Kerrotaan, että Albert Einstein julisti korkoa korolle -periaatteen maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.
Einstein on sanonut, että se joka ilmiön ymmärtää, saa rahaa, se joka ei, maksaa. Korkoa korolle on yksi syy siihen, miksi rikkaimpien omaisuus kasvaa aina kasvamistaan, vaikka tähän yritettäisiin puuttua esimerkiksi verotuksen keinoin.
Korkoa korolle tarkoittaa, että laskentakauden, eli käytännössä vuoden päätteeksi, korko lasketaan alkuperäisen pääoman lisäksi edellisinä kausina kertyneille koroille. Tätä menetelmää käytetään aktiivisesti muun muassa säästötileillä ja pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.
Käytännössä siis korkoa korolle tarkoittaa sitä, että säästetyn pääoman lisäksi myös sille kertyneet korot kasvavat korkoa.
Korkoa korolle -efekti voimistuu sitä enemmän, mitä pidempään ilmiön annetaan vaikuttaa, ja tietysti mitä suurempi korko on. Esimerkiksi 7 % vuosikorolla laskettuna ilmiö lähes kaksinkertaistaa alkupääoman kymmenessä vuodessa.
7 % annetaan esimerkkikoroksi usein siitä syystä, että se perustuu osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräisiin tuottoihin. Luku ei siis ole täysin tuulesta temmattu, vaan jopa realistinen odotus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö riskiäkin olisi olemassa. On myös mahdollista, että alunperin sijoitettu rahasumma ei kasvakaan, mutta sitä voi pitää hyvin epätodennäköisenä, varsinkin jos se on hajautettu hyvin.
Tietysti korko voi olla vielä enemmänkin, mikäli sijoitus on tehty järkevästi. Koska korkoa korolle -ilmiössä kuitenkin luotetaan pitkään sijoitushorisonttiin, voi esimerkiksi johonkin tiettyyn toimialaan sijoittamisen kannattavuutta olla vaikea nähdä vaikkapa 30 vuoden päähän.
Kaikki ylimääräiset kulut, kuten verot ja esimerkiksi rahastoon sijoitettaessa rahaston hallinnointikulut heikentävät tämän ilmiön toimintaa. Korkoa korolle -laskuja voi tehdä seuraavalla kaavalla:
Kaavat ovat kuitenkin pitkäveteisiä ja monimutkaisia muille kuin matemaatikoille. Käytännön esimerkin avulla asiaa voi ymmärtää helpommin. Myös laskuri löytyy tähän tarkoitukseen helposti. Tuottolaskuri näyttää, miten korkoa korolle -ilmiö tosiasiassa tuottaa.
Korkoa korolle ilmiön shakkilauta-esimerkki
Shakin syntytarina on kuuluisa esimerkki tämän ilmiön voimasta ja toisaalta siitä, ettei sen voimaa usein ymmärretä. Intian keisari pyysi erästä matemaatikkoa kehittämään strategisen lautapelin eli nykyisen shakin, ja kysyi mitä keksijä halusi palkkioksi.
Matemaatikko sanoi tahtovansa niin monta jyvää kuin koko shakkilaudalta saadaan, jos ensimmäiselle ruudulle asetetaan yksi jyvä, sitä seuraavalle kaksi, sitten 4, 8, 16 jne.
Keisari ihmetteli, miten pelinkeksijä-matemaarikko tyytyi niin vaatimattomaan palkkioon. Kävi kuitenkin ilmi, että jyviä tarvittaisiin 9,2 kvadrilijoonaa eli suunnilleen 920 miljardia tonnia.
Koko maailman kaikkien viljojen eli vehnän, maissin, riisin, ohran, kauran, rukiin, hirssin ja durran tuotanto oli esimerkiksi vuonna 2003 yhteensä päälle 2 miljardia tonnia. Keisarin elinaikana ei olisi edes ollut mahdollista maksaa näin vaatimatonta palkkiota jekuttajalle.
Tiedätkö, mikä pelinkeksijän korkoprosentti oli?
Aika on ratkaiseva tekijä korkoa korolle ilmiön hyödyntämisessä
Kyseisestä ilmiöstä hyvä esimerkki on lapselle säästäminen. Moni aloittaa lapselle säästämisen jo tämän synnyttyä, ja yhä useammin säästökohteena on esimerkiksi rahasto.
Esimerkiksi lapselle tämän syntymän hetkellä lahjoitettu tonni ehtii kasvaa täysi-ikäisyyteen mennessä 5 prosentin vuosittaisella korolla lähes 2 500 euroksi.
Kolmekymppiseksi mennessä tonni on jo yli nelinkertaistunut. Jos korkoprosentin saa nostettua vaikkapa seitsemään, on sen vaikutus kolmenkymmenen vuoden aikajaksolla melkoinen.
Samainen tuhannen euron alkusijoitus olisi tässä ajassa seitsemän prosentin korolla kasvanut jo yli 7500 euroksi.
Usein korkoa korolla -ilmiöön liittyy vielä säännöllinen kuukausisäästäminen, mikä tietysti tuo oman lisänsä pääomaan, mutta jolla on myös toinen suuri merkitys: kun säästäminen tehdään säännöllisesti, tulee sijoitus samalla hajautettua ajallisesti.
Näin siis toisin sanoen vältetään talouden ja pörssikurssien suurimmat kuopat – joskin myös hyödytään hyvin vähän räjähdysmäisistä nousuista. Riski jää kuitenkin tällä tavalla lähes olemattomaksi.
Samaisella seitsemän prosentin vuosikorolla 50 euron kuukausisäästö rakentaa viidessä vuodessa noin 3 500 euron, 10 vuodessa yli 8 500 euron, 20 vuodessa 26 000 euron ja 30 vuodessa noin 60 000 euron potin.
Edellisestä esimerkistä on helppo huomata, että säästämisen aloittamista ei kannata turhaan lykätä. Korkoa korolle käytännössä takaa sen, että esimerkiksi sillä, kasvaako sijoitus korkoa 20 tai 30 vuotta, on suorastaan valtava ero. Lapselle säästäminen on vain yksi esimerkki, toinen voisi olla esimerkiksi eläkepäiviä varten säästäminen.
Korkoa korolle -ilmiö on itse asiassa jopa hieman julma. Jos vaikkapa ajatellaan säästettävän eläkeikään asti, ja jos on ollut mahdollista aloittaa säästäminen jo vaikkapa parikymppisenä, on oman pääoman tuotto kaava paljon herkullisempi kuin vaikkapa vain silloin, jos säästäminen on aloitettu kolmekymppisenä. Korkoa korolle -ilmiön ajan tuomaa etumatkaa on vaikea kuroa kiinni, vaikka vuosittaista säästämistä jatkettaisiin paljon pidempään.
Esimerkiksi samaa kokoluokkaa olevan eläkepotin saa säästettyä, jos sijoittaa tietyn summan vuodessa kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, kymmenen vuoden jaksolla parikymppisestä kolmekymppiseksi tai 30-vuotiaasta aina eläkeikään asti. Säästämisen alkupään summat ehtivät vuosikymmenien aikana kasvamaan jo melkoisen suuriksi, kun korot ja korkojen korot jylläävät.
On toki muistettava, että esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin säästettäessä sijoitukselle syntyvästä voitosta pitää maksaa pääomavero, joka on 30 000 euroon saakka 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia.
Miten ilmiö toteutuu sijoittamisessa?
Tutkitaan, mitä käy jos 5 000 € sijoitettaisiin, ja sijoitukselle saataisiin 7 % vuosittainen tuotto. Korkoa korolle-ilmiö vaatii, että saadut korot sijoitetaan uudestaan, kun taas yksinkertaisen koron laskukaava olettaa, että tuottoja ei jätetä kasvamaan korkoa.
| Korkoa korolle -efektin kanssa | Ilman korkoa korolle -efektiä |
| Korkoa korolle | Yksinkertainen korko | |||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Rahamäärä € | Korkoa korolle | Rahamäärä € | Yksinkertainen korko |
| Alku | 5000 | 5000 | ||
| 1. vuosi | 5350 | 5000*(1+7/100) | 5350 | 5000+5000*0,07 |
| 2. vuosi | 5725 | 5000*(1+7/100)^2 | 5700 | 5000+(5000*0,07)*2 |
| 3. vuosi | 6125 | 5 000*(1+7/100)^3 | 6050 | 5 000+(5 000*0,07)^3 |
| 4. vuosi | 6554 | 5 000*(1+7/100)^4 | 6400 | 5 000+(5 000*0,07)^4 |
| 5. vuosi | 7013 | 5 000*(1+7/100)^5 | 6750 | 5 000+(5 000*0,07)^5 |
| … | ||||
| 10. vuosi | 9836 | 5 000*(1+7/100)^10 | 8500 | 5 000+(5 000*0,07)^10 |
Taulukon luvuista käy ilmi, että rahamäärä kasvaa eksponentiaalisesti eli kiihtyvän nousujohteisesti.
Korkoa korolle ja lainat
Kohtuusyistä Suomessa on säädetty, ettei lainoissa tai luotoissa käytetä korkoa korolle-menetelmää, vaan yksinkertaisen koron menetelmää.
Kuitenkin joskus pankit voivat tehdä erikoissopimuksia esimerkiksi maksuvapaiden kuukausien aikana, jossa lainan korko pääomitetaan. Tämä ei kuitenkaan ole standardikäytäntö, ja normaalisti käytetään yksinkertaisen koron menetelmää.
Säästämiseen ja sijoittamisen tuottojen laskentaan tämä ilmiö on erinomainen työkalu.
Jos haluaa puolestaan ottaa selvää lainojen korkokustannuksista, on todellinen vuosikorko paras vertailuperuste. Lainavertailumme näyttää todellisen vuosikoron lisäksi lainan kustannukset euroissa.
