Yt-neuvotteluiden ja suurten irtisanomisten kohdalla kuullaan usein puhuttavan siitä, että osa työntekijöistä pääsee niin sanottuun eläkeputkeen. Kyseessä on käytännössä työttömyysturva, jolla turvataan iäkkäiden työttömäksi jääneiden toimeentuloa eläkkeen kynnyksellä. Eläkeputki tunnetaankin myös nimellä työttömyysputki.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyyspäivärahaa voi saada normaalin 500 päivän lisäksi vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, mikäli työtön täyttää tietyt, lähinnä ikään liittyvät ehdot.
Eläkeputken poisto suunnitteilla
Käytännössä eläkeikää lähestyvä työttömäksi jäävä työntekijä astuu “putkeen”, jossa tulot eivät pääse dramaattisesti putoamaan esimerkiksi peruspäivärahan tasolle. Aiemmin eläkeputkeen pääsi jo 60-vuotiaana, mutta vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin alkaa vasta 62-vuotiaana.
Tätä nuoremmilta ikäluokilta eläkeputki on tarkoitus poistaa asteittain vuodesta 2023 alkaen. Valtioneuvoston esityksen mukaan eläkeputken ikärajaa nostetaan vuosi kerrallaan vuonna 1963 syntyneestä ikäluokasta alkaen niin, että vuonna 1965 ja tätä myöhemmin syntyneillä ei ole mahdollisuutta päästä eläkeputkeen.
Milloin eläkeputkeen pääsee?
Eläkeputkeen pääseminen riippuu siitä, milloin työttömäksi jäävä työntekijä on syntynyt ja miten hän täyttää työssäoloehdot. Tällä hetkellä säädökset ovat seuraavanlaiset:
Vuonna 1955–1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on ollut 60 vuotta
Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana
Vuonna 1961 ja 1962 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana
Jos valtioneuvoston suunnitelma eläkeputken asteittaisesta poistosta toteutuu, koskevat nuorempia ikäluokkia seuraavat säädökset:
Vuonna 1963 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 63-vuotiaana
Vuonna 1964 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 64-vuotiaana
Vuonna 1965 tai myöhemmin syntyneillä ei ole oikeutta lisäpäiviin
Esimerkiksi työntekijä, jonka syntymävuosi on 1961 on oikeutettu lisäpäiviin, jos hän täyttää 62 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän työttömyyspäivärahajaksonsa päättyy. Mikäli ansiosidonnaiset päivät ehtivät päättyä ennen tätä, kohdellaan häntä kuin ketä tahansa työtöntä työnhakijaa. Voi siis olla hyvin pienestä kiinni, kuka pääsee putkeen ja kuka putoaa sen ulkopuolelle. Välimallia ei ole.
Ansiopäivärahan lisäpäiviä maksetaan sen kuun loppuun, jolloin eläkeputkessa oleva täyttää 65 vuotta. Tämän jälkeen hän ryhtyy nauttimaan eläkettä.
Itsensä irtisanova henkilö kärsii työttömyyspäivärahan maksamisessa ensin kolmen kuukauden karenssin, mutta irtisanoutuminen ei periaatteessa ole este eläkeputkeen pääsemiselle. Yrittäjyys sen sijaan on. Yrittäjien ei ole mahdollista saada lisäpäivärahaa.
Ehdot eläkeputkeen pääsemiseksi
- Täytät syntymävuoteen liittyvät ehdot ja saavutat määritellyn iän ennen kuin 500 päivän työttömyyspäivärahajaksosi on päättynyt
- Olet ollut töissä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana
Eläkkeelle siirtymisen seurauksena tulot usein pienenevät merkittävästi. Siksi on jopa aiempaa tärkeämpää huolehtia, ettei elinkustannuksiin kulu ylimääräistä rahaa. Esimerkiksi sähkösopimuksen kilpailutus ja lainojen yhdistäminen voivat olla hyviä tapoja menojen pienentämiseksi.
Työllistyminen on mahdollista myös myöhemmällä iällä
Eläkeputkijärjestelmä kehitettiin alun perin siksi, että eläkeikää hipovien on nuorempia ikäluokkia vaikeampi työllistyä. Työnantaja ei välttämättä halua palkata iäkästä työnhakijaa, ja uuden työn oppiminen voi monen mielestä muutenkin kuulostaa haaskatulta ajalta eläkeiän kynnyksellä. Silti moni vielä työllistyy uudelleen, vaikka menettäisi työpaikkansa eläkeputkeen oikeuttavassa iässä. Putkeen ei ole pakko astua.
Jos työssä tienaa ansiosidonnaista päivärahaa paremmin, kertyy eläkettäkin enemmän. Toisaalta myös ansioturva kerryttää eläkettä.
Jotkut jatkavat töitä vielä senkin jälkeen, kun voisivat jo jäädä eläkkeelle. Vanhuuseläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jonka lykkäät eläkkeelle jäämistä. Tämä tarkoittaa koko työuran aikana kertynyttä eläkekertymää. Töissä pystyvä ja viihtyvä voi siis lykkäämällä saada suuremman eläkkeen.
