Korkoa korolle -ilmiön ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin lukutaito

|Posted by | Kaikki artikkelit, Termit
Tags: , ,

Korkoa korolle -ilmiö
Albert Einstein julisti korkoa korolle -periaatteen maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.

Einstein on sanonut, että se joka ilmiön ymmärtää, saa rahaa, se joka ei, maksaa. Korkoa korolle on yksi syy siihen, miksi rikkaimpien omaisuus kasvaa aina kasvamistaan, vaikka tähän yritettäisiin puuttua esimerkiksi verotuksen keinoin.

Korkoa korolle tarkoittaa, että laskentakauden eli käytännössä vuoden päätteeksi korko lasketaan alkuperäisen pääoman lisäksi edellisinä kausina kertyneille koroille. Korkoa korolle-menetelmää käytetään aktiivisesti muun muassa säästötileillä ja pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.

Korkoa korolle -efekti voimistuu sitä enemmän, mitä pidempään ilmiön annetaan vaikuttaa, ja tietysti mitä suurempi korko on. Esimerkiksi 7 % vuosikorolla laskettuna korkoa korolle- ilmiö lähes kaksinkertaistaa alkupääoman kymmenessä vuodessa.

Kaikki ylimääräiset kulut, kuten verot heikentävät korkoa korolle -ilmiön toimintaa. Korkoa korolle -laskuja voi tehdä seuraavalla kaavalla:

korkonkorko kaava

Kaavat ovat kuitenkin pitkäveteisiä ja monimutkaisia muille kuin matemaatikoille. Käytännön esimerkin avulla asiaa voi ymmärtää helpommin.

Shakki-esimerkki

Shakin syntytarina on kuuluisa esimerkki korkoa korolle- ilmiön voimasta ja toisaalta siitä, ettei sen voimaa usein ymmärretä. Intian keisari pyysi erästä matemaatikkoa kehittämään strategisen lautapelin eli nykyisen shakin, ja kysyi mitä keksijä halusi palkkioksi. Matemaatikko sanoi tahtovansa niin monta jyvää kuin koko shakkilaudalta saadaan, jos ensimmäiselle ruudulle asetetaan yksi jyvä, sitä seuraavalle kaksi, sitten 4, 8, 16 jne.

Keisari ihmetteli, miten pelinkeksijä-matemaarikko tyytyi niin vaatimattomaan palkkioon. Kuitenkin kävi ilmi, että jyviä tarvittaisiin 920 miljardia tonnia. Koko maailman kaikkien viljojen eli vehnän, maissin, riisin, ohran, kauran, rukiin, hirssin ja durran tuotanto oli esimerkiksi vuonna 2003 yhteensä päälle 2 miljardia tonnia. Keisarin elinaikana ei olisi edes ollut mahdollista maksaa näin vaatimatonta palkkiota jekuttajalle.

korkoa korolle esimerkki

Tiedätkö, mikä pelinkeksijän korkoprosentti oli?

Miten korkoa korolle efekti toteutuu sitten sijoittamisessa?

Tutkitaan, mitä käy jos 5 000 € sijoitettaisiin, ja sijoitukselle saataisiin 7 % vuosittainen tuotto. Korkoa korolle-ilmiö vaatii, että saadut korot sijoitetaan uudestaan, kun taas yksinkertaisen koron laskukaava olettaa, että tuottoja ei jätetä kasvamaan korkoa.

Korkoa korolle -efektin kanssa Ilman korkoa korolle -efektiä
Korkoa korolle-ilmiön ja yksinkertaisen koron erot
Korkoa korolle Yksinkertainen korko
Vuosi Rahamäärä € Korkoa korolle Rahamäärä € Yksinkertainen korko
Alku 5000 5000
1. vuosi 5350 5000*(1+7/100) 5350 5000+5000*0,07
2. vuosi 5725 5000*(1+7/100)^2 5700 5000+(5000*0,07)*2
3. vuosi 6125 5 000*(1+7/100)^3 6050 5 000+(5 000*0,07)^3
4. vuosi 6554 5 000*(1+7/100)^4 6400 5 000+(5 000*0,07)^4
5. vuosi 7013 5 000*(1+7/100)^5 6750 5 000+(5 000*0,07)^5
10. vuosi 9836 5 000*(1+7/100)^10 8500 5 000+(5 000*0,07)^10

Taulukon luvuista käy ilmi, että rahamäärä kasvaa eksponentiaalisesti eli kiihtyvän nousujohteisesti.

Korkoa korolle ja lainat

Kohtuusyistä Suomessa on säädetty, ettei lainoissa tai luotoissa käytetä korkoa korolle-menetelmää, vaan yksinkertaisen koron menetelmää. Kuitenkin joskus pankit voivat tehdä erikoissopimuksia esimerkiksi maksuvapaiden kuukausien aikana, jossa lainan korko pääomitetaan. Tämä ei kuitenkaan ole standardikäytäntö, ja normaalisti käytetään yksinkertaisen koron menetelmää.

Säästämiseen ja sijoittamisen tuottojen laskentaan korkoa korolle -ilmiö on erinomainen työkalu.

Jos haluaa puolestaan ottaa selvää lainojen korkokustannuksista, on todellinen vuosikorko paras vertailuperuste. Lainavertailumme näyttää todellisen vuosikoron lisäksi lainan kustannukset euroissa.

Vertaa lainat

Vertailusta näkee esimerkiksi, että Bank Norwegian käyttää asiakaskohtaista hinnoittelua, mikä tarkoittaa että todellinen vuosikorko voi vaihdella välillä 21,51-32,95 %.

Morningstar
Tilastokeskus
Tarina shakkipelin keksijästä