Mitä ovat bruttopalkka ja nettopalkka? Mihin veroja ja maksuja käytetään?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Termit
Tags: , ,

brutto ja netto palkka

Bruttopalkka on summa, joka ilmoitetaan esimerkiksi työsopimuksessa. Se tarkoittaa palkan määrää ennen vähennettäviä kuluja. Nettopalkka on jäljelle jäävä summa, joka maksetaan palkkapäivänä tilille.

Suomalaisen kokoaikaisen työntekijän mediaanikuukausipalkka oli vuonna 2016 bruttona 3 001 euroa.

Mediaani on järjestetyn lukujoukon keskimmäistä luku, mikä tarkoittaa sitä, että enemmän ja vähemmän ansainneita henkiköitä oli yhtä monta. Tämä luku kuvaa hyvin keskimääräistä suomalaista palkkaa. Bruttovuosituloksi muodostuu tällä kuukausipalkalla 36 012 euroa.

Bruttopalkka ja nettopalkka – mihin erotus menee?

Verokortissa ilmoitettu prosentti on ennakkoveroprosentti, joka määritellään arvioidun vuositulon ja valmiiksi arvioitujen verovähennyksien mukaan.

Vuoden 2019 alusta palkkatulon verotuksessa siirrytään verokortin sijaan kansalliseen tulorekisteriin. Tämä vaikuttaa oikeastaan tavallisen työssäkävijän elämään siten, että veroprosenttia ei enää voi säätää tarkoituksella korkeammaksi ja odotella jouluna tulevia veronpalautuksia.

Kansallinen tulorekisteri toimii siten, että työnantaja ilmoittaa palkkatiedot rekisteriin heti kun palkka maksetaan, eikä kerran vuodessa kuten aiemmin. Palkasta voi kuitenkin yhä tehdä verovähennyksiä.

Verovähennettäviä kuluja ovat esimerkiksi matkakulut ja tai asuntolainan korot. Kannattaa myös muistaa, että muita verovähennyksiä voi, ja kannattaa tehdä.

Palkasta pakollisia vähennettäviä kuluja ovat työntekijän osuus työeläkevakuutus-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksusta sekä verokortin ennakkoveroprosenttiin sisälletyt ansiotulon valtio-, kunnallis-, kirkollis- ja Yle-vero. Kaikki vähennettävät verot ja maksut tulee näkyä palkkalaskelmassa.

Seuraavaksi pureudumme bruttopalkasta mainittuihin veroihin ja maksuihin.

Kuitenkin palkan ohessa voi saada etuja ja korvauksia, joista ei tarvitse maksaa veroa. Verovapaita matkakustannusten korvauksia ovat muun muassa kilometrikorvaukset sekä kotimaan ja ulkomaan päivärahat, eivätkä ne vaikuta bruttopalkkaan.

Työeläkevakuutusmaksu

Työeläkevakuutusmaksu muodostuu kokonaisuudessaan työntekijän ja työnantajan osuudesta.
17–52-vuotiaat maksavat työeläkevakuutusmaksua vuonna 2017 6,15 %, 53–62-vuotiaat 7,65 % ja 63–67-vuotiaat 6,15 %.

Ansaittu palkka kerryttää työeläkettä, joka varmistaa toimeentuloa työansioiden lakatessa esimerkiksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden takia.

Työeläke on työnantajan hoitama laissa säädetty pakollinen vakuutus. Maksut menevät työeläkelaitoksille, jotka hoitavat eläkerahastoja ja lopulta maksavat eläkkeet. Eläkerahastoilla hankittavia sijoitustuottoja käytetään myös eläkkeiden maksamiseen, minkä tarkoitus on varmistaa maksujen pysymisen kohtuullisella tasolla.

Keskiarvo Kalle tai Kaisa

Työeläkevakuutusmaksu 2 214,74 €/v ja 184,56 €/kk

Sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksu maksetaan vuonna 2017 1,58 % bruttopalkasta, jos vuosipalkka ylittää 14 000 euroa. Tällä maksulla rahoitetaan muun muassa sairausvakuutusta ja kansaneläkettä. Osa etuuksista on ansiosidonnaisia ja perustuvat työntekoon. Sairauspäiväraha on esimerkki ansiosidonnaisesta tuesta, joka turvaa toimeentuloa sairauden aikana.

Keskiarvo Kalle tai Kaisa

Sairausvakuutusmaksu 568,99€/v ja 47,42 €/kk

Työttömyysvakuutusmaksu

Palkansaajan osuus työttömyysvakuutuksesta on 1,60 % bruttopalkasta, mutta kokonaisuudessa työttömyysvakuutusmaksu koostuu palkansaajan ja työnantajan osuudesta. Työnantajan osuus maksusta on 0,8 % bruttopalkasta.

Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jota maksetaan peruspäivärahan lisäksi jos työssäoloehto on toteutunut. Jotta ansiosidonnaista päivärahaa on mahdollista saada, on oltava työttömyyskassan jäsen, ja oltava töissä 6,5 kuukautta kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana, ja saatava vähintään työehtosopimuksen määrittämää minimipalkkaa.

Keskiarvo Kalle tai Kaisa

Työttömyysvakuutusmaksu 576,19 €/v ja 48,02 €/kk

Valtion ansiotulovero

Suomessa on käytössä progressiivinen-, eli portaistettu verotus. Mitä enemmän ansiotuloja saa, sitä suurempi osuus siitä verotetaan

Valtion ansiotulovero 2017
Vuositulo min Vuositulo max Prosentti
16 900 € 25 300 € 6.25 %
25 300 € 41 200 € 17.50 %
41200 73 100 € 21.50 %
73 100 € 31.50 %

Tämä osuus bruttopalkasta menee osaksi valtion budjettia, jolla valtion toimintaa ja palveluita rahoitetaan.

Keskiarvo Kalle tai Kaisa

Ansiotulovero 6 302,10 €/v ja 525,18 €/kk

Kunnallisvero

Tällä verolla ja valtion tuella kunnat rahoittavat tuottamiaan palveluita, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja opetus- ja kulttuuripalvelut.

Kunnallisveron osuus bruttotuloista vaihtelee kunnittain. Valtion ansiotuloverotuksen tavoin kunnat perivät veroa progressiivisesti. Bruttona alle 14 400 euroa vuodessa ansaitsevat eivät yleensä maksa kunnallisveroa ollenkaan. Tuloraja vaihtelee kunnittain. Vuonna 2017 keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,91 %.

Keskiarvo Kalle tai Kaisa

Kunnallisvero 7 169,99 €/v ja 597,50 €/kk

Kirkollisvero

Kirkollisveron osuus palkasta määräytyy seurakunnittain vaihtelevan prosentin mukaan. Vuonnat 2017 kirkollisvero on keskimäärin 1,66 %. Kuitenkin jos kirkkoon ei ole kuulunut edellisen vuoden lopussa, ei veroa tarvitse maksaa.

Esimerkiksi evankelis-luterilaiset seurakunnat käyttävät verotuloja kirkolle määrättyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, jotka ovat muun muassa kiinteistöjen, kirkkojen, hautausmaiden ja väestökirjanpidon ylläpito.

Kirkkojen perimää veroa maksavat ortodoksisen ja evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet, jotka maksavat myös kunnallisveroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos bruttoansio alittaa 14 400 euroa vuodessa, ei kunnallis- tai kirkollisveroa tarvitse maksaa.

Keskiarvo-Kalle tai -Kaisa

Kirkollisvero 597,80 €/v ja 49,82 €/kk

Yle-vero

Veron osuus bruttotuloista on 0,68 %. Bruttotulo koostuu brutto ansiotulosta sekä pääomatulosta. Jo veron määrä on alle 70 €, ei veroa makseta. Jos yhteenlasketut bruttotulot, ansio- ja pääomatulot, ovat alle 10 294 euroa vuodessa, ei Yle-veroa makseta.

Yleisradioverolla rahoitetaan 97,6 % Ylen toiminnasta. Toimintaan kuuluu neljä televisiokanavaa, kuusi radiokanavaa, teksti-tv sekä internet-palvelut.

Keskiarvo-Kalle tai -Kaisa

Yle-vero 7 244,88 €/v ja 20,41 €/kk

Keskiarvo-Kallen ja -Kaisan brutto- ja nettotulot
Bruttopalkka/vuosi 36,012.00 €
Bruttopalkka/kk 3,001.00 €
Sosiaaliturvamaksut Prosentti Vuodessa Kuukaudessa
Työeläkevakuutusmaksu 6.15% 2,214.74 € 184.56 €
Sairausvakuutusmaksu 1.58% 568.99 € 47.42 €
Työttömyysvakuutusmaksu 1.60% 576.19 € 48.02 €
Verot Prosentti Vuodessa Kuukaudessa
Valtion ansiotulovero 17.50% 6,302.10 € 525.18 €
Kunnallisveron keskiarvo 19.91% 7,169.99 € 597.50 €
Kirkollisveron keskiarvo 1.66% 597.80 € 49.82 €
Yle-vero 0.68% 244.88 € 20.41 €
Vähennykset yhteensä 49.08% 17,674.69 € 1,472.89 €
Nettopalkka 18,337.31 € 1,528.11 €

Veronpalautukset ja mätkyt?

Aikaisemmin loppuvuoden verotuspäätökseen saattoi tulla palautuksia tai lisää veroja maksettavaksi.

Lähteet: Työeläke.fi, Vero.fi, Veronmaksajat.fi, Yle.fi,