Kiinteistövero Suomessa vuonna 2020

|Posted by | Asuminen, Kaikki artikkelit, Termit
Tags: ,

Maksatko kiinteistöistäsi veroa, mutta et oikeastaan tiedä, miten maksamasi summa muodostuu? Ihmetteletkö miksi ystäväsi maksaa kesämökistään vähemmän veroa kuin sinä? Me selvitimme, mitkä tekijät määrittävät kiinteistöjen verotusta.

Mikä on kiinteistövero?

Kiinteistövero on vero, jota kiinteistön omistaja maksaa sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee. Veron piiriin kuuluvat rakennusten lisäksi omistettu maa-alue, kuitenkin poissulkien maa- ja metsätalousmaat sekä vesialueet.

Maksettavan veron suuruus riippuu kiinteistön arvosta ja tyypistä sekä alueen kiinteistöveroprosentista. Veroprosentin suuruus määritellään kunnissa.

Jos siis kunnan asuinrakennusten veroprosentti olisi yksi prosentti, joutuisit maksamaan omasta talostasi veroa prosentin verran talosi arvoon nähden. Talosi lisäksi joudut maksamaan veroa myös tontista, mikäli omistat sen. Vuokratontista ei makseta kiinteistöveroa.

Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain eri tyyppisten kiinteistöjen neliöhinnan, joka perustuu laskennalliseen arvioon vastaavan uuden rakennuksen rakennuskustannuksista. Yksittäisen rakennuksen arvoa säädetään sen varustelun ja iän mukaan suhteessa laskennalliseen arvioon.

Tonttimaan arvo perustuu kuntien tekemiin tonttihinta-arvioihin. Verotusarvoon vaikuttaa esimerkiksi sijainti, liikenneyhteydet ja paikkakunnan hintataso.

Miten kiinteistövero määräytyy?

Kunnat eivät saa mielivaltaisesti määrätä kiinteistöjen veroprosenttia. Laki määrittelee kiinteistöjen verotuksen ylä- ja alarajat. Verotusrajat tarkistetaan vuosittain. Laki myös määrää, miten erityyppisiä kiinteistöjä saa verottaa. Veron määrä on luokiteltu eri kategorioihin kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.

Yleisen kiinteistöveroprosentin piiriin luetaan esimerkiksi maapohjat ja tuotantorakennukset kuten maatalouskiinteistöt.

Vakituisen asuinrakennuksen verotuksen piiriin luetaan asuinrakennusten lisäksi sen pihapiiriin kuuluvat muut rakennukset kuten sauna ja autotalli.

Muiden asuinrakennusten verotuksen piiriin luetaan vapaa-ajan asunnot ja vapaa-ajan asunnon tontilla olevat muut rakennukset.

Verotuslaissa määritellään verotusprosentin vaihteluväli. Kunnat saavat itse päättää kuntakohtaisen veroprosentin, kunhan se osuu annettujen rajamäärien väliin. Veroprosentti päätetään vuosittain kunnanvaltuustossa.

Vuoden 2020 kiinteistöjen veroprosenttien ylä- ja alarajat:

Vakituisen asuinrakennuksen vero0,41-1,00 %
Yleinen kiinteistövero0,93-2,00 %
Muiden asuinrakennusten vero0,93-2,00 %

Yllä mainittujen verotuskategorioiden lisäksi on olemassa esimerkiksi rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti ja voimalaitosten veroprosentti. Myös yleishyödylliseen käyttöön tarkoitettuihin rakennuksiin sovelletaan niille erikseen säädettyä verotusta.

Esimerkki kiinteistöveroprosenteista kuudessa eri kaupungissa vuonna 2020:

 Yleinen kiinteistövero %Vakituisen asunnon vero %Muun asuinrakennuksen vero %
Helsinki0,930,410,93
Turku10,410,93
Oulu1,150,50,93
Rovaniemi1,550,61,2
Varkaus1,450,51
Pelkosenniemi1,50,751,75

Milloin kiinteistövero maksetaan?

Kiinteistövero maksetaan kerran vuodessa. Vuonna 2020 Suomessa siirryttiin maksusysteemiin, jonka myötä verohallinto ei enää lähetä kiinteistöveropäätöstä samaan aikaan kaikille veronmaksajille. Kiinteistöjen verotus päättyy eri aikaan eri veronmaksajille ja näin myös kiinteistöveron eräpäivä vaihtelee.

Verohallinto lähettää verotuspäätöksen veronmaksajalle. Veronmaksajan kannattaa tarkistaa verotuspäätös ennen maksamista. Jos verotuspäätöksessä on virheitä, niistä tulee ilmoittaa verohallinnolle. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti kirjautumalla verohallinnon OmaVero-sivustolle.

Kiinteistöveron tarkistuksen jälkeen lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä. Jos veron suuruus on 170 euroa tai enemmän, eräpäiviä on kaksi. Yleisimmin eräpäivät olivat joko elo-lokakuussa tai syys-marraskuussa vuonna 2020. Oman eräpäivän voi tarkistaa verotuspäätöksestä.

Maksun yhteydessä tulee käyttää omaa viitenumeroa, joka on merkitty verotuspäätökseen. Dokumentti sisältää myös tiivistetyn kiinteistölaskelman, veron määrän ja verotuksen päättymispäivät.

Asunto-osakeyhtiön omistajat eivät saa erillistä veropäätöstä, vaan vero maksetaan kuukausittaisista yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla. Jos siis omistat esimerkiksi kerrostaloasunnon, sinun ei tarvitse huolehtia erikseen kiinteistösi veronmaksusta.

Verohallinto perii kiinteistöveron siltä, joka on nimettynä kiinteistön omistajaksi vuoden alussa. Tämä on hyvä tiedostaa perinnönjaon yhteydessä. Jos perinnönjako on tehty esimerkiksi joulukuussa 2019, kuolinpesä ei ole enää vastuussa kiinteistöverosta. Jos perinnönjako tehdään vasta vuoden 2020 puolella, kuolinpesä saa edelleen kiinteistöverotuspäätöksen ja osakkaat joutuvat maksuvastuuseen vielä vuoden 2020 veroista.

Kiinteistöjen verotuksen määrittämistä on kritisoitu

Kuntien näkökulmasta kiinteistövero on helposti ennustettavissa ja kontrolloitavissa oleva verotusmuoto ja tulonlähde, sillä kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen määrä pysyy vuodesta toiseen lähes samana.

Veronmaksajien näkökulmasta kiinteistöjen veroa on kuitenkin kritisoitu. Joidenkin mielestä veron ei tulisi kohdistua itse pääomaan, vaan tuottoon. On myös esitetty, että veron tulisi määräytyä ainoastaan maapohjan mukaan, jolloin jokaisesta rakennuksesta ei tulisi maksaa erikseen veroa. Näin Suomen verrattain korkeat asumiskulut laskisivat.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan kiinteistöverouudistusta, joka muuttaisi sekä rakennusten että tonttien verotusarvon määrittämistä. Muutos on kaavailtu toimeenpantavaksi vuodelle 2022.

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen vastaa VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnista. Nita on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin ja on kiinnostunut rahoitusalan trendeistä, sekä taloudenhallinnasta.