Mikä on ennakkoperintö?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Oma Talous
Tags: , ,
ennakkoperintö rintaperillinen

Ennakkoperinnöksi nimitetään sellaista omaisuutta, jota perittävä henkilö eläessään antaa rintaperilliselleen eli lapselleen tai lapsenlapselleen. 

Pääsääntöisesti rintaperillisen perinnöstä vähennetään ennakkoperinnän määrä perittävän kuoleman jälkeen. Tällöin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa siis perittävän kuoleman jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienemmän osuuden kuin mitä hän olisi ilman ennakkoperintöä oikeutetusti saanut, sillä hän on jo aikaisemmin saanut perittävältä omaisuutta lahjana. 

Kaikki perittävän elämän aikana rintaperilliselle annettu omaisuus on pääsääntöisesti ennakkoperintöä, mutta joitakin poikkeuksiakin on. Aivan kaikkea luovutettua omaisuutta ei siis katsota ennakkoperinnöksi. Määritettäessä ennakkoperintöä painotetaan sitä, onko perittävä tarkoittanut, että hänen eläessään annetut lahjat otetaan huomioon perinnönjaossa ja vähennetään siten ennakkoperintöä saaneiden lopullisesta perinnöstä.

Ennakkoperintö ja verotus

Ennakkoperinnön antaminen Suomessa vaikuttaa ennen kaikkea verotukseen, sillä se otetaan huomioon ensin saantitilanteessa lahjana ja toisaalta myös perinnönjaossa perintönä. Siitä on siis lain mukaan maksettava sekä lahja- että perintövero.

Mitä ei lasketa ennakkoperinnöksi?

Ennakkoperintönä ei pidetä esimerkiksi lapsen kouluttautumiseen ja kasvattamiseen annettuja kustannuksia eli näitä summia ei siis vähennetä rintaperillisen varsinaisesta perinnöstä. Jos kouluttautumiseen laitetut summat ovat kuitenkin erityisen suuria perheen olosuhteisiin nähden, kohtuullinen vähennys on mahdollista tehdä. Perittävä voi myös määrätä testamentissaan, että erityiset koulukustannukset on vähennettävä rintaperillisen varsinaisesta perinnöstä.

Ennakkoperintö vai lahja?

Milloin lahja sitten on ennakkoperintö? Pääsääntöisesti rintaperilliselle annetut lahjat käsitetään ennakkoperinnöksi. Tästä syystä on olemassa termi ennakkoperintöolettama, joka tarkoittaa sitä, että lahjat oletetaan annetun ennakkoperintötarkoituksessa. Jos rintaperillisiä kuitenkin on useampia ja heille kaikille on annettu saman suuruudeltaan lahja, katsotaan usein, ettei lahjoja ole tarkoitettu annetuksi ennakkoperintönä. Samalla tavalla ennakkoperintöä ei myöskään ole tavanomainen lahjoitus lapselle tai muulle rintaperilliselle: lahja ei saa olla niin sanotusti epäsuhteessa antajan oloihin eli esimerkiksi hyvin suuri antajan varallisuuteen nähden. 

Voiko ennakkoperintöä vaatia?

Ennakkoperintönä annettu lahja perustuu aina ja poikkeuksetta vapaaehtoiseen luovuttamiseen ja lahjoittamistahtoon, joten saava osapuoli ei voi koskaan vaatia lahjaa itselleen. Ennakkoperintö on siis vapaaehtoinen lahja, jonka saamista perillinen ei voi pakottaa. Vaikka kyseessä olisi millainen motiivi tahansa, perillinen ei voi myöskään koskaan vaatia lakiosaansa perinnöstä ennen perittävän kuolemaa. Jokainen täysivaltainen henkilö lähtökohtaisesti hallitsee ja käyttää omaisuuttaan itse ja saa myös tehdä testamentin kenenkään tätä oikeutta rajoittamatta tai estämättä.

Verovapaa lahja

Verovapaita lahjoja voi toiveidensa mukaan antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 5000 euron arvosta joka kolmas vuosi. Jos siis esimerkiksi haluat lahjoittaa rintaperillisellesi 4950 euroa 1.3.2022, voit lahjoittaa verovapaasti samalle rintaperilliselle seuraavan kerran 1.3.2025. Lahjaveroa lahjansaajan tulee maksaa 5000 euron arvoisista tai tuota summaa arvokkaammista lahjoista. Lahjaveron määrä määräytyy lahjaveroasteikon mukaisesti.

Kaikki lahjat lasketaan yhteen, joten jos on lahjoittanut rintaperilliselleen esimerkiksi kesämökin, saman kolmivuotisjakson aikana ei samalla rintaperilliselle enää voi antaa verovapaata rahalahjaa. Verovapauden raja on kuitenkin lahjoittajakohtainen eli kyseisen rintaperillisen on mahdollista saada tuon ajanjakson aikana lahjoja joltakulta toiselta henkilöltä. 

On tosiaan hyvä huomata, että maksaessasi omalta tililtäsi toisen henkilön koulutukseen, kasvatukseen tai elatukseen liittyviä kuluja, lahjaveroa ei tarvitse maksaa. Ketä tahansa lähimmäistä – sukulaisuudesta riippumatta – voi siis elättää verovapaasti ilman euromääräistä ylärajaa. Elätettävän ei näin ollen tarvitse olla oma lapsi, vaan esimerkiksi kummilasta voi tukea edellä mainitulla tavalla verovapaasti. Verovapaa elättäminen ei siis myöskään edellytä lakimääräistä elatusvelvollisuutta.

Lahja on kuitenkin annettava siten, että sitä ei ole mahdollista kuluttaa mihinkään muuhun. Käytännössä paras tapa siis on maksaa lasku toisen puolesta. Verovapaasti voi myös lahjoittaa henkilökohtaiseen käyttöön tulevaa tavallista koti-irtaimistoa, kuten huonekaluja, mattoja, taloustavaroita ja kodinkoneita.

Lahjaveroilmoitus

Verotettavasta lahjasta on aina tehtävä lahjaveroilmoitus, verovapaasta lahjasta sitä ei ole pakko tehdä. Kuitenkin esimerkiksi verovapaista rahasto-osuuksista ilmoitus kannattaa tehdä, sillä jos lahjansaaja myöhemmässä vaiheessa myy rahasto-osuudet, osuuksien hankintameno eli niiden arvo lahjan saamisen hetkellä on helppo selvittää lahjaveroilmoituksesta. Hankintamenoa tarvitaan silloin, jos mahdollisen myynnin jälkeen lasketaan myyntivoiton suuruutta verottajaa varten. 

Lahjaveroilmoitus on toimitettava Verohallintoon kolmen kuukauden kuluttua siitä hetkestä, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa. Lahjaveroilmoituksen voi jättää mihin tahansa verotoimistoon, lomakkeen saa Verohallinnon sivuilta, ja lahjaveroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti OmaVero-palvelun kautta.

Avatar

Nita Joutsen

Nita Joutsen vastaa VertaaEnsin.fi:llä markkinoinnista. Nita on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin ja on kiinnostunut rahoitusalan trendeistä, sekä taloudenhallinnasta.