Mitä ovat bruttopalkka ja nettopalkka?

|Posted by | Kaikki artikkelit, Termit
Tags: , ,

brutto ja netto palkka

Bruttopalkka

Bruttopalkka on summa, joka ilmoitetaan esimerkiksi työsopimuksessa. Se tarkoittaa palkan määrää ennen vähennettäviä kuluja. Näitä kuluja ovat ovat esimerkiksi verot ja muut lakisääteiset maksut.

Bruttopalkkaan voidaan laskea rahapalkan lisäksi muita työsuhteesta saatavia etuja, kuten esimerkiksi lounasraha.

Suomalaisen kokoaikaisen työntekijän mediaanikuukausipalkka oli vuonna 2016 bruttona 3 001 euroa.

Mediaani on järjestetyn lukujoukon keskimmäistä luku, mikä tarkoittaa sitä, että enemmän ja vähemmän ansainneita henkiköitä oli yhtä monta. Tämä luku kuvaa hyvin keskimääräistä suomalaista palkkaa. Bruttovuosituloksi muodostuu tällä kuukausipalkalla 36 012 euroa.

Nettopalkka

Nettopalkka on käteen jäävä summa, joka maksetaan palkkapäivänä tilille.

Tämä on summa, joka ilmestyy tilillesi palkkapäivänä ja siitä on vähennetty kaikki kulut etukäteen. Nettopalkkasi määrittelee pitkälti verokorttiisi merkattu ennakonpidätysprosentti. Tämä määräytyy tulojesi mukaan.

Koska veroprosentti määräytyy aina tulojen mukaan kaikille henkilökohtaisesti, ei palkkaa ilmoiteta työstä sopiessa nettona, vaan bruttona.

Bruttopalkka ja nettopalkka – mihin erotus menee?

Verokortissa ilmoitettu prosentti on ennakkoveroprosentti, joka määritellään arvioidun vuositulon ja valmiiksi arvioitujen verovähennyksien mukaan.

Vuoden 2019 alusta palkkatulon verotuksessa siirrytään verokortin sijaan kansalliseen tulorekisteriin. Tämä vaikuttaa oikeastaan tavallisen työssäkävijän elämään siten, että veroprosenttia ei enää voi säätää tarkoituksella korkeammaksi ja odotella jouluna tulevia veronpalautuksia.

Kansallinen tulorekisteri toimii siten, että työnantaja ilmoittaa palkkatiedot rekisteriin heti kun palkka maksetaan, eikä kerran vuodessa kuten aiemmin. Palkasta voi kuitenkin yhä tehdä verovähennyksiä.

Verovähennettäviä kuluja ovat esimerkiksi matkakulut ja tai asuntolainan korot. Kannattaa myös muistaa, että muita verovähennyksiä voi, ja kannattaa tehdä.

Palkasta pakollisia vähennettäviä kuluja ovat työntekijän osuus työeläkevakuutus-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksusta sekä verokortin ennakkoveroprosenttiin sisälletyt ansiotulon valtio-, kunnallis-, kirkollis- ja Yle-vero. Kaikki vähennettävät verot ja maksut tulee näkyä palkkalaskelmassa.

Seuraavaksi pureudumme bruttopalkasta vähennettäviin veroihin ja maksuihin.

Kuitenkin palkan ohessa voi saada etuja ja korvauksia, joista ei tarvitse maksaa veroa. Verovapaita matkakustannusten korvauksia ovat muun muassa kilometrikorvaukset sekä kotimaan ja ulkomaan päivärahat, eivätkä ne vaikuta bruttopalkkaan.

Työeläkevakuutusmaksu

Työeläkevakuutusmaksu muodostuu kokonaisuudessaan työntekijän ja työnantajan osuudesta.

17–52-vuotiaat maksavat työeläkevakuutusmaksua vuonna 2019 6,76 prosenttia, 53–62-vuotiaat 8,25 prosenttia ja 63–67-vuotiaat 6,75 prosenttia.

Ansaittu palkka kerryttää työeläkettä, joka varmistaa toimeentuloa työansioiden lakatessa esimerkiksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden takia.

Työeläke on työnantajan hoitama laissa säädetty pakollinen vakuutus. Maksut menevät työeläkelaitoksille, jotka hoitavat eläkerahastoja ja lopulta maksavat eläkkeet. Eläkerahastoilla hankittavia sijoitustuottoja käytetään myös eläkkeiden maksamiseen, minkä tarkoitus on varmistaa maksujen pysymisen kohtuullisella tasolla.

Sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksua maksetaan vuonna 2019 1,54 prosenttia bruttopalkasta, jos vuosipalkka ylittää 14 282 euroa. Jos tulot jäävät alle mainitun summan, on päivärahamaksu 0 prosenttia.

Tällä maksulla rahoitetaan muun muassa sairausvakuutusta ja kansaneläkettä. Osa etuuksista on ansiosidonnaisia ja perustuvat työntekoon. Sairauspäiväraha on esimerkki ansiosidonnaisesta tuesta, joka turvaa toimeentuloa sairauden aikana.

Työttömyysvakuutusmaksu

Palkansaajan osuus työttömyysvakuutuksesta on 1,50 % bruttopalkasta, mikäli työntekijä on 17-64 vuotias. Kokonaisuudessa työttömyysvakuutusmaksu koostuu palkansaajan ja työnantajan osuudesta. Työnantajan osuus maksusta on 0,5 % bruttopalkasta.

Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jota maksetaan peruspäivärahan lisäksi jos työssäoloehto on toteutunut. Jotta ansiosidonnaista päivärahaa on mahdollista saada, on oltava työttömyyskassan jäsen, ja oltava töissä 6,5 kuukautta kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana, ja saatava vähintään työehtosopimuksen määrittämää minimipalkkaa.

Valtion ansiotulovero

Suomessa on käytössä progressiivinen-, eli portaistettu verotus. Mitä enemmän ansiotuloja saa, sitä suurempi osuus siitä verotetaan

Valtion tuloveroasteikko 2019
Vuositulon alaraja Vuositulon yläraja Veroprosentti
17 600 € 26 400 € 6,00 %
26 400 € 43 500 € 17,25 %
43 500 € 76 100 € 21,25 %
76 100 € – 31,25 %

Tämä osuus bruttopalkasta menee osaksi valtion budjettia, jolla valtion toimintaa ja palveluita rahoitetaan.

Kunnallisvero

Tällä verolla ja valtion tuella kunnat rahoittavat tuottamiaan palveluita, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja opetus- ja kulttuuripalvelut. Ohessa olevalla videolla on nähtävissä vuoden 2017 kunnallinen tuloverotus.

Kunnallisveron osuus bruttotuloista vaihtelee kunnittain. Valtion ansiotuloverotuksen tavoin kunnat perivät veroa progressiivisesti. Bruttona alle 14 400 euroa vuodessa ansaitsevat eivät yleensä maksa kunnallisveroa ollenkaan. Tuloraja vaihtelee kunnittain. Vuonna 2019 keskimääräinen tuloveroprosentti on koko maassa 19,88 %.

Kirkollisvero

Kirkollisveron osuus palkasta määräytyy seurakunnittain vaihtelevan prosentin mukaan. Vuonna 2019 kirkollisvero on keskimäärin 1,67 %. Kuitenkin jos kirkkoon ei ole kuulunut edellisen vuoden lopussa, ei veroa tarvitse maksaa.

Esimerkiksi evankelis-luterilaiset seurakunnat käyttävät verotuloja kirkolle määrättyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, jotka ovat muun muassa kiinteistöjen, kirkkojen, hautausmaiden ja väestökirjanpidon ylläpito.

Kirkkojen perimää veroa maksavat ortodoksisen ja evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet, jotka maksavat myös kunnallisveroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos bruttoansio alittaa 14 400 euroa vuodessa, ei kunnallis- tai kirkollisveroa tarvitse maksaa.

Yle-vero

Vuonna 2019 yle-veroa maksetaan 0-163 euroa tuloista riippuen. Veroa maksetaan ainoastaan 14 000 euroa ylittävästä tulon määrästä 2,5 prosentin verokannalla. Näiden kohtien täyttyessä yle-veroa maksavat kaikki Suomessa asuvat kuluvana verovuonna 18-vuotta täyttäneet verovelvolliset henkilöt.

Maksimimäärän, eli 163 euroa, joutuvat maksamaan henkilöt, joiden tulot ovat vähintään 21 270 e/v.

Yleisradioverolla rahoitetaan 97,6 % Ylen toiminnasta. Toimintaan kuuluu neljä televisiokanavaa, kuusi radiokanavaa, teksti-tv sekä internet-palvelut.

Esimerkki Kalle ja Kaisa Keskiarvon verotettavista tuloista (2019)

Taulukon vuositulot on saatu kertomalla kuukausitulot 12,5:llä vastaamaan keskimääräistä arviota vuosituloista lomarahoineen.

Keskiarvo-Kallen ja -Kaisan brutto- ja nettotulot
Bruttopalkka/vuosi 37,500.00 €
Bruttopalkka/kk 3 000.00 €
Sosiaaliturvamaksut Prosentti Vuodessa Kuukaudessa
Työeläkevakuutusmaksu 6.8% 2,531.3 € 204 €
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu 1.54% 577.5 € 46.2 €
Työttömyysvakuutusmaksu 1.50% 562.5 € 45.0 €
Verot Prosentti Vuodessa Kuukaudessa
Valtion tulovero 0,3% 122.6 € 9 €
Kunnallisvero 16.2% 6,069.9 € 486.0 €
Kirkollisvero 1.1% 424.4 € 33.0 €
Yle-vero * 163 € 13.58 €
Vähennykset yhteensä 27.9% 10,451 € 870,93 €
Nettopalkka 27,048.9 € 2129.07 €

Lähteet: Työeläke.fi, Vero.fi, Veronmaksajat.fi, Yle.fi,