Deflaatiolla tarkoitetaan hintojen ja palkkojen yleistä laskua, “rahan arvon nousua” tai rahamäärän vähenemistä. Deflaatio on inflaation vastakohta ja onkin saanut myös nimen negatiivinen inflaatio.
Nykyaikana deflaatio on harvinainen ilmiö kasvavissa talouksissa – useimmiten sitä esiintyy laman aikana eli silloin, kun talous pienentyy. Deflaatiota pidetään talouteen liittyen enimmäkseen negatiivisena ilmiönä, ja siitä pyritään pääsemään mahdollisimman pian eroon tai se pyritään kokonaan estämään laskemalla liikkeelle huomattavia määriä rahaa.
Deflaation syyt
Yleisestä rahavarannon supistumisesta johtuvalla deflaatiolla on vaikutusta myös korkoihin.
Deflaation oloissa korot ovat yleensä lähellä nollatasoa, mutta vaikka nimellinen korko olisi nolla prosenttia, deflaation ollessa viisi prosenttia reaalinen korko on viisi prosenttia. Deflaatiota ei näin ollen sisällytetä nimelliseen korkoon kuten inflaatio, vaan se tulee lisätä nimelliseen korkoon, jotta saataisiin reaalinen korko. Voimakkaan deflaation aikana lainaaminen on tosiasiassa kallista, millä on suuria negatiivisia vaikutuksia lainanottoon, kulutukseen ja investointeihin. Deflaatio tekee taloudesta kaiken kaikkiaan heikommin hallittavan.
Tuottavuuden kasvusta johtuvaa lievää deflaatiota ei aina pidetä ainoastaan huonona asiana, sillä tuottavuuden kasvaessa liikkeellä olevan rahamäärän pitäisi lisääntyä hitaammin. Tällöin samalla rahamäärällä saisi tuottavuuden kasvun vuoksi enemmän ja hintojen laskun ansiosta tuottavuuden kasvu koituisi kuluttajien hyväksi.
Deflaation haitat
Deflaatiota pidetään useimmiten ongelmana, sillä sen ajatellaan aiheuttavan deflaatiokierteen riskin. Kierre aiheuttaisi kulutuksen ja investointien vähenemistä rationaalisen kuluttajan lykätessä hankintojaan odottaessaan hintojen laskevan edelleen. Deflaatiokierteessä hyödykkeiden hinnat laskevat, sillä kysyntä vähenee.
Deflaatiokierteessä ostopäätösten lykkääminen ei ole ainoa haaste, vaan myös rahan säästämisestä varovaisuuden kasvamisen myötä muodostuu ongelma. Deflaatiota voi esiintyä myös nousukaudella, mikäli liikkeellä olevan rahamäärän kasvu on hitaampaa kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto.
Miten deflaatio vaikuttaa lainoihin?
Käytännössä deflaatio kasvattaa rahan arvoa – lainojen tapauksessa deflaatio siis kasvattaa niiden reaaliarvoa. Yleisesti velkaantuneen talouden kohdalla deflaation vaikutukset ovat huomattavasti enemmän negatiivisia kuin positiivisia.
Deflaatio voi olla oikea paha uni velkaa ottaneille, mutta varoissaan olevalle kuluttajalle ilmiö on lähinnä tervetullut. Deflaatiolla on vaikutusta yleiseen hintatasoon, joten se tuo kasvattavaa vaikutusta myös rahan ostovoimaan eli reaaliarvoon.
Kuluttaja, joka ottaisi vaikkapa 100 000 euron asuntolainan sellaisena aikana, jolloin deflaation määrä on yhden prosentin luokkaa ja korot nollassa, joutuisi maksamaan pois 101 000 euroon noussutta velkamäärää. Lainasumman nimellinen arvo olisi kuitenkin edelleen tuo sama 100 000 euroa.
Velallisen näkökulmasta deflaatio on epätoivottu ilmiö myös siksi, että lainan reaalikorko nousee sen myötä. Voimakkaaseen deflatoriseen tilaan ajautunut talous aiheuttaisi suuria lainasummia ottaneille kuluttajille ongelmia. Jo parin prosentin koronnousulla on merkittävää vaikutusta deflaation oloissa. Tästä syystä lainat kannattaa kilpailuttaa säännöllisesti.
Miksi deflaatio on huono asia?
Monet talousasiantuntijat ovat vahvasti sitä mieltä, ettei deflaatioon liity minkäänlaisia myönteisiä oheisilmiöitä. Deflaatio on taloudelle suoranainen painajainen ja lamantekijä. Sekä kuluttajat että yrittäjät siirtävät deflaation aikana herkästi ostoksiaan odottaessaan hintojen laskua. Ostopäätösten lykkääminen hamaan tulevaisuuteen johtaa paitsi markkinoiden jäätymiseen myös työpaikkojen menetyksiin. Myös raaka-aineiden hintojen lasku edesauttaa deflaatiokierteen muodostumista. Deflaatio vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko talouteen – sen vaikutukset eivät jää vain yksilötasolle.
Deflaatio Suomessa tarkoittaisi, että sen kierre olisi hyvin vaikea katkaista. Deflaatio voi asettaa todellisen uhan jo olemassa oleville talousjärjestelmille, kuten euroalueelle. Tilanne euroalueella voisikin olla erityisen hankala, ja yksittäisten maiden voisi olla vaikeaa sopeutua hintojen halpenemiseen ilman omaa rahapolitiikkaa. Onkin siis ymmärrettävää, että niin valtiot kuin keskuspankitkin käyvät kamppailua deflaatiota ja talouden pysähtymistä vastaan kaikin voimin. Keskuspankeilla on selvästi enemmän keinoja inflaation kuin deflaation hillitsemiseksi.
Deflaation vaikutukset ovat kuitenkin moninaisia, ja joitakin hyötyjä on myös havaittavissa. Yleinen hintatason lasku tekee kulutushyödykkeistä edullisempia, ja myös säästäminen voi lisääntyä, mikä tasoittaa henkilökohtaista taloutta kodeissa. Samalla talletukset ja velkakirjat tuottavat paremmin.
Miten torjua deflaatio?
Deflaatio on joka tapauksessa suhteellisen harvinainen ilmiö, ja sitä pyritään hillitsemään muun muassa laskemalla liikkeelle lisää rahaa. Deflaation torjunta edellyttää valtioilta ja keskuspankeilta johtavaa roolia ja myös ennakoivaa asennetta: liian pitkään jatkuessaan raha- ja finanssipolitiikkaan liittyvät erityistoimet tuovan deflaatiovaaran jäädessä taakse mukanaan aineksia inflaatioon. Elvytystarkoituksiin otetun velanoton lisääminen vaarantaa myös joidenkin valtioiden kyvyn vastata näistä sitoumuksistaan.
