Maksatko kiinteistöveroa, mutta et tiedä mistä maksamasi summa muodostuu? Ihmetteletkö miksi ystäväsi maksavat kesämökistään vähemmän veroa kuin sinä? Me selvitimme, mitkä tekijät määrittävät kiinteistöjen verotusta.
Mikä on kiinteistövero?
Kiinteistövero on vero, jota kiinteistön omistaja maksaa sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee. Veron piiriin kuuluvat rakennusten lisäksi omistettu maa-alue, kuitenkin poissulkien maa- ja metsätalousmaat sekä vesialueet. Myöskään vuokratonteista ei makseta kiinteistöveroa.
Maksettavan veron suuruus riippuu kiinteistön arvosta ja tyypistä sekä alueen kiinteistöveroprosentista. Veroprosentin suuruus määritellään jokaisessa kunnassa erikseen.
Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain eri tyyppisten kiinteistöjen neliöhinnan, joka perustuu laskennalliseen arvioon vastaavan uuden rakennuksen rakennuskustannuksista. Yksittäisen rakennuksen arvoa säädetään sen varustelun ja iän mukaan suhteessa laskennalliseen arvioon.
Tonttimaan arvo perustuu kuntien tekemiin tonttihinta-arvioihin. Verotusarvoon vaikuttaa esimerkiksi sijainti, liikenneyhteydet ja paikkakunnan hintataso.
Miten kiinteistövero määräytyy?
Kunnat eivät saa määrätä kiinteistöjen veroprosenttia mielivaltaisesti. Laki määrittelee kiinteistöjen verotuksen ylä- ja alarajat, jotka tarkistetaan vuosittain. Laki myös määrää, miten erityyppisiä kiinteistöjä saa verottaa. Veron määrä on luokiteltu eri kategorioihin kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Yleisen kiinteistöveroprosentin piiriin luetaan esimerkiksi maapohjat ja tuotantorakennukset kuten maatalouskiinteistöt.
Vakituisen asuinrakennuksen verotuksen piiriin luetaan asuinrakennusten lisäksi sen pihapiiriin kuuluvat muut rakennukset kuten sauna ja autotalli.
Muiden asuinrakennusten verotuksen piiriin luetaan vapaa-ajan asunnot ja vapaa-ajan asunnon tontilla olevat muut rakennukset.
Rakentamattoman rakennuspaikan verotuksen piiriin luetaan tontit, joihin ei ole rakennettu mitään.
Vuoden 2022 kiinteistöjen veroprosenttien vaihteluväli:
| Vakituisen asuinrakennuksen vero | 0,41-1 % |
| Yleinen kiinteistövero | 0,93-2 % |
| Muiden asuinrakennusten vero | 0,93-2 % |
| Rakentamattoman rakennuspaikan vero | 2-6 % |
Esimerkkejä kiinteistöveroprosenteista eri kaupungeissa vuonna 2022:
| Yleinen kiinteistövero % | Vakituisen asunnon vero % | Muun asuinrakennuksen vero % | Rakentamattoman rakennuspaikan vero % | |
| Helsinki | 0,93 | 0,41 | 0,93 | 3,93 |
| Turku | 1,15 | 0,45 | 1,1 | 4 |
| Oulu | 1,15 | 0,5 | 0,93 | Ei määritellä erikseen |
| Rovaniemi | 1,55 | 0,6 | 1,2 | 4 |
Milloin kiinteistövero maksetaan?
Kiinteistövero maksetaan kerran vuodessa. Vuonna 2020 Suomessa siirryttiin maksusysteemiin, jonka myötä verohallinto ei enää lähetä kiinteistöveropäätöstä kaikille veronmaksajille samaan aikaan. Kiinteistöjen verotus päättyy eri aikaan veronmaksajasta riippuen, jonka vuoksi myös kiinteistöveron eräpäivä vaihtelee.
Kiinteistöveron tarkistuksen jälkeen lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä. Jos veron suuruus on 170 euroa tai enemmän, eräpäiviä on kaksi. Yleisimmin eräpäivät ovat joko elo-lokakuussa tai syys-marraskuussa. Oman eräpäivän voi tarkistaa verotuspäätöksestä.
Asunto-osakeyhtiön omistajat eivät saa erillistä veropäätöstä, vaan vero maksetaan kuukausittaisista yhtiövastikkeista kertyvillä tuloilla. Kiinteistöjen veromaksuista ei siis tarvitse huolehtia erikseen, jos asuu esimerkiksi kerrostaloasunnossa.
Verohallinto perii kiinteistöveron siltä, joka on nimettynä kiinteistön omistajaksi vuoden alussa. Tämä on hyvä tiedostaa erityisesti perinnönjaon yhteydessä. Jos perinnönjako on tehty esimerkiksi joulukuussa, kuolinpesä ei ole enää vastuussa kiinteistön kiinteistöverosta. Jos perinnönjako tehdään kuitenkin vasta seuraavan vuoden puolella, kuolinpesä saa edelleen kiinteistöverotuspäätöksen ja osakkaat joutuvat maksuvastuuseen seuraavan vuoden veroista.
Kiinteistöjen verotuksen määrittämistä on kritisoitu
Kuntien näkökulmasta kiinteistövero on helposti ennustettavissa ja kontrolloitavissa oleva verotusmuoto ja tulonlähde, sillä kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen määrä pysyy vuodesta toiseen lähes samana.
Veronmaksajien näkökulmasta kiinteistöjen veroa on kuitenkin kritisoitu, sillä joidenkin mielestä veron ei tulisi kohdistua itse pääomaan, vaan tuottoon. On myös esitetty, että veron tulisi määräytyä ainoastaan maapohjan mukaan, jolloin jokaisesta omistetusta rakennuksesta ei tarvitsisi maksaa erikseen veroa. Tällä tavoin Suomen verrattain korkeita asumiskuluja saataisiin kohtuullistettua.
