja jäisi kokonaan lainamarkkinoiden ulkopuolelle. Syynä tähän pidettiin lainanantajien haluttomuutta myöntää lainaa korkeintaan 10 prosentin korolla hakijoille, joilla on suuri riski kohdata ongelmia lainan takaisinmaksussa.

Ainakaan toistaiseksi muutos ei ole näkynyt odotetulla tavalla niiden hakijoiden joukossa, jotka ovat hakeneet lainaa VertaaEnsin.fi-palvelun kautta.

“Rahoitusta on ollut melko hyvin tarjolla kuluttajille, mutta huomioitavaa tässä on, että 56 prosentissa saaduista lainatarjouksista lainasopimuksen korko on ollut yli 10 %. Tämä seikka on melko suurella todennäköisyydellä estänyt monia velkaongelmista kärsiviä henkilöitä saamasta toistaiseksi maksuhäiriömerkintää.” toimitusjohtaja Blomqvist sanoo.

Hyväksyttyjen lainahakemusten osuuden kasvu on yllättävää, mutta ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että lainaa olisi aiempaa helpompi saada. Todennäköisempää on, että korkokaton seurauksena lainaa ovat päätyneet hakemaan erityyppiset hakijat.

Kohtalaisen pienten lainasummien sijaan korkokaton voimaantulon jälkeen on enenevässä määrin myönnetty suurempia lainamääriä pidemmällä laina-ajalla esimerkiksi aiempien luottojen yhdistämiseen. Tällaisten lainojen myöntäminen on edelleen kannattavaa rahoituslaitoksen näkökulmasta, sillä matalampaa korkoa kompensoi pitkä laina-aika ja sen myötä kertyvä korkotuotto. 

Kuluttaja hyötyy matalammasta korkotasosta ja lopulta myös tiukemmasta seulasta lainaa haettaessa

Kuluttajan kannalta lainojen väliaikaisen korkokaton vaikutukset näyttävät tähän mennessä enimmäkseen positiivisilta, sillä lainasta perittävät korot ovat laskeneet aiemmasta 20 prosentin maksimista korkeintaan 10 prosenttiin. Vaikka lainasopimukseen kirjattu korko voi edelleen olla yli 10 prosenttia, useat luotonmyöntäjät ovat laskeneet hinnoitteluaan myös itse sopimusten osalta.

“Tilapäinen korkokatto on käynnistänyt kovan korkokilpailun, jossa kuluttaja on voittajana. Viime heinäkuusta lähtien 61 prosentissa kauttamme välitetyistä lainoista itse lainasopimuksen korko on ollut alle 10 %. Vastaavaa luku ennen heinäkuuta oli 28 %.” Sebastian Blomqvist toteaa.

Todisteita siitä, että lainan saaminen olisi huomattavasti vaikeutunut, ei myöskään ole nähtävissä ainakaan lainavertailun kautta tehtyjen hakemusten hyväksymisprosenteissa. Toisaalta lainavertailua hyödyntävä asiakaskunta on jossain määrin muuttunut suoramarkkinointikiellon seurauksena, eikä kiellon vaikutuksia ole mahdollista karsia datasta täysin. Näin ollen on todennäköistä, että lainan saaminen on vaikeutunut etenkin sellaisten hakijoiden osalta, jotka olisivat ennen olleet niin kutsuttuja rajatapauksia.

Lainan saamisen mahdollinen vaikeutuminen ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia, sillä ei ole lopulta kenenkään etu, jos lainaa myönnetään liian kevyin perustein. Suuri osa niistä maksuhäiriömerkinnöistä, joita korkokaton seurauksena kiristyneet luotonmyöntökriteerit todennäköisesti lähitulevaisuudessa aiheuttavat, olisi joka tapauksessa realisoitunut ennemmin tai myöhemmin. On siis kuluttajan kannalta positiivista, että aluillaan oleva velkakierre katkeaa varhaisemmassa vaiheessa, ei vasta kymmenien tuhansien eurojen velkapääoman kerryttyä.

Pihla Pietiläinen

Pihla Pietiläinen

Pihla Pietiläinen työskentelee VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnin ja sisällöntuotannon parissa. Pihla on opiskellut valtiotieteitä ja tarkastelee rahoitusalaa mielellään yhteiskunnallisesta näkökulmasta.