Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on viisas varotoimi

|Posted by | Muut aiheet, Oma Talous, Rahoitustuotteet, Termit
Tags: , ,

vanhempi mies katsoo ikkunasta ja miettii edunvalvontavaltakirjaa

Moni kokee edunvalvontavaltakirjan tekemisen tulevan ajankohtaiseksi vasta iän karttuessa tai esimerkiksi silloin, kun saadaan diagnoosi pitkäaikaisesta ja toimintakykyyn vaikuttavasta sairaudesta. Edunvalvontavaltuutus voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi hyvinkin yllättäen esimerkiksi liikenneonnettomuuden vuoksi, ja perinteinen sananlasku ”Ei vara venettä kaada” pätee siksi myös edunvalvontavaltakirjan laatimiseen.

Mikä on edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltakirja on virallinen asiakirja, jolla voidaan valtuuttaa toinen henkilö edustamaan valtuutettua. Edunvalvontavaltakirja voidaan määrittää koskemaan esimerkiksi taloudellisia tai terveydellisiä asioita. Näin valtuutetulla henkilöllä on oikeus hoitaa toisen henkilön, eli valtuuttajan asioita hänen puolestaan.

Mitä edunvalvonnalla tarkoitetaan ja milloin se tulee voimaan?

Edunvalvonnalla tarkoitetaan siis henkilön etujen valvomista sellaisessa tilanteessa, jossa kyseinen ihminen ei itse kykene enää huolehtimaan omista asioistaan. Tämä saattaa tarkoittaa jotain niinkin arkista kuin laskujen maksamista henkilön puolesta, mutta toisaalta myös esimerkiksi lääketieteellisten hoitopäätösten tekemistä onnettomuuden sattuessa. Valtakirjalla voidaan määrittää toinen henkilö hoitamaan esimerkiksi pankkiasioita, sijoituksia tai muita taloudellisia päätöksiä. Esimerkiksi jos sinulla on osakesäästötili, voit määrittää toisen henkilön hoitamaan sen sijoituksia tai lopettamaan tilin tarvittaessa.

Pelkkä ikääntyminen tai vakavakaan sairastuminen ei vielä tarkoita sitä, että henkilö joutuisi edunvalvonnan piiriin; vaikka valtakirja olisi olemassa, sen voimaantulo vahvistetaan aina maistraatissa lääkärinlausuntoon perustuen. Jos toimintakyky säilyy läpi elämän, valtakirjaa ei siis koskaan oteta käyttöön, vaikka sellainen olisikin laadittu.

Edunvalvonnan sisältö ja kattavuus

Edunvalvojan valtuuksien kattavuus määritellään edunvalvontavaltakirjassa. Yleisesti ottaen tällaiset valtuudet voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen; taloudellisiin asioihin ja henkilöä koskeviin asioihin. Taloudellisilla asioilla tarkoitetaan raha-asioiden ja omaisuuteen liittyvien asioiden hoitoa. Henkilöä koskevat asiat puolestaan tarkoittavat terveydenhoitoon ja mahdolliseen sairastumiseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi hoitosuostumuksen antamista.

Vaikka valtakirjassa usein valtuutetaan kokonaisvaltaiseen asioiden hoitoon edunvalvonnan alaisen henkilön puolesta siksi, että joitain tilanteita voi olla vaikea ennakoida, voi oikeudet myös rajata hyvinkin tarkasti. Valtakirjan liitteeksi voidaan laatia toimintaohjeet, joihin valtuuttajalle tärkeät asiat voidaan kirjata hyvinkin seikkaperäisesti. Jos valtuuttaja haluaa esimerkiksi varmistaa, että hän voi käydä kolmen viikon välein hieronnassa, tällainen pykälä voidaan kirjata toimintaohjeisiin. Valtakirjaan liitetyt toimintaohjeet velvoittavat valtuutetun toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

Varmista edunvalvontavaltakirjan pätevyys noudattamalla laadintaa koskevia sääntöjä

Koska edunvalvontavaltakirja saattaa laajimmillaan oikeuttaa valtuutetun hoitamaan valtuuttajan asioita hyvinkin laaja-alaisesti, ovat valtakirjan muotoa ja solmimistapaa koskevat säännökset varsin tiukkoja.

Kun alat laatia edunvalvontavaltuutusta, pidä mielessäsi nämä seikat:

  1. Valtakirja tulee laatia valtuuttajan ollessa oikeustoimikelpoinen
  2. Varsinaisen edunvalvojan lisäksi on hyvä nimetä myös varavaltuutettuja, joista ainakin yhden kannattaa olla oman perheen ulkopuolinen henkilö
  3. Kahden esteettömän henkilön tulee todistaa ja myös itse allekirjoittaa valtakirja
  4. Tulevan valtuutetun kannattaa säilyttää valtakirjan alkuperäiskappale

Edunvalvontavaltakirja voidaan vahvistaa lain voimaiseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja on ollut laatimishetkellä kykeneväinen valtuutuksen tekoon. Jos siis henkilöllä on jo pitkälle edennyt muistisairaus, ei hän pysty enää laillisesti allekirjoittamaan edunvalvontavaltakirjaa. Jo tästä syystä valtakirja kannattaa siis laatia jo ihan varotoimena, vaikka sitä ei ehkä koskaan tarvittaisikaan.

Edunvalvoja vai varavaltuutettu?

Koska myös valitulle edunvalvojalle saattaa tapahtua jotain, on valtakirjassa hyvä nimetä toissijaisia- ja varavaltuutettuja. On järkevää valita ainakin yhdeksi varavaltuutetuksi sellainen henkilö, joka ei kuulu samaan perheeseen, sillä edunvalvonnan aikana saattaa syntyä tilanteita, joissa valtuuttajan perheeseen kuuluva henkilö on estynyt tekemään päätöstä jääviyssyistä. Tällaisia tilanteita saattavat olla esimerkiksi lahjan hankkiminen tai kiinteistön tai asunnon myynti toiselle sukulaiselle.

Jotta valtakirja olisi lainvoimainen, tulee sen allekirjoitushetkellä olla kaksi esteetöntä todistajaa. Kumpikaan todistajista ei voi olla valtuuttajan lähisukulainen. Todistajien täytyy lisäksi olla vähintään 18-vuotiaita.

Lisäksi on tietysti tärkeää, että alkuperäinen ja allekirjoitettu valtakirja säilytetään huolellisesti ja se löytyy, kun sitä tarvitaan. On järkevää antaa se säilytettäväksi valtuutetulle; mikäli valtuuttajan kunto heikkenee yllättävästi, valtuutettu voi aloittaa prosessin valtakirjan toimeenpanemisesta viipymättä, kun valtakirja on jo fyysisesti hänen hallussaan.

Edunvalvontavaltakirjan laadinta tukee itsemääräämisoikeutta

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen tukee valtuuttajan itsemääräämisoikeutta, sillä mikäli sellaista ei ole laadittu ja tarve edunvalvojalle kuitenkin syntyy, voi maistraatti tai käräjäoikeus määrätä yleisen edunvalvojan henkilön asioita hoitamaan. Valitsemalla itse sellaisen henkilön, jonka tuntee ja johon luottaa, voi jokainen varmistaa, että heidän asioitaan hoitava ihminen tietää heidän toiveensa ja myös noudattaa niitä.

Lataa edunvalvontavaltuutus Väestökeskuksen sivuilta

Entisen väestörekisterikeskuksen, eli nykyisen Digi- ja Väestötietoviraston sivuilta voit ladata mallipohjan edunvalvontavaltuutuksesta. Alla olevista linkeistä löydät pdf-muodossa Hakemuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi ja Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi valtuutetun tehtäviin

Hakemus edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi
Hakemus edunvalvojan määräämiseksi valtuutetun tehtäviin

Juuso Korhonen

Juuso Korhonen

Juuso Korhonen on VertaaEnsin.fi PR- ja markkinointistrategi. Juuso on opiskellut kansainvälistä markkinointia ja työskennellyt finanssialalla viimeiset kahdeksan vuotta. Hän on kiinnostunut laajasti finanssiasioista ja taloudellisesta hyvinvoinnista.